Kuljetusyritysten edunvalvojan SKALin 24 tuntia kestänyt raskaan liikenteen liikennelaskenta suoritettiin 10.9.–11.9.2024 yhdeksässä laskentapisteessä ympäri maata. Laskennan tulokset osoittavat, että Suomen rajojen sisällä kuljetuksia suoritetaan aiempaa enemmän Suomeen rekisteröidyllä kalustolla. Taustalla ovat muun muassa Venäjän rajan sulkeutuminen ja muuttuneet EU-säädökset.
Liikennelaskennassa ulkomaisen kuljetuskaluston, sekä kuorma-autot että ajoneuvoyhdistelmät, osuus liikennevirrasta oli 10,7 prosenttia. Edellisessä liikennelaskennassa vuonna 2021 ulkomaisten osuus oli 12,8 prosenttia. Ajoneuvoyhdistelmistä ulkomaisia oli 13,6 prosenttia. Ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli toiseksi suurin SKALin viidettä kertaa järjestetyssä liikennelaskennassa.
Ulkomaisten kuorma-autojen osuus
Laskentapisteissä suurin ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli Raisiossa, 13,2 prosenttia. Vähiten ulkomaille rekisteröityä kalustoa liikkui VT12 Hämeenkosken laskentapisteessä, 4,9 prosenttia. Vuorokauden aikana laskentapisteen ohitti yhteensä 13 300 kuorma-autoa, joiden kansallisuus laskettiin. Vuonna 2021 vertailukelpoinen ajoneuvomäärä vuorokauden mittaisessa laskennassa oli noin 14 600 kuorma-autoa.
Vuoteen 2021 verrattuna ulkomaisen kaluston osuus väheni eniten, 19,0 prosentista 12,4 prosenttiin, VT21:llä Pellossa. Ulkomaisen kaluston osuus lisääntyi yhdessä laskentapisteessä, VT3:lla 10,2 prosentista 11,6 prosenttiin. Tässä on otettava huomioon, että VT3:n laskentapiste siirrettiin Hämeenkyröstä Parkanoon uuden ohitustien rakentamisen vuoksi.
Ulkomaisten kuorma-autojen osuus laskentapisteittäin
Liikennelaskennan tulokset osoittavat, että yli vuosikymmenen kestänyt ulkomaisen kuljetuskaluston osuuden kasvu tavaraliikenteessä on päättynyt ja ulkomaisten kuorma-autojen osuus kääntynyt laskuun. Vuonna 2021 suoritetun laskennan jälkeen merkittävänä muutoksena on ollut Suomen itärajan sulkeutuminen.
Kun vielä vuonna 2021 liikennelaskennassa 3,8 prosenttia tiellä liikkuvista kuorma-autoista oli venäläisiä, ovat nämä pakotteiden myötä poistuneet Suomesta kokonaan. Samoin muiden Euroopan maiden kauttakulkuliikenne Venäjälle on rajan sulkeutumisen myötä loppunut.
Säädösmuutokset vaikuttava kaluston kansallisuuteen
Myös EU-tason säädöksissä on tapahtunut muutoksia vuoden 2021 jälkeen. Niin sanotulla maaliikennepaketilla toteutettiin vuoden 2020 jälkeen portaittain säädösmuutoksia, joiden tarkoitus on ollut hillitä kansainväliseen tavaraliikenteeseen liittyviä epäterveitä ilmiöitä:
- Pitkän viikkolevon viettäminen ajoneuvossa kiellettiin
- Kuljettajalle säädettiin paluumahdollisuus asuinpaikkaansa tai työnantajan toimipisteeseen neljän viikon välein
- Ajoneuvolle säädettiin paluuvelvollisuus yrityksen sijoittumisvaltioon kahdeksan viikon välein
- Kabotaasikuljetuksiin tuli ns. jäähdyttelyjakso estämään keinotekoisia ja tiheästi toistuvia kabotaasikuljetusjaksoja
- Yhdistettyjen kuljetusten maantieosuuksiin alettiin soveltaa kabotaasirajoituksia
- Ajopiirtureiden tekniikka mahdollistaa kabotaasikuljetusten parempaa valvontaa
Vuosikymmenen alussa säädetyn maaliikennepaketin tarkoitus oli selkeä: vähentää kansainväliseen liikenteeseen kytkeytyviä epäterveitä harmaan talouden ilmiöitä.
– Tämän tavoitteen valossa on kiinnostavaa havaita, että ulkomaisen kuljetuskaluston osuus Suomen tieverkolla on vähentynyt. Tasavertaisten kilpailuolosuhteiden luonnin tuleekin olla markkinasäädösten ykköstavoite, SKALin johtaja Petri Murto toteaa.
SKALin liikennelaskennan tuottama tilannekuva raskaan liikenteen kansallisuuksista on hyvin mielenkiintoinen ja tarpeellinen. Tietoa on aiemmin hyödynnetty muun muassa lakiesitysten vaikutusarvioinneissa.
– Viime vuodet ovat osoittaneet, että yhteiskunnassa on tarve varautua mitä erilaisimpiin poikkeustilanteisiin. Se, että Suomeen rekisteröidyn kaluston osuus liikennevirrassa on lisääntynyt, on maamme huoltovarmuuden kannalta hyvä asia, toteaa SKALin johtaja Petri Murto.
– Samalla on kuitenkin huolehdittava myös siitä, että suomalaisten kuljetusyritysten omistussuhteisiin ei pääse syntymään sellaisia rakenteita, joissa tarkoitus on pakotteiden tai muiden säädösten kiertäminen, Murto jatkaa.
Ulkomaisten kuorma-autojen osuus laskentapisteittäin:
- E18 Raisio 13,2 %
- VT2 Huittinen 12,0 %
- VT3 Parkano 11,6 %
- VT4/VT9 Kanavuori Jyväskylä 9,3 %
- VT4 Ii 11,4 %
- VT5 Juva 8,9 %
- VT12 Hämeenkoski 4,9 %
- VT21 Pello 12,4 %
- VT25 Leksvall 6,4 %
Ulkomaisen liikenteen osuus SKALin liikennelaskennassa:
- 10,7 % vuonna 2024
- 12,8 % vuonna 2021
- 9,1 % vuonna 2017
- 7,7 % vuonna 2012
- 7,3 % vuonna 2010
Lähde: SKALin valtakunnallinen liikenteenlaskenta 10.9. klo 9.00 –11.9. klo 9.00, 2024.
