Petri Raution Volvo Amazon on yksi finalisteistä. Kuva: Petri Rautio.
Classic Motorshown Omistajien helmet -kilpailun finalistit ovat nyt selvillä. Tämä kymmenikkö saapuu näyttelyyn Omistajien helmet -osastolle 4.-5.5.2024.
Omistajien helmien finaaliin valikoitui mielenkiintoinen kattaus klassikoita 1950–70-luvuilta. Joukossa on useita toisen elämänsä harrasteautoina saaneita löytöjä, pitkäaikaisia kumppaneita ja perheisiinsä tunnesidoksissa olevia yksilöitä. Onpa mukana toteutunut nuoruuden unelmakin.
Kaiken kaikkiaan ajoneuvojen kokonaisuus on erittäin monipuolinen. Yhdeksän auton ja yhden moottoripyörän joukkoon mahtuu niin eurooppalaisia kuin amerikkalaisiakin merkkejä, tuttuja kansanautoja ja erikoisuuksiakin.
Kisaan ilmoitettiin yhteensä 73 monenkirjavaa harrasteajoneuvoa aina 1920-luvulta 90-luvulle saakka. Ilmoittautuminen oli käynnissä tammi-helmikuussa, jonka jälkeen käynnistyi verkkoäänestys. Sen myötä kymmenen eniten ääniä saanutta ajoneuvoa jatkavat nyt finaaliin ja lunastavat paikkansa Omistajien helmet -osastolla kevään näyttelyssä.
Kilpailu herätti paljon kiinnostusta verkkoäänestäjien keskuudessa, ääniä annettiin yli 5000. Kaikki mukaan ilmoittautuneet ajoneuvot löysivät oman yleisönsä, eikä yksikään jäänyt äänittä. Finalistit saivat kuitenkin yleisöltä vahvan mandaatin, sillä kärkikymmenikkö sai peräti 36 % annetuista äänistä.
Classic Motorshowssa 4.-5.5. onkin luvassa jännittävä finaali, kun näyttelykävijät äänestävät osastolla esillä olevista ajoneuvoista vuoden 2024 Omistajien helmen. Voittaja julkistetaan näyttelyssä sunnuntaina 5.5. klo 16.
Vuoden 2024 Omistajien helmet -finalistit
Chevrolet Apache, 1959 – Kimmo Janhunen, Klaukkala
Chevrolet Bel Air, 1956 – Jari Muukkonen, Hyvinkää
Ford Escort rs 2000, 1973 – Hannu Varis, Polvijärvi
Jawa 350 Motocross Edition Type 361, 1964 – Reijo Harjuautti, Rovaniemi
Morris Cooper S, 1965 – Ari Saxberg, Jyväskylä
Renault Dauphine, 1962 – Kimmo Katila, Helsinki
Volkswagen Karmann-Ghia Coupe, 1962 – Jouni Jussila, Helsinki
Volkswagen Kleinbus, 1965 – Harri Kankaanpää, Heinola
Volkswagen Kupla Split, 1952 – Ari Huhta, Ylihärmä
Australian GP:n aika-ajot eivät kärjen osalta yllättänyt. Paalupaikalle ajoi Red Bullin Max Verstappen ja kakkosruutuun Ferrarin Carlos Sainz.
Kolmanneksi nopei oli Red Bullin Sergio Perez ja nejänneksi nopein McLarenin Lando Norris.
Sauberin Valtteri Bottas pääsi toiseen jaksoon ja ajoi lopujen lopuksi ruutuun 13.
Kilpailu ajetaan Suomen aikaa sunnuntaina kello 6.
Australian GP:n aika-ajot 2024
1 Max Verstappen Red Bull Racing 1:15.915
2 Carlos Sainz Ferrari +0.270
3 Sergio Perez Red Bull Racing +0.359
4 Lando Norris McLaren +0.400
5 Charles Leclerc Ferrari +0.520
6 Oscar Piastri McLaren +0.657
7 George Russell Mercedes +0.809
8 Yuki Tsunoda RB +0.873
9 Lance Stroll Aston Martin +1.157
10 Fernando Alonso Aston Martin +1.637
11 Lewis Hamilton Mercedes
12 Alexander Albon Williams
13 Valtteri Bottas Kick Sauber
14 Kevin Magnussen Haas F1 Team
15 Esteban Ocon Alpine
16 Nico Hulkenberg Haas F1 Team
17 Pierre Gasly Alpine
18 Daniel Ricciardo RB
19 Guanyu Zhou Kick Sauber
Kia on julkaissut ensimmäiset kuvat uuden sukupolven sedan-mallisesta autostaan.
Yhdysvaltain markkinoille suunnatun täysin uuden K4 -mallin keulaa hallitsevat pystysuorat ajovalot, jotka on sijoitettu keulan äärilaitoihin. Päiväajovalot puolestaan on integroitu vaakasuoraan kromilistaan, joka integroi uuden ilmeen ajovalot osaksi Kian Tiger Face -maskia.
Kuva: Kia.
Sivuprofiilia katsottaessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä fastback-tyyliin. Ilmettä hallitsevat myös muotoilijoiden leikittely linjoilla ja tasaisilla pinnoilla. Perinteistä kolmen elementin sedanmuotoilua on tietoisesti rikottu ja tästä tyylistä Kian muotoilijat käyttävät termiä Twist Logic. Sivusta katsottuna tämä tyyli luo kauniita pintoja valon leikittelylle, joka korostaa linjojen sulavuutta.
Takaa katsottuna pystysuuntaiset valot, jotka on sijoitettu ajoneuvon ääripäihin, leikkaavat pystysuunnassa alaspäin leveää, teknistä puskuria kohti. Puskuriin integroitu ilmanhajotin täydentää kuvan vahvalla, graafisella muotoilullaan.
Kuva: Kia.
Autossa ei ole käännetty näyttöjä kuljettajaan päin, mitä pidetään perinteisenä tämän tyylisuunnan elementtinä. Tämän sijaan kuljettajan ja matkustajan ympäristöt erotetaan keskikonsolilla, jossa kuljettajan puoli on teknisempi ja matkustamo rauhallisempi ympäristö.
Kuva: Kia.
Fyysisten painikkeiden määrä on pidetty minimissä ja useimpia toiminnallisuuksia hallitaan isolta keskikonsolin näytöltä. Keskikonsolista löytyy kuitenkin perinteiset painikkeet muutamille olennaisimmille toiminnoille sekä ilmastoinnin säädöille.
Ohjaamon ilmeen viimeistelee monipuoliset valaistusmahdollisuudet sekä suoralla että epäsuoralla valolla.
Kia K4:n maailman ensi-ilta on New Yorkin autonäyttelyssä 27. maaliskuuta 2024.
Ichiban 2024 -palkinnon saaneet 44 Toyotan jälleenmyyjää palkittiin erinomaisesta asiakaspalvelutyöstä sekä odotusten ylittämisestä. Suomen Toyota-jälleenmyyjistä palkittiin Lappeenrannassa toimiva Saimaan Auto-Arita Oy.
“Ichiban” tarkoittaa japaniksi “ensimmäistä”. Tämä on myös Toyota Motor Europe NV/SA:n (TME) vuosittain myöntämän jälleenmyyjäpalkinnon nimi. Joka vuosi yli 2 500 Toyota-jälleenmyyjää kilpailevat Euroopassa keskinäisestä paremmuudestaan, ja 44 parasta palkitaan. Nämä jälleenmyyjät ovat äärimmäisiä esimerkkejä sekä uniikista tavasta palvella asiakkaita että sitoumuksestaan olla “Best Retailer in Town”, alueensa parhaita jälleenmyyjiä. Suomen parhaana Toyota-jälleenmyyjänä palkittiin Saimaan Auto-Arita Oy.
Toyota palkitsee suurella ilolla Euroopan parhaat jälleenmyyjät, ei pelkästään myyntitulosten tai erinomaisten asiakaskokemusten perusteella, vaan myös itsensä ylittämisellä. Palkitut jälleenmyyjät ovat ylittäneet odotukset mitä moninaisimmilla osa-alueilla, kuten kestävässä kehityksessä, liikkuvuuspalveluiden tarjoamisessa ja tarjoamalla aitoa lisäarvoa omalle yhteisölleen.
Palkintogaala järjestetään Pariisin olympialaisten yhteydessä, jolloin virallinen Ichiban-palkinto jaetaan voittaneiden jälleenmyyjäliikkeiden toimitusjohtajille. Saimaan Auto-Aritaa tilaisuudessa edustaa toimitusjohtaja Ari Vähämöttönen.
Toyota Auto Finland Oy onnittelee voittajaa ja kiittää yhtiötä jatkuvista panostuksista niin henkilöstön tyytyväisyyteen, taloudellisiin tunnuslukuihin kuin ennen kaikkea upeaan asiakastyytyväisyyteen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n keskiviikkona 20.3. järjestämässä SKAL liikenteessä -päivässä järjestön asiantuntijat jalkautuivat eri puolille maata tapaamaan kuljetusyrittäjiä ja keskustelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan ajankohtaisista teemoista. Päivän aikana tavattiin yli 300 kuljetusyrittäjää liikenneasemilla ja yritysvierailuilla.
Kiistattomasti suurin huolenaihe yritysten keskuudessa oli tiestön huono kunto. Tiestö on monin paikoin päässyt vaurioitumaan pahasti.
Talvi alkoi laajoilla sateilla, minkä perään sää kylmeni nopeasti. Vuoroin sulava ja jäätyvä vesi rikkoo asfalttia.
SKALin tuore Suomen tiet kuntoon -ohjelma sai hyvän vastaanoton kuljetusyrittäjiltä. Tavoite lisätä miljardi tienhoitoon – 300 miljoonaa korjausvelan hoitoon, 300 miljoonaan perustienpitoon ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin – nähtiin tarpeelliseksi kuljetusyrittäjien keskuudessa.
Kulunutta talvea kuvattiin yrittäjätapaamisissa vaikeaksi. Havainnot huonokuntoisen tiestön vaikutuksista kuljetuksiin olivat samansuuntaisia eri puolilla Suomea:
Kuljetuksia joudutaan ohjaamaan kiertoreiteille, mikä venyttää aikatauluja ja lisää kustannuksia.
Huonokuntoisen tieosuuden tai sillan vuoksi tienpitäjä on paikoitellen alentanut nopeusrajoituksia, mikä vaikuttaa aikatauluihin
Polttoaineen kulutus ja päästöt lisääntyvät erityisesti liukkaalla ja loskaisella tiellä
On tapahtunut suistumisonnettomuuksia liukkauden vuoksi ja jopa ajoneuvon kaatumisia tien reunan murenemisen takia.
Kalusto, muun muassa renkaat, jouset, iskunvaimentimet ja peräkärryt vaurioituvat, mikä aiheuttaa huoltokustannuksia ja seisokkia
Liikenneturvallisuus ja kuljettajien työhyvinvointi heikkenevät
Kuljettajien hyvinvointi on liikenneturvallisuutta
SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas muistuttaa, että hyväkuntoinen tiestö alentaa logistiikkakustannuksia ja päästöjä, mutta myös kuljettajien stressiä:
– Hyväkuntoinen tiestö parantaa kaikkien tiellä liikkujien liikenneturvallisuutta. Turvallisuutta ei voi saavuttaa esimerkiksi rikkinäisellä tai liukkaalla tienpinnalla.
Vakavat liikenneonnettomuudet ovat herättäneet toimialan pohtimaan keinoja, joilla tiestö saataisiin sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Yhdeksi merkittäväksi keinoksi ovat nousseet ohituskaistat ja keskikaiteet vilkasliikenteisille teille sekä tieosuuksille, joilla on paljon raskasta liikennettä.
–Ohituskaistojen ja kaskikaiteiden on todettu vähentävän merkittävästi kohtalokkaita kohtaamisonnettomuuksia. Näihin vaadimme valtiolta panostuksia, Välikangas sanoo.
Osaavat ammattilaiset pitävät pyörät pyörimässä
Tiestön ohella kuljetusyrittäjät korostivat tapaamisissa osaavan työvoiman saatavuuden merkitystä. Tavaraliikenne on vastuullinen ja erityisosaamista vaativa ala, jolle tarvitaan noin 3 000 uutta osaajaa joka vuosi. Ala on kehittynyt voimakkaasti, työ on digitalisoitunut ja esimerkiksi vaatimukset päästöjen seurantaan ovat lisääntyneet. Suomessa on myös eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellinen kuljetuskalusto, 76 tonnin enimmäispainot ja jopa yli 34-metrisiä yhdistelmiä.
– Ammattilaisten osaaminen on ollut meillä korkealla tasolla. Huoli työvoiman saatavuudesta on kasvanut, kun yhä harvempi hankkii kuorma-autokortin ja päätyy pysyvästi alalle. Samaan aikaan pitkän linjan ammattilaisia jää eläkkeelle, kuvaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.
SKALissa niin toimiva tieverkko kuin ammattitaitoiset kuljettajatkin nähdään keskeisenä osana huoltovarmuutta.
– Toimiva, keskeytymätön tavaraliikenne on osoittautunut vahvuudeksi Suomessa kaikkina aikoina, myös poikkeuksellisissa oloissa kuten pandemian aikaan. On tärkeää, että meillä säilyy osaaminen ja reagointikyky, vaikka elämme kuinka haasteellisia aikoja, Kujala jatkaa.
SKAL Liikenteessä -päivän aikana SKALin toimihenkilöt vierailevat kuljetus- ja logistiikkayrityksissä ja tutustuvat niiden toimintaan ja arkeen. Lisäksi SKALin väkeä jalkautuu St1- ja Shell-asemille. Tavoitteena on tuoda lisää myönteistä näkyvyyttä alalle ja järjestölle sekä korostaa kuljetusalan merkityksellisyyttä ympäri Suomen. St1 on SKALin pääyhteistyökumppani energia-alalla vuoden 2022 alusta alkaen.
Audi A3 allstreet ja Audi A3 Sportback. Kuva: Audi.
Audi tuo markkinoille uudistetun A3-mallin ja täysin uuden A3 Allstreet -mallin. Uudistunut A3 on urheilullisempi, mukavampi ja digitaalisempi kuin koskaan, kiitos edistyksellisen suunnittelun, huomattavasti laajentuneen vakiovarustelun ja uusien materiaalien. Sovellukset, joita voidaan käyttää suoraan auton näytössä (lisävaruste), päiväajovalojen eri kuviot ja mahdollisuus lisätä auton toimintoja tarpeen mukaan milloin tahansa mahdollistavat laajan yksilöimisen.
Audi A3 Sportback. Kuva: Audi.
Audi A3 allstreet, A3-perheen erottuva crossover-malli, on täysin uusi. Auto tarjoaa tunnusomaisen off-road-ilmeen, kolme senttimetriä lisää maavaraa ja korkeamman istuinasennon A3 Spotbackiin verrattuna.
Urheilullisempi
Kuusikulmaisessa, kehyksettömässä Singleframe-etusäleikössä on uusi rakenne ja se on huomattavasti litteämpi ja leveämpi. Se hallitsee auton etupuolta ja symboloi uudelleen muotoiltujen etupuskurin design-elementtien lisäksi selkeästi kompaktien mallien urheilullista luonnetta.
Audi A3 allstreet. Kuva: Audi.
Etuspoileri saa Audi A3:n näyttämään matalammalta. Sama koskee auton takaosaa, joka on erityisen urheilullinen uuden puskurin ja erottuvan diffuusorin ansiosta. Osittain RS-malleista inspiroidut progressiiviset suunnitteluelementit ovat erityisen tehokkaita yhdistettyinä S line -ulkonäköön. Uudet, ilmeikkäät District-vihreä ja Progressive-punainen -metallivärit korostavat dynaamista ilmettä.
Off-road-ilme ja korkeampi maavara
Audi A3 allstreet erottuu muusta A3-perheestä heti ensisilmäyksellä. Autossa on käytetty erityisiä suunnitteluelementtejä, jotta auton korkeampaa maavaraa saatiin korostettua.
Tämä saavutettiin muun muassa korostamalla vertikaalisesti mattamustaa Singleframea. Suuri kahdeksankulmainen jäähdyttimen säleikkö hunajakennorakenteineen on korkeammalla kuin A3 Sportbackissa ja yhdistää crossover-mallin paremmin Q-malleihin. Ainutlaatuista vain allstreet-mallille: kolme uraa edessä ja takana lisäävät off-road-luonnetta.
Audi A3 Sportback. Kuva: Audi.
Tummat helmat ja oven alaosan reunus korostavat auton voimakasta ilmettä ja visualisoivat sen korkeamman maavaran. Audi A3 allstreetin alusta on 15 mm korkeampi kuin A3 Sportbackin vakioalustassa, tarjoten korkeamman istuinasennon. Erityinen jousi-/iskunvaimentimien viritys tarjoaa erinomaisen tasapainon huippuluokan ajomukavuuden ja urheilullisen, tarkan ajokokemuksen välillä. Yhdessä suuremman renkaan halkaisijan kanssa maavaraa on 30 mm enemmän. Leveät pyöränkaaret korostavat auton luonnetta.
Hieman korotetun istuinasennon ansiosta A3 allstreet tarjoaa parempaa mukavuutta autoon astuessa ja siitä poistuttaessa. A3 Sportbackin tapaan tavaratilan tilavuus on 380 litraa ja jopa 1 200 litraa takaistuimen ollessa taitettuna.
Mallissa on mustat kattokaiteet vakiona. Lisävarusteisiin kuuluvat sähköinen takaluukku, irrotettava vetokoukku sekä säilytys- ja tavaratilapaketti. Jälkimmäisen avulla asiakas voi säilyttää pieniä tavaroita etuistuinten selkänojaan kiinnitetyissä verkoissa tai kuljettajan puolella olevassa lokerossa. Tavaratilassa oleva verkko estää suurempia matkatavaroita liikkumasta ajon aikana.
Valikoimassa neljä erilaista päiväajovalokuviota
Ensimmäistä kertaa A3-sarjan malleissa on nyt mahdollista valita ja vaihtaa MMI:n kautta jopa neljän erilaisen digitaalisen päiväajovalokuvion välillä. Auton ulkonäköä voidaan muuttaa milloin tahansa ja samalla yksilöidä sitä paremmin.
Audi A3 allstreet. Kuva: Audi.
Myös kotiinpaluun/kotoa lähtemisen kuviot ovat erilaiset kussakin valokuviossa. Led- ja Matrix LED -ajovalot luovat digitaaliset päiväajovalot käyttämällä 24 pikselin elementtejä kolmessa rivissä. Ajovalojen kiilamainen, litteä muoto ja laaja valografiikka korostavat A3-mallien urheilullista luonnetta.
Merkittävästi uusittu sisustus
Myös sisustusta on terävöitetty huomattavasti, jotta se sopii yhteen auton ulkonäköön. Mukana on useita innovaatioita – vaihteenvalitsimen suunnittelusta ja tuuletusaukoista koristeellisiin kangas-somistelistoihin ja uuteen sisävalaistukseen. Kaikki nämä elementit ovat tarkkoja ja yksityiskohtaisia korostaen auton edistyksellistä ja teknistä ilmettä.
Keskikonsolin pintamateriaaleja on uudistettu, uudelleen suunniteltujen elementtien yhteydessä. Myös sisäovien kahvoissa on uusi tehosteviimeistely, joka vastaa keskikonsolin korosteväriä tuoden sisätilojen värimaailmaa yhteen.
Kätevien mukinpidikkeiden lisäksi keskikonsolissa on vakiona myös säädettävä käsinoja. Kompakti vaihteenvaihtaja on saanut myös uuden ilmeen. Tasaisemman muotoilunsa ansiosta se sulautuu saumattomasti keskikonsoliin.
Audi A3 Sedan. Kuva: Audi.
Vakiovarusteinen sisävalaistus korostaa ovia ja jalkatilaa. Lisävalaistuselementtejä ja ääriviivavalaistus kytkinpaneelissa ja kynnyksissä on saatavana lisävarusteena. A3-mallin uudistuksen myötä ääriviivavalaistus kulkee keskikonsolin ympäri ja vakiovarusteena olevat mukinpitimet ovat valaistuja.
Yksi uusi suunnitteluelementti on, että etuovien sisäpinnat ovat taustavalaistuja. Kangaspaneeli leikattiin laserilla 300 kertaa tämän ominaisuuden mahdollistamiseksi. Viisi segmenttiä valaisee ovipaneelin valonlähteellä.
Niiden eri koko luo dynaamisen valovirran, joka näkyy myös autoa lukittaessa ja avattaessa. Laajan yksilöimisen mahdollistaa MMI:n kautta valittavissa olevat 30 erilaista valoväriä. Uuden Sonos-äänijärjestelmän suuret kaiuttimet sijaitsevat ovien alaosassa, mikä tekee 3D-äänestä mukaansatempaavan kuuntelukokemuksen.
A3:ssa on nyt kaksi lisävarusteista kangas-somistelistaa: teknisesti kuvioitu kangas- sekä Dinamica-mikrokuitu -somistelista. Kangas-somistelista on valmistettu 100-prosenttisesti kierrätetystä polyesterista. Somistelistan lisäksi Dinamica-mikrokuitua käytetään myös istuimien verhoiluna. Dinamica näyttää ja tuntuu mokkanahalta, mutta on osittain valmistettu kierrätetystä polyesteristä.
Sovellusten ja toimintojen integrointi tarpeen mukaan
A3 ja A3 allstreet ovat digitaalisia – lukuisten liitettävyyspalvelujen, tilaustoimintojen ja sovelluskaupan ansiosta. Vakiovarusteisiin kuuluu DAB+-digitaaliradio ja 10,1 tuuman kosketusnäyttö sekä Audi virtual cockpit ja induktiivinen älypuhelimen laturi. Etuosan keskikonsolin kahden usb-c-latausportin lisäksi kaksi lisäporttia takana ovat myös vakiona.
Lisävarusteisiin kuuluvat MMI-navigointi plus – täydellinen liitäntäportfolio ja pääsy sovelluskauppaan, jonka avulla kuljettaja voi käyttää monenlaisia sovelluksia auton näytön kautta. Liitännän avulla asiakkaat voivat suoraan ja intuitiivisesti käyttää suosittuja kolmannen osapuolen sovelluksia MMI-kosketusnäytöllä autossa olevan datalinkin avulla. Valitut sovellukset asennetaan auton infotainment-järjestelmään – ilman kiertotietä käyttäjän älypuhelimen kautta.
Älykkäät kuljettajaa avustavat järjestelmät kaupunkikäyttöön ja pitkille ajomatkoille
A3 ja A3 allstreet ovat jo vakiona erittäin korkealla turvallisuustasolla. Audi pre sense front, törmäyksenesto- ja kääntymisavustin sekä kaistavahti auttavat estämään onnettomuuksia muiden tienkäyttäjien kanssa. Adaptiivinen ajoavustin (lisävaruste) avustaa pitkittäis- ja sivusuunnassa, ja jota on täydennetty kaistanvaihtoavustintoiminnolla, parantaen ajomukavuutta.
Järjestelmä avustaa kiihdytystä, jarrutusta ja ohjaamista sekä kaistanvaihdoissa yli 90 km/h nopeuksilla moottoriteillä. MMI:n kautta aktivoitu järjestelmä ilmoittaa takatutkan tietojen perusteella, onko kaistaa mahdollista vaihtaa (lisävaruste) ja mihin suuntaan kojetaulussa ja head-up-näytössä (lisävaruste) olevien valkoisten nuolien avulla.
Jos kuljettaja aloittaa kaistanvaihdon napauttamalla suuntavilkkua, järjestelmä auttaa aktiivisesti kuljettajaa ohjaamisessa (lisävaruste).
Kaupunkiliikenteessä pysäköintiavustin (vakiovaruste) auttaa kuljettajaa pysäköimään ja peruuttamaan pysäköintipaikalta tarkkojen ohjausliikkeiden avulla. Kaistanvaihtovaroitus, poistumisvaroitus ja takaristeysapu (lisävaruste) käyttävät takatutkat valvomaan liikennettä ajoneuvon takana ja vieressä, mikä lisää turvallisuutta ja mukavuutta.
Myynti on alkanut
Suomessa Audi A3 -malliston myynti alkaa yhdellä moottoriversiolla – 35 TFSI. Alkaen-versio 30 TFSI tulee myyntiin pian 35 TFSI -version jälkeen. Molemmat moottoriversiot ovat varustettu 1,5 l bensiinimoottorilla, 7-vaiheisella S tronic -automaattivaihteistolla ja kevythybriditekniikalla. 30 TFSI -mallissa tehoa on 85 kW ja 35 TFSI -mallissa 110 kW.
Myöhemmin mallisto laajenee bensiinimoottorisilla S3, RS 3, 40 TFSI quattro -malleilla, sekä alkusyksystä TFSI e -ladattavilla hybridimalleilla. Kaikki A3 -mallit ovat aina automaattivaihteisia.
Suomen A3 -mallisto koostuu kolmesta aina valmiiksi varustellusta varustetasosta: A3, A3 Plus sekä A3 S line – kuvastaen Audi-malliston uutta nimeämislogiikkaa. Audi A3 allstreet -mallin osalta on puolestaan yksi aina valmiiksi varusteltu varustetaso.
Malliston jokainen varustetaso on aina erittäin kattavasti varusteltu niin ulkoiselta ilmeeltään, sisätilojen viimeistelyltään, kuin avustavien järjestelmien ja teknologian osalta – Suomen Audi A3 -mallisto on aina valmiiksi varusteltu.
Uuden Audi A3 -malliston varustetasot perustuvat A3 -varustetasoon, jossa vakiovarusteena ovat mm. seuraavat varusteet: adaptiivinen vakionopeussäädin, pysäköintitutkat edessä ja takana, peruutuskamera, pysäköintiavustin, älypuhelimen liitäntä, urheiluistuimet, sisätilan alumiinioptiikka -paketti, 3-alueinen automaatti-ilmastointi, led-sisävalopaketti, älypuhelimen langaton lataus, led-ajovalot muutettavalla päiväajovalon kuviolla sekä led-takavalot dynaamisilla suuntavilkuilla.
A3 Plus sekä A3 S line -malleissa vakiovarusteina näiden lisäksi vielä Sonos premium -äänentoistojärjestelmä, tumma alumiinisomistelista ”Spectrum”, Advanced key system, 17 tuuman alumiinivanteet sekä muut mallien ominaiset ulkoiset elementit.
Kaikki A3-mallit valmistetaan Audin Ingolstadtin tehtaalla ja ensimmäiset uudet Audi A3 -mallit saapuvat Suomen Audi-jälleenmyyjille toukokuussa.
Hinta alkaen 33 990 euroa (Audi A3 Sportback 30 TFSI) – Audi A3 allstreet 35 TFSI hinta alkaen 39 990 euroa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore tutkimus seutu- ja yhdysteiden ajonopeuksista paljastaa, että keskinopeudet ylittävät usein voimassa olevat nopeusrajoitukset.
Vuosien 2021–2023 aikana kerätty aineisto yli 2000 mittauspisteestä osoittaa, että erityisesti seututeillä ajetaan usein ylinopeutta, kun taas yhdysteiden nopeudet vaihtelevat tien ominaisuuksien mukaan.
Ajonopeus on yksi merkittävimmistä liikenneturvallisuuteen vaikuttavista asioista. Traficomin tuore tutkimus, jossa hyödynnettiin vuosien 2021–2023 aikana kerättyä nopeustietoaineistoa yli 2 000 mittauspisteestä osoittaa, että seutu- ja yhdysteillä ajetaan usein ylinopeutta.
Seututeillä (tienumerot 100–999) keskinopeudet ylittivät voimassa olevat nopeusrajoitukset 40-80 km/h nopeusrajoitusten teillä – vain satasen rajoituksella keskinopeus oli nopeusrajoitusta alempi. Ylinopeudet olivat alemmilla nopeusrajoituksilla yleisempiä kuin korkeammilla nopeusrajoituksilla.
Yhdysteillä (tienumerot 1000–19999), keskinopeudet olivat matalampia ja niissä oli enemmän vaihtelua, mikä heijastaa näiden teiden erilaisia olosuhteita, kuten kapeampaa ajorataa ja päällysteen kuntoa.
Eniten ajonopeuteen vaikutti se, oliko kyseessä soratie vai päällystetty tie. 80 km/h nopeusrajoituksen sorateillä keskinopeus oli 61 km/h, päällystetyillä teillä 77 km/h.
”On oikein hyvä, että kuljettajat alentavat ajonopeutta siellä, missä tie on kapea ja mutkainen ja päällyste huonossa kunnossa. Ikävä kyllä keskinopeudet näyttävät nousevan nopeusrajoitusta korkeammiksi aina, kun tien geometria ja kunto sen mahdollistaa”, toteaa Traficomin johtava asiantuntija Riikka Rajamäki.
Pääteiden nopeustietoja on julkaistu säännöllisesti, mutta seutu- ja yhdysteiden osalta vastaavanlaista aineistoa on ollut saatavilla vähemmän.
Yleisrajoitusteiden ajonopeudet -tutkimus tuo arvokasta tietoa näiden teiden ajonopeuksista, mikä auttaa kehittämään liikenneturvallisuutta.
”Liikennelaskentojen nopeusaineisto osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi. Sen perusteella olisi jatkossa mahdollista julkaista säännöllisesti tilastoja seutu- ja yhdysteiden ajonopeuksien kehityksestä,” toteaa Sitowise Oy:n projektipäällikkö Kati Kiiskilä.
Liikenteen sähköistyminen vaatii vielä taloudellisia kannusteita, sillä vaikka sähköautojen käyttökustannukset ovat edulliset bensiini- ja dieselautoihin verrattuna, autojen hankintahinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi.
Sähköautojen ajoneuvoveroon tai käyttökustannuksiin tehtävät korotukset eivät ole perusteltuja, sillä ne hidastaisivat vielä alkuvaiheessaan olevaa käyttövoimamurrosta. Vanhenevan autokannan nopeampi uudistaminen on jokaisen suomalaisen etu.
Autoalan alkuvuonna toteuttaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on lisännyt merkittävästi sähköautojen kysyntää ja sen päättyminen hidastaisi sähköistymistä.
Sähköautoista kertyy valtiolle paljon verotuloja
Sähköautojen verotuksesta on viime aikoina käyty keskustelua, sillä sähkön energiaverosta ei kerry valtiolle yhtä paljon verotuloja kuin polttoaineveroista. Sähköautot eivät kuitenkaan ole verotuksen vapaamatkustajia, sillä niistä kertyy valtiolle tuntuvasti arvonlisäverotuloja ja ajoneuvoverotuloja.
Uudesta Suomessa ensirekisteröitävästä sähköautosta kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja keskimäärin 11 600 euroa. Vastaavasti uudesta ensirekisteröitävästä bensiiniautosta veroa kerätään selvästi vähemmän, keskimäärin 9 500 euroa. Tästä noin 3 700 euroa on autoveroa ja noin 5 800 euroa arvonlisäveroa.
”Uusien autojen arvonlisäverokertymä muodostaa valtion verotulojen kannalta nykyisin jo huomattavasti suuremman verotuloerän kuin autovero. Autoverokertymä oli viime vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Uusien henkilöautojen myynnistä kertyi viime vuonna arviolta 830 miljoonan euron arvonlisäverotulot, joista noin 340 miljoonaa kerättiin täyssähköautoista. Pääsyynä verotuottojen kasvuun oli sähköistyminen, sillä uuden sähköauton keskihinta oli viime vuonna 56 000 euroa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä
Uuden auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron määrä on Suomessa sidottu hiilidioksidipäästöjen määrään. Sähköautot vapautettiin autoverosta lokakuussa 2010 kompensoimalla autovero ajoneuvoveron korotuksella. Veromuutos on lisännyt täyssähköautojen kysyntää.
Sähköautojen autoverovapaudelle on vahvat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on verottomanakin yli 20 000 euroa bensiiniautoja korkeampi. Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen verollinen keskihinta oli viime vuonna noin 56 000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32 000 euroa. Sähköautojen hintaa nostavat erityisesti ajovoima-akun valmistuskustannukset.
”Sähköautojen autovero poistettiin valtion talouden kannalta veroneutraalisti korottamalla samalla sähköautojen ajoneuvoveroa. Sähköautojen autoverotuoton poistuminen korvautuu vuosien mittaan ajoneuvoveron tuoton kasvulla. Ajoneuvoveron perusveron lisäksi sähköautoilta peritään käyttövoimaveroa, joka nostaa keskimääräisen sähköauton vuosittaisen ajoneuvoveron määrän noin 250 euroon. Sähköautojen ajoneuvovero on perusveroon tehdyn korotuksen ja käyttövoimaveron takia korkeampi kuin bensiiniauton keskimääräinen ajoneuvovero, joka on suuruudeltaan noin 200 euroa vuodessa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Täyssähköautojen autoveron palauttaminen ei lisäisi valtion verotuloja, sillä se vähentäisi uusien sähköautojen kysyntää ja lisäisi käytettyjen autojen maahantuontia. Veron palauttaminen ohjaisi käytettyjen sähköautojen maahantuontiin, sillä käytettynä tuodusta autosta autoveroa tulee kantaa sen veroprosentin perusteella, joka on ollut Suomessa voimassa auton ulkomaisen ensirekisteröinnin hetkellä.
Jos sähköautojen autoveroa korotettaisiin, ohjaisi se kansalaiset ja yritykset hankkimaan autonsa käytettynä ulkomailta kotimaasta ostetun uuden auton sijaan, sillä nämä sähköautot olisivat autoverottomia, jos ne olisi rekisteröity ulkomailla ennen Suomessa tehtyä veron korotusta.
Aiemmissa autoveron korotustilanteissa uusien autojen kysynnän väheneminen on johtanut valtion verokertymän alenemiseen, sillä sekä auto- ja arvonlisäverotuotot ovat vähentyneet hankinnan veroa korotettaessa.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustetta tulisi jatkaa vuoden 2030 loppuun asti
Liikenteen sähköistyminen on hidastumassa ilman määrätietoisia kannusteita. Yksi tehokkaimmista liikenteen sähköistymisen kannusteista on vuosina 2021–2022 käyttöön otettu vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste. Kannuste on toteutettu siten, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa. Vähäpäästöisillä enintään 100 g/km päästötason autoilla vastaava vähennys on 85 euroa kuukaudessa.
Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen toteuttaminen moninkertaisti sähköisten työsuhdeautojen kysynnän vuonna 2021. Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista yli 8 000 on hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana. Vuosina 2021–2025 työsuhdeautoiksi rekisteröityjen täyssähköautojen määrä nousee yhteensä noin 40 000 autoon, mikäli kannuste jatkuisi vuoden 2025 jälkeen.
Kannusteen vaikutus valtion verotuloihin on ollut selvästi ennakoitua pienempi. Se onkin valtion talouden kannalta edullisin liikenteen päästövähennystoimi. Työsuhdekäytössä olevan täyssähköauton verokannusteen kustannus yhden hiilidioksidipäästötonnin vähentämiseksi on 12 euroa. Jakeluvelvoitteen kautta kustannus nousee 400–800 euroon tonnilta.
Työsuhdeautokannusteen jatkaminen vuoteen 2030 asti vähentäisi vuoden 2030 tasolla liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 180 000 tonnilla. Kannusteen aikaansaama nopeampi sähköistyminen vähentäisi jakeluvelvoitteen nostopainetta noin 2 prosenttiyksiköllä, mikäli täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste jatkuisi nykyisen kaltaisena vuoden 2030 loppuun asti.
Autoalan Tiedotuskeskus on toteuttanut alkuvuoden aikana työsuhdeauton haltijoille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty työsuhdeauton haltijoiden näkemyksiä auton käyttövoiman valinnasta. Kyselyllä selvitettiin muun muassa käyttövoiman valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä verokannusteen vaikutusta ladattavan auton valintaan. Tulosten perusteella verokannuste on ollut erittäin tärkeä tekijä työsuhdeautokannan sähköistymiselle.
Vain noin viidellä prosentilla täyssähköauton työsuhdeautokseen valinneella oli ennen nykyistä autoaan täyssähköauto työsuhdeautona. Vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeautojen haltijoista arvioi valitsevansa seuraavaksi työsuhdeautokseen sähköauton, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.
Poliisi havaitsi Leppävirralla liikennevalvonnan yhteydessä mopon, jolle mitattiin 40 km/h nopeusrajoituksen alueella nopeudeksi 76 km/h. Partio päätti pysäyttää mopon, jolloin se lähti karkuun.
Pakomatkan aikana mopo ajoi pahimmillaan yli 100 km/h. Mopoilija ajoi paon aikana Leppävirran taajamassa useasti muuta liikennettä vaarantaen suurella ylinopeudella.
Partio tavoitti lopulta mopoilijan. Partiolle selvisi paikalla, että mopoon oli vaihdettu moottoripyörän moottori.
Mopossa oli alla kesärenkaat. Takarengas oli täysin sileä ilman kulutuspintaa.
Mopon kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
