Keväällä 1958 Suomessa päätettiin keventää moottoriajoneuvojen väliaikaisen maahantuonnin valvontaa. Tähän saakka Suomeen saapuvilta turistiautoilta oli vaadittu kansainvälistä tulliasiakirjaa (carnet de passage en douanes). Järjestelmän yksinkertaistamista oli pyytänyt Suomen Autoliitto. Muutos astui voimaan 1. heinäkuuta 1958.
Jos henkilö ei asunut Suomessa pysyvästi, hän sai käyttää autoaan Suomessa tullittomasti vuoden ajan.
Tulli oli valvonnan yksinkertaistamisen kannalla. Sen mukaan ”sellaisissa maahamme läheisissä matkailusuhteissa olevissa maissa kuin Ruotsissa ja Saksan liittotasavallassa” oli vuoden 1958 alussa lakattu vaatimasta matkakirjoja.
Lue myös: Historian havinaa: Autolauttaliikenne Saksaan alkoi sekavissa merkeissä
Samoin oli tehty Norjassa, eikä matkakirjaa Tullin saamien tietojen mukaan vaadittu turistiautoilta enää Ranskassakaan. Koko Euroopassa oli ”siirrytty varsin vapaisiin valvonnan muotoihin”.
Suomessakaan matkakirjoja ei vaadittu Pohjoismaihin rekisteröidyiltä moottoriajoneuvoilta ja samaten muiden Pohjoismaiden liikennevakuutukset olivat voimassa Suomessa. Pohjoismaista maahan tulevan auton kuljettajalta vaadittiin pelkkä kirjallinen sitoumus siitä, että hän veisi ajoneuvonsa määräajan kuluessa pois maasta.
Muilta kuin pohjoismaisilta autoilijoilta vaadittiin edelleen matkakirjaa (carnet de passage en douanes), jolla Suomen autoliitto takasi ulkomaisen veljesjärjestönsä jäsenen autosta tullit ja verot.
Työläs valvonta
Matkakirjojen valvonta vaati paljon työtä ja sisämaassa Tulli joutui turvautumaan jatkuvasti poliisin apuun. Niinpä Tulli esitti, että matkakirjoista voitaisiin muiden maiden tapaan luopua kokonaan.
Poliisi, joka muutenkin valvoi tieliikenteessä moottoriajoneuvoja, voisi valvoa myös ulkomaisia autoja. Tullin tehtävänä olisi enää leimata tulopäivänä ajoneuvon kansainvälinen liikennevakuutus. Poliisi voisi tien päällä helposti tarkistaa päivämääräleimasta, oliko auton tullivapaus voimassa vai ei.
Vuonna 1957 Suomeen oli tullut vajaat 22 000 ulkomaiden rekisterissä olevaa moottoriajoneuvoa. Niistä suurin osa oli ollut ruotsalaisia, norjalaisia ja länsisaksalaisia. Lähes kaikki autot oli tuotu maahan kesä-elokuun aikana. Vilkkain autoilukuukausi oli heinäkuu.
Kaikki autot saapuivat joko maarajojen ylitse tai laivoissa. Vielä tässä vaiheessa Suomeen ei liikennöinyt ulkomailta yhtään autolauttaa. Satamassa autot saatiin laivasta vain nosturilla.
Ulkomaisten turistiautojen suhteellinen osuus teillä liikkuvista autoista oli silti huomattava, sillä vuonna 1957 Suomen rekisterissä oli vasta vajaat 127 000 henkilöautoa. Uusia autoja oli tuolloin rekisteröity 20 000.
Ero nykypäivään on suuri. Viime vuoden lopussa Suomen rekisterissä oli yli 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Vuonna 2023 Suomen satamiin saapui ulkomailta yli 970 000 henkilö- ja pakettiautoa. Esimerkiksi Tornioon saapui Ruotsista yli 2,2 miljoonaa autoa.
Tähän saakka Suomeen rekisteriin tuoduilta autoilta oli peritty säännöstelymaksua. Vuoden 1958 alussa se oli poistunut ja tilalle oli tullut saman suuruinen autovero. Uuden veron kanto oli määrätty Tullin tehtäväksi.
Mopoja pelättiin
Uusi helpotettu järjestelmä herätti Tullin sisällä myös huolta. Vaasassa oli käynnistymässä Suomen historian ensimmäinen autolauttayhteys.
Uumajan ja Vaasan välillä liikennöivässä Korsholm III-matkustajalaivassa oli ajettava autokansi, jonne mahtui kolmisenkymmentä ajoneuvoa.
Vaasan tullikamari pelkäsi, että Suomeen voitaisiin pian tuoda turististatuksella myös mopoja, jotka voisivat jäädä maahan veroja maksamatta.
Tullihallitus rauhoitteli Vaasan tullikamaria ja totesi, että kunhan maahantulopäivää valvottaisiin tarkasti, mahdollisuus väärinkäytöksiin jäisi varsin pieneksi.
Lue myös
Historian havinaa: Liian tehokas tulliasema tuhottiin takavarikkotavaroiden saamiseksi
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
