Lapin poliisin liikenneryhmät suorittivat raskaan liikenteen valvontaa maanantain ja perjantain välisenä aikana osana valtakunnallista valvontaa.
Viikon aikana poliisin tarkempiin ajoneuvojen kuntotarkastuksiin otettiin 40 ajoneuvoa. Kuntopuutteet olivat lohduttomat.
Maanantaina Rovaniemellä saatiin tarkastettua seitsemän raskasta ajoneuvoa, jotka kaikki luovuttivat rekisterikilpensä poliisille vakavien kuntopuutteiden vuoksi.
Loppuviikkoa kohden tahti vähän rauhoittui, mutta kokonaisuudessaan tarkastetuista ajoneuvoista noin neljäsosa luopui rekisterikilvistään poliisille.
Suurimmat puutteet olivat jarruissa ja ajoneuvojen rakenteissa. Nämä ajoneuvot saavat rekisterikilpensä takaisin valvontakatsastuksen kautta viat korjattuina.
Valvonnassa tarkastettiin lukuisa määrä ajoneuvoja. Kuntopuutteiden lisäksi seuraamuksia tuli myös ajo- ja lepoaikapuutteista, ammattipätevyyspuutteista sekä ylikuormista.
Kaikki tarkastetut vaarallisten aineiden kuljetukset olivat kunnossa.
Sähkö- ja hybridiautot ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa. Rengas- ja autohuoltoketju Vianor on kuitenkin huomannut, että monet eivät ole tietoisia erityisistä huoltotarpeista, jotka erottavat sähkö- ja hybridiautot perinteisistä polttomoottoriautoista.
Vianor on havainnut, että vaikka yhä useammat suomalaiset hankkivat sähkö- tai hybridiauton, harvemmat heistä ovat tietoisia niiden erityisistä huoltotarpeista. Kuluttajan on tärkeää pitää mielessä, että sähkö- ja hybridiautot käyttävät pääasiassa regeneratiivista jarrutusta. Sähköauton regeneratiivinen jarrutus on järjestelmä, joka hyödyntää sähkömoottorin toimintaa jarrutuksessa.
“Sähkö- tai hybridiautojen kuljettajien on tärkeää jarruttaa kunnolla riittävän usein, jotta normaalit jarrut pysyvät hyvässä kunnossa. Jarruihin kertyvä lika ja ruoste aiheuttavat jarrujen jumiutumista ja pidentävät jarrutusmatkaa – asia, jota haluat ehdottomasti välttää, kun sinun on pysähdyttävä äkillisesti,” sanoo Vianorin autohuollon päällikkö Pekka Alanko.
Alanko antaa yksinkertaisen neuvon, jonka avulla jarrut pysyvät hyvässä kunnossa: Tee säännöllisesti, esimerkiksi kerran viikossa, ja muuta liikennettä vaarantamatta voimakas jarrutus. Tällöin auto pysäytetään varsinaisten jarrujen avulla ja samalla estetään jarrujen jumiutuminen.
Tämä on yksi kenties helpoimmista toimista, jonka auton omistaja voi tehdä varmistaakseen jarrujen toiminnan. Regeneratiivinen jarrutus tekee tehtävänsä jokapäiväisessä elämässä, mutta se ei voi korvata normaaleja jarruja tilanteessa, jossa tarvitaan nopeaa ja tehokasta jarrutusta.
Jousitusjärjestelmän ja akuston tarkastus on tärkeää
Sähköajoneuvot painavat yleensä polttomoottoriautoja enemmän akustojen ylimääräisen painon vuoksi. Koska paino myös rasittaa jousitusta ja auton pyöräntuentaa enemmän, sähköautot ovat alttiimpia näille ongelmille kuin perinteiset autot. Koska jousituksen ja pyöräntuennan ongelmat voivat heikentää ajovakautta, aiheuttaa renkaiden epätasaista kulumista sekä pidentää jarrutusmatkoja, Alangon mukaan on erityisen tärkeää tarkistaa jousitus ja pyöräntuenta auton huollon yhteydessä.
”Sähköautojen akut sijaitsevat yleensä ajoneuvon alla ja ovat siten alttiita iskuvaurioille varsinkin epätasaisilla teillä, kuten mökkiteillä, ajettaessa. On tärkeää tarkistaa akku säännöllisesti, koska pienetkin kolhut voivat vahingoittaa sen ulkoista suojaa ja sisäosia, mikä voi vaikuttaa sekä akun toimintaan että turvallisuuteen sekä katsastuskelpoisuuteen,” Alanko selittää.
Vaikka sähköautot eroavat voimalinjaltaan perinteisistä autoista, hybridit muistuttavat niitä enemmän. Hybrideille suositellaan samanlaista jarrujen käyttöä kuin sähköautoille, mutta huoltovaatimukset ovat esimerkiksi moottoriöljyjen suhteen hyvin samanlaisia kuin polttomoottoriautoissa.
Sähköautot eivät ole “huoltovapaita” Pohjoismaissa
Joillekin sähköautoille ei ole olemassa varsinaista valmistajan ilmoittamaa huolto-ohjelmaa. Kylmemmän ilmaston pohjoisissa olosuhteissa sähköautot kohtaavat kuitenkin täysin erilaisia haasteita, kuten jarrujen ja jousituksen kulumista suolan, kosteuden ja pakkasen vuoksi, kuin esimerkiksi lämpimässä Kaliforniassa.
“Lupaus huoltovapaudesta tarkoittaa, että monet päättävät olla viemättä ajoneuvojaan huoltoon. Kuitenkin heidän, jotka ajavat sähköautolla pohjoismaisessa ilmastossa, tulisi harkita huoltoa vuosittain”, Alanko jatkaa.
Vianor tarjoaa sähköautojen, myös niiden huoltovapaiden, erityistarpeisiin räätälöityä palvelua. Huoltopalvelut sähköautoille sisältävät muun muassa jarrujen, jousituksen ja akun tarkastuksen.
Tutkimuksessa selvitetään äänimajakoiden vaikutusta peurakolareiden määrään. Kun tutka tunnistaa eläimen, alkaa majakasta kuulua ihmisääntä. Äänen toivotaan estävän eläimen kulun tielle. Kuva: InnoTrafik.
Suomen valkohäntäpeurakanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan myös peurakolareiden määrä on kasvanut.
Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyökumppaneineen selvittää, mitkä teiden ympäristötekijät lisäävät kolaririskiä ja tutkii kolareiden ehkäisyyn tarkoitettujen laitteiden ja menetelmien toimivuutta. Tulosten perusteella laaditaan riskikarttoja ja annetaan suosituksia onnettomuuksien ehkäisyyn.
Hankkeessa on asennettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla valtateiden varsille äänimajakoita ja valoheijastimia. Ne on sijoitettu valtateiden varsille kolarimäärien ja tieliikenneturvallisuuden kannalta tärkeisiin paikkoihin. Laitteiden vaikutusta kolareihin selvitetään vertaamalla sijoituspaikkojen aikaisempia kolareiden määriä laitteiden käyttöönoton jälkeisiin määriin.
Valoheijastimet heijastavat autojen valot takaisin metsän suuntaan, minkä toivotaan karkottavan peuroja. Heijastimia on kokeiltu aiemmin jo Virossa. Kuva: InnoTrafik.
Tutkimuksessa selvitetään myös, miten liikenne, tienvarsien kasvillisuus ja sen hoito, suojarakenteet ja varoitusjärjestelmät, maisemarakenne, maankäyttö, riistanhoitotoimet sekä sääolosuhteet vaikuttavat kolaririskiin. Tätä varten kootaan yhteen jo olemassa olevia aineistoja ja mallinnetaan eri tekijöiden vaikutuksia.
Peurakolareita tapahtuu eniten Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudenmaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kolareista aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina. Kolarit ja niiden riski aiheuttavat taloudellisten vahinkojen lisäksi stressiä riskialueella liikkuville autoilijoille ja kärsimystä kolariin joutuville eläimille. Lisäksi kasvanut peurakanta aiheuttaa riskialueella läheltä piti -tilanteita.
Yhteistyötä metsästäjien kanssa
Tienkäyttäjien lisäksi hankkeen tulokset hyödyttävät myös metsästäjiä.
”Toivomme, että tutkimusalueen metsästäjät osallistuvat hankkeeseen tekemällä kolareita ehkäiseviä toimenpiteitä. Metsästäjien yhteistyö on arvokasta myös mallinnuksissa, joita varten toivomme esimerkiksi tietoa tienvarsinauhoituksista ja ruokintapaikoista. Hankkeessa saamme lisätietoa alueista, joille kannansäätelyä erityisesti kannattaa kohdistaa liikennevahinkojen vähentämiseksi,” kertoo projektipäällikkö Luken erikoistutkija Esa Huhta.
Hankkeesta vastaa Luonnonvarakeskus. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Riistakeskus, Väylävirasto sekä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset, joiden alueilla työtä toteutetaan. Äänimajakat on hankittu InnoTrafik Oy:ltä, joka myös vastaa niiden asennuksesta ja ylläpidosta. ELY-keskukset vastaavat valoheijastimien asennuksesta ja ylläpidosta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
AKK Motorsport ry:n puheenjohtaja Jarmo Mahonen on päättänyt luopua tehtävästään ensi vuoden alussa, vaikka hänen kautensa jatkuisi vielä yhden vuoden. Päätöksen taustalla on halu antaa tilaa uudelle johdolle ja viettää ansaittuja eläkepäiviä.
”Haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä saamastani tuesta näinä vuosina. Koen, että nyt on oikea aika siirtyä eteenpäin ja antaa tilaa uudelle johtajuudelle. Puheenjohtajan rooli on vaativa, ja siihen kuuluu merkittävä ajallinen ja henkinen panostus, johon minulla ei enää ole riittävästi motivaatiota. Punnitsin päätöstäni vakavasti jo edellisenä vuonna,” Mahonen toteaa.
Raskassarja-ketju on yksityisten ja paikallisten varaosakauppiaiden vuonna 1989 perustama markkinointi- ja hankintaorganisaatio, joka on vuosikymmenten saatossa asiakkaiden toiveita kuunnellen kehittynyt ja kasvanut maanlaajuiseksi toimijaksi. Ketjuun kuuluu tänään 15 raskaan kaluston varaosaliikettä ja 8 monimerkkikorjaamoa.
Nyt Raskassarja-ketjun ydintoimijat – Hyvinkään HRP Oy, Ikaalisten Autovaruste Oy, Originator Oy ja Varaosa Närhi Oy – yhdistyvät, todetaan ketjun tiedotteessa.
Yhdistyvät yhtiöt ovat Raskassarja-ketjun pitkän linjan ydintoimijoita ja heidän toimintansa yhdistymisellä syntyy Suomeen reilut sata raskaan kaluston kunnossapidon ammattilaista työllistävä toimija. Yritysten yhteenlasketun, vuoden 2024 liikevaihdon ennustetaan kohoavan reilun 25 miljoonan euron tuntumaan.
Yritysten toiminta jatkuu 1.1.2025 tapahtuvan yhdistymisen jälkeen entisellään nykyisissä tiloissa ja nykyisellä henkilöstöllä. Pitkällä aikajänteellä yhdistymisellä tavoitellaan etuja erityisesti hankinnan, palveluvalikoiman ja koulutuksen näkökulmasta, mikä tiedotteen mukaan näkyisi asiakkaalle aiempaa parempana asiakaskokemuksena.
”Vuoden 2025 alussa tapahtuvan yhdistymisen kautta Raskassarja-ketju voi tarjota asiakkailleen palveluita kattavammin sekä ennen kaikkea kustannustehokkaammin ja nopeammin. Vahvemman yhteistyön kautta voimme tarjota maanlaajuisesti suurempia kokonaisuuksia ja samalla valmiutemme esimerkiksi henkilökuntamme koulutuksiin paranevat merkittävästi”, valottaa Raskassarjan ja Finnish RK-Groupin toimitusjohtajana 1.1.2025 aloittava Kari Melanen.
Tutkinta on edennyt varusmiehiä 13.11.2024 Ivalossa kuljettaneen telakuorma-auton tieltä suistumisen syistä. Poliisi on kuulustellut ja tehnyt paikkatutkintaa.
Lapin rajavartioston rajajääkärikomppanian telakuorma-auto suistui tieltä ja kaatui harjoituksessa harjoitusalueella Ivalossa. Onnettomuus sattui keskiviikkoaamuna 13.11.2024. Onnettomuudessa oli osallisena 23 varusmiestä.
Onnettomuudessa mukana olleista kuuden (6) tila vaati hoitoa Lapin keskussairaalassa. Loput 17 saivat hoitoa Ivalon terveyskeskuksessa. Poliisin saamien tietojen mukaan kaikki osalliset ovat päässeet pois varsinaisesta sairaalahoidosta.
Poliisi on kuulustellut ja tehnyt paikkatutkintaa
Poliisi on kuulustellut onnettomuudessa osallisina olleita henkilöitä hyvän määrän ja tapahtumien kulku alkaa olla pääpiirteittäin selvillä. Myös sairaalahoidossa olleita henkilöitä on kuultu.
Poliisille on jo tapahtumapaikalla selvinnyt telakuorma-autossa kyydissä olleiden henkilöiden lukumäärä. Torstaipäivän 14.11.2024 aikana esitutkintaan on saatu kyseistä ajoneuvoa koskevan rekisterikortin tekninen osa, josta on varmistunut ajoneuvoa koskevat sallitut henkilömäärät. Ajoneuvossa on ollut kuusi (6) henkilöä yli sallitun henkilömäärän.
Onnettomuuden esitutkinnan rikosnimikkeet ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä palvelusrikos
Poliisin tekemien kuulusteluiden ja paikkatutkinnan perusteella esitutkinnassa käsiteltävät rikosnimikkeet ovat tällä hetkellä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä palvelusrikos.
Ensimmäisenä liikenneturvallisuuden vaarantamisena tutkimme telakuorma-auton kuljettajan käyttämää olosuhteisiin nähden liian suurta tilannenopeutta, joka on johtanut tieltä suistumiseen.
Toisena liikenneturvallisuuden vaarantamisena tutkimme telakuorma-auton henkilökuormausta. Telakuorma-auton kuljettaja on ottanut kyytiin henkilömäärän, joka on ylittänyt suurimman ajoneuvolle sallitun henkilömäärän. Liian suuren henkilömäärän seurauksena ajoneuvon kuorma on lisääntynyt. Lisääntyneen kuorman ja sen ajon aikaisen sijainnin vaikutusta ajo-olosuhteisiin selvitämme lisää.
Lisäksi selvitämme esitutkinnassa kantahenkilökuntaan kuuluvan kouluttajan telakuorma-auton kuljettajalle antaman kuljetustehtävän osuutta tapahtumiin. Rikosnimikkeinä tätä koskien ovat yllytys liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä palvelusrikos.
Onnettomuus on tapahtunut rajajääkärikomppaniassa palveluksen aikana ja siten toisena rikosnimikkeenä on palvelusrikos.
Poliisi jatkaa esitutkintaa kuulusteluilla sekä muulla tiedonhankinnalla, joka vie kuukausia.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on koonnut tietoa traktorimönkijäonnettomuuksista kymmenen vuoden ajalta. Vuosina 2013–2022 tapahtui 4 582 liikennevahinkoa ja 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena traktorimönkijä. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa kuoli usein päihtynyt työikäinen, kun taas liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa suurin ja eniten osuuttaan kasvattanut ikäryhmä olivat 15–17-vuotiaat kuljettajat.
Traktorimönkijöiden määrä kasvoi Suomessa kymmenessä vuodessa kahdeksankertaiseksi. Vuoden 2022 lopussa Traficomin rekisterissä oli yli 65 000 traktorimönkijää.
OTIn tuoreeseen julkaisuun ”Onnettomuustietoa tiiviisti 2/2024: Traktorimönkijäonnettomuudet vuosina 2013–2022” on koottu tietoa liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista traktorimönkijäonnettomuuksista. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on rajattu pois maasto-onnettomuudet, eli tarkastelussa on keskitytty tieliikenteessä tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Liikennevahinkotilastot sisältävät myös tieliikenteen ulkopuoliset tapaukset.
Joka kolmas traktorimönkijän liikennevahinko johti henkilövahinkokorvauksiin, puolet korvauksia saaneista alaikäisiä
Joka kolmannessa traktorimönkijöiden liikennevakuutuksesta korvatussa vahingossa maksettiin henkilövahinkokorvauksia. Kaksi kolmasosaa vahingoista oli omaisuusvahinkoja. Yleisin traktorimönkijän liikennevahinko oli yhteenajo henkilö- tai pakettiauton kanssa. Traktorimönkijä oli tyypillisesti yhteenajon aiheuttaja.
Liikennevahingon aiheuttaneista traktorimönkijäkuljettajista suurin, ja eniten kasvanut, ikäryhmä olivat alaikäiset 15–17-vuotiaat kuljettajat (1 377 vahinkoa). Toiseksi suurin ikäryhmä olivat 35–64-vuotiaat kuljettajat (940 vahinkoa). Henkilövahinkokorvauksia saaneista traktorimönkijäkuljettajista ja -matkustajista puolet (56 %) oli alaikäisiä. Nuorien kuljettajien osuus voi olla suurempikin, sillä joka kolmannessa vahingossa osallisten ikätietoja ei ollut saatavilla.
− Traktorimönkijät ovat kasvava ilmiö liikenteessä erityisesti nuorten kuljettajien keskuudessa, ja niiden turvallisuustilannetta on syytä seurata tarkasti. Traktorimönkijäkuljettajan on tärkeää ymmärtää, että ajoneuvo on suunniteltu lähtökohtaisesti työkaluksi eivätkä sen ajo-ominaisuudet ole autoon verrattavissa. Suurin osa liikennevahingoista on onneksi ollut vain peltikolareita, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Traktorimönkijöiden liikennevahingoista puolet tapahtui muualla kuin teillä tai kaduilla. Kolmannes (35 %) tapahtui pysäköintialueilla, pihoilla, huoltoasemilla ja vastaavilla alueilla. Maastossa tai muilla tarkemmin määrittelemättömillä alueilla tapahtui 17 prosenttia.
Liikennevahinkoihin osallisista traktorimönkijöistä 67 prosenttia oli avomallisia mönkijöitä ja joka kolmas (33 %) oli umpinaisella ohjaamolla varustettuja.
Kuolemaan johtaneissa traktorimönkijäonnettomuuksissa yli puolet kuljettajista päihtyneitä
Traktorimönkijäkuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleisin onnettomuustyyppi oli tieltä suistuminen. Onnettomuuteen osallisista traktorimönkijäkuljettajista yli puolet olivat päihtyneitä.
Kuolemaan johtaneita traktorimönkijäonnettomuuksia tapahtui kymmenen vuoden tarkastelujaksolla yhdestä kolmeen vuodessa. Suurimassa osassa onnettomuuksista menehtyi traktorimönkijän kuljettaja. Lisäksi menehtyi kaksi traktorimönkijän kyydissä matkustanutta sekä kolme toisissa ajoneuvoissa ollutta henkilöä.
Onnettomuuksiin osallisista traktorimönkijöistä 17 oli avomallisia mönkijöitä, yksi oli rinnakkain istuttava mönkijä ja yksi oli umpinaisella ohjaamolla varustettu mönkijä. Seitsemän traktorimönkijää oli viritetty ohittamalla nopeudenrajoitin, jolloin mönkijää oli mahdollista kuljettaa yli suurimman sallitun rakenteellisen nopeuden.
−Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan traktorimönkijäturmia voitaisiin ehkäistä vaikeuttamalla niiden virittämistä sekä lisäämällä turvavyöt ja turvakaaret pakollisiksi avomallisiin mönkijöihin. Turvavyöt eivät toki sovellu kaikkeen käyttöön esimerkiksi maastossa, mutta erityisesti tieliikenteessä ne voisivat turvakaaren tai kehikon kanssa vähentää kaatuneen mönkijän alle jäämisestä syntyviä vammautumisia, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty arvioi.
Keskeisiä turvallisuuden parannusehdotuksia traktorimönkijäturmien ehkäisemiseksi
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet tutkimiensa onnettomuuksien perusteella turvallisuuden parannusehdotuksia kuolemaan johtaneiden mönkijäonnettomuuksien vähentämiseksi:
Virittämisten ehkäiseminen. Nopeudenrajoittimen ohittaminen on tehtävä vaikeammaksi.
Alkolukko. Mönkijöiden kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tulee estää teknisesti esimerkiksi alkolukon avulla.
Turvavarusteet. Avomallisiin traktorimönkijöihin määrättävä pakolliseksi turvavyöt ja turvakaaret, joita voidaan käyttää mönkijän käyttötarkoituksen soveltuessa niihin (esimerkiksi tiellä ajaessa).
Tiedotus ja koulutus. Moni mönkijäkuljettaja hyötyisi lisätiedoista erilaisissa olosuhteissa ajamisesta, turvavarusteista sekä mönkijän hallittavuudesta.
Autotodayn koeajossa oli vuoden 2024 mallia oleva N-Design Nissan Qashqai hybridi.
Qashqai:n uudistunut ulkonäkö on virtaviivaistunut ja eroaa hieman useista vastaavan kokoluokkansa merkeistä pyöreydellä. Useissa muissa malleissa on enemmän kulmikkuutta.
Auton yleisilme
Auton sisustus vaikuttaa tyylikkäältä, kojelautaa, kädensijoja sekä ovien verhoilua täydentää mokkanahkainen päällystys. Vaikutelma pelkästä muovisesta sisustuksesta on saanut miellyttävän säväyksen, ja sisustuksen ilme tyylikkäillä tikkauksilla antaa arvokkaamman vaikutelman.
Sisustuksessa saattaa joskus ulkonäkö ajaa ohi käytännöllisyyden, sillä mokkanahkaan voi jäädä varsin helposti roskia tai nukkaa vaatteista. Joten puhdistaminen saattaa ajan myötä vaikeutua. Lopulta voi olla riskinä, että mokkapinta voi muuttua tyylikästä ulkonäöstä enemmän kuluneemman näköiseksi, muttei kuitenkaan voi kiistää, etteikö se näytä uutena hyvältä.
Kuva: Juha Remes.
Mittaristo ja tietokonenäyttö ovat selkeitä, ja autosta löytyy peruspainikkeet kaikelle tarvittaville toiminnoille. Itse pidän siitä, ettei perustoimintoja tarvitse hakea tietokoneruudun valikoista sormet kohmeessa kuten nyt syksyisessä koleassa säässä olisi voinut joutua toimimaan.
Autossa on säilytetty hyvin selkeä tasapaino hallintalaitteiden ohjaamisessa, jakautuen tietokoneruudun kosketusnäytön taakse jäävien ominaisuuksien ja olennaisten hallintalaitepainikkeiden välillä. Tietokoneruudun takaa löytyy paljon hienosäätöä, joilla auton toiminnallisuutta voi muokata lähemmäksi omia toiveita.
Looginen japanilainen suunnittelu edesauttoi, ettei autoon perehtyminen vaatinut lainkaan lisäopastusta tai ohjekirjoja, vaan kaikki ajamiseen olennainen löytyy selkeästi joko ohjauspyörän ympäriltä tai etukonsolista.
Koeajoauton sisätilat ovat kiitettävän tilavat, auton edessä, etuistuimien välissä on mukavasti tilaa, ja keskellä on riittävästi kyynärnojaa sekä kuskille että apukuljettajalle. Etuovissa on myös erikseen ylimääräistä käsitukea lisäten mukavuutta matkanteolle.
Kuva: Juha Remes.
Autoon mahtuu hyvin neljä aikuista ja takana on riittävästi tilaa pidemmällekin matkalle. Toki kolmas takapenkkiläinen saadaan toki sovitettu keskelle istumaan, mutta silloin jalkatilaa on keskipenkkiläiselle rajallisemmin tarjolla.
Sivupelit tarjoavat kattavan näkymän taakse.
Tavaratilaa on Qashqaissa ihan riittävästi city-maasturiksi tarjolla. Taakse mahtuu lätkäkassi helposti, ja pienellä sovittelulla kaksikin.
Auton varustelu ja hinnoittelu
Autosta on saatavilla viisi eri mallia: Acenta, N-Connecta, N-Design, Tekna sekä Tekna+. Halvimman ja kalleimman version välinen hintaero on 15 323 euroa, ja mallien väliset varustelupaketit vaihtelevat merkittävästi. Malliston hinnat alkavat 33 045 eurosta ylöspäin.
Koeajoversiossa, N-Design-mallissa, jyllää 1,3-litrainen polttomoottori ja sen apuna on sähkömoottori, jotka yhdessä antavat tehoa kohtuulliset 115 kW. Auto on etuvetoinen ja voimaa tuntuu olevan liikkeelle lähdettäessä riittävästi, varsinkin kun kosteassa tienpinnassa kitkarenkailla, eturenkaat saattavat pyörähtää hetken tyhjää ennen kuin ajo tasaantuu. Vääntömomenttia moottoreista saadaan yhteensä 270 Nm.
Kuva: Juha Remes.
Suorituskyky on kohtuullinen, kiihtyvyydeksi kirjataan 9,2 s nollasta sataan, ja huippunopeus on 199 km/h. Kiihtyvyys jää riittäväksi, mutta vähän pieneksi muihin vastaaviin uudempiin hybrideihin verrattuna. Huippunopeus riittää varmasti kyllä Suomen olosuhteissa, mutta ohituskiihtyvyys voisi Suomen maatieoloihin olla vähän pirteämpi. Suorituskyky on kyllä ok, mutta useissa kilpailevissa malleissa kiihtyvyys on vähän parempi.
Koeajoauton lisävarustevalikoimaan sisältyivät: lämmitettävä ohjauspyörä, sisäänrakennettu Google Maps ja ApplePlay, NissanConnect näyttö 12,3 tuumaa, mokkanahkaverhoitu tikkauksilla, mukautettu tunnelmavalaistus, korinväriset puskurit, mustat kattokiskot, tummennetut takalasit, lämmitettävä tuulilasi, älykäs vakionopeuden säädin, Propilot (auto-pilot toiminallisuus), Around View Monitor 360-astetta kamerajärjestelmä, 2-värinen erikoisväri Ocean Deep, sähköiset taittuvat taustapeilit, kuolleen kulman varoitin sekä risteävän liikenteen kameranäkymä (näkymä helpottaa haastavista risteyksistä tielle tuloa) ”kalansilmä”.
Kuva: Juha Remes.
Oikein hyvä varustelukokonaisuus. Varustelupaketit eri malleissa, ehkä halvinta versiota lukuun ottamatta ovat varsin kattavia. Itse olisi kaivannut koeajoautoon etupenkkien sähkösäätöisyyttä sekä sähköllä toimivaa takaluukkua. Penkin säätöön ei ollut tarjolla mielestäni riittävästi vaihtoehtoja, ja takaluukku aukeaa varsin korkealle, ja se saattaa olla erityisesti pienikokoiselle henkilölle korkealla, kun luukkua yrittää kurottaa kiinni.
Nissan Qashqai on perinteisesti ollut yksi suosituimmista automalleista Suomessa, se on ollut markkinoilla jo lähes kaksi vuosikymmentä. Sen voi kyllä allekirjoittaa myös tämän koeajon perusteella, ja Qashqaita voisi kutsua ”kansaperusautoksi”. Se voisi olla ehkä nykymaailman ”Saab”. Qashqai täyttää kaikki perustarpeet ja on hinnaltaan kilpailukykyinen, ei halpa muttei myöskään kallis.
Tässä yhteydessä, koeajoauton hintalappuun jää lopulta maksettavaa 43 121 euroa, joka on hinta-laatu-suhteen ihan hyvä.
Koeajoon valmistautuessa
Kuten kaikissa suorittamissani koeajoissa pyrin toimimaan ilman manuaaleja tai käyttöopastuksia. Qashqai oli hyvin selkeä, sillä nappuloiden symbolit vastasivat alan vakiomerkintöjä, ja kaikki olennaiset kytkimet löytyivät helposti käsien ulottuvilta.
Navigointi oli myös loogista, kaikille, jotka ovat tottuneet käyttämään Google:n karttasovellusta, ja kukapa ei olisi, eli matkakohde löytyy näppärästi. Tietokoneruutu oli riittävän kokoinen ja osuu riittävän hyvin kuljettajan näkökettään, kuitenkaan häiritsemättä ajoa.
Kuva: Juha Remes.
Kuljettajan istuin on sopivan kokoinen, mutta yksityiskohtaiset ajoasentosäätöjen toteuttamisella jäi varsin rajalliseksi, joten sähkösäädöt olisivat olleet pikantti lisä, varusteluun.
Kuljettajalle ja apukuljettajalle on mukavasti tilaa tarjolla, molemminpuolinen kyynärtuki osui aika hyvin kuljettajan ajoasentoon sekä keskikonsoli tarjoaa tukea myös apukuljettajalle, ilman suurta kyynärpäiden kolinoita keskenään.
Autossa istutaan korkealla, ja näkyvyys kaikkiin suuntiin on hyvä. Taustapeilit ovat riittävän suuret ja näkyvyys niistä oikein hyvä. Taustapelit olivat taitettuna autoon ensikertaa mennessä, ja siitä seurasi hetken hämmennys, kun ne eivät kääntyneetkään heti ulos, kun istuin kuljettajan istuimelle. Peilit oikenivat vasta kun käynnistin auton. Sisällä taustapeili oli varsin pienikokoinen, mutta siitäkin näkyvyys taakse oli hyvä.
Autossa on ajomukavuuden parantamiseksi kolme eri ohjelmavaihtoehto [ECO] ([STANDARD] [SPORT]. Rehellisesti sanottuna [ECO] vaikutti hyvin tuhnuiselta jossa kaasupolkimeen reagointi oli mielestäni liian hidasta. Valitsemalla [Standardin tai Sportin] auton reagoin huomattavasti paremmin kaasupolkimeen.
Koeajon suorittaminen toteutettiin vaihtelevissa olosuhteissa
Osa ajosta kului pimeissä syysolosuhteissa. Sää oli varsin viileä ja olosuhteet sumuisia. Varsinaisessa sateessa, emme juuri päässeet ajamaan kuin hetkellisesti, jolloin pystyimme toteamaan, että pyyhkijät teki tehtävänsä niin edessä kuin takanakin
Kuva: Juha Remes.
Ajoa tuli moottoritiellä, eri kokosilla maanteillä, hiekkatiellä sekä hyvin maastoisella mökkitiellä. Polttoaineen kulutus tasaantui tarkkaan 8,2 litraan 100 kilometrillä koeajon aikana.
Eli koeajon keskikulutus poikkesi valmistajan ilmoittamasta kulutuslukemasta varsin paljon. Tätä on vaikea arvioida, kuinka olosuhteet ja kaupunkiajo sekä maantieajon tasapaino vaikuttavat auton polttoaineenkulutukseen, mutta tämä lukema on varmaan lähempänä suomalaista todellisuutta.
Auton varustelu oli kattava, vakionopeussäädin yhdessä auto-pilot-toiminnan kanssa tekee ajamisesti lähes automaattista.
Kuva: Juha Remes.
Auto-pilot ohjaus toimii, mutta se tekee suomalaisella maantiellä varsin paljon heilurimaista korjausliikettä. Itselle tuli tunne kuin nuori kuljettaja olisi ollut ratissa ensikertoja, ja auton ajaminen on ”ajamista” sana oikeassa merkityksessä eli kuski ruuvaa hermostuneesti rattia pienin liikkein jopa suoralla tiellä.
Tämä saattaa vaivata vähän, mutta autopilotin tekemät korjausliikkeet ovat niin pieniä, ettei se varsinaisesti tuntunut muista matkustajista häiritsevänä.
Kuva: Juha Remes.
Auton valot pimeässä sumuisessa syksyssä, eivät olleet sitä tehokkainta, ja jos joutuisin itse syksyin liikkumaan pimeässä maaseudulla enemmän, hankkisin varmaan lisävalot avuksi. Toki valot ovat ihan riittävät, jos niitä vertaa LED-aikakautta edeltäviin valoihin.
Ajettavuus oli oikein hyvä kaikissa eri tieolosuhteissa, niin hiekkatiellä, kuin mutkaisella suomalaisella asfalttisella maantiellä sekä moottoritielläkin. Tiepintojen epätasaisuus ei haitannut, auton jousitus on todella jämäkkä, ehkä saattaa olla jopa liian kova joidenkin kuskien makuun, mutta kun ajaa eri olosuhteissa, tämä toimii hyvin.
Kaupunkiajo sujui myös mukavasti, ja auto on kohtuu ketterä, ja kääntösädekin riittävä. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on ulkomitoiltaan varsin leveä auto, Ruutuihin pysäköinti vaatii tarkkuutta, jotta molemmat etuovet mahtuvat aukeamaan riittävästi.
Auton sopeutumista suomalisiin tieolosuhteisiin parantaa huomattavasti maavara. Autossa istutaan korkealla, joka parantaa näkyvyyttä ja samalla myös tieltä nouseva lika ja kura osuvat vähemmän tuulilasiin, jolloin ajaminen eri sääolossa paranee.
Ohittaminen ja kiihtyvyys olivat sopivia kohtuullisia suomalaiseen maantieajoon ja ohittaminen myös 100 km/h vauhdissa onnistui ihan hyvin, mutta ehkä ohituskiihtyvyys toivoisi pikkuisen ruiskeen lisää potkua.
Kuva: Juha Remes.
Kaasun painalluksessa on pieni viive, joka huomaa, kun pyrkii tekemään nopeata kiihdyttämistä, mutta siihen tottuu ja varmasti merkkiuskolliselle Qashqai-kuljettajalle potkua on jopa hieman lisää. Jarrut ovat tasapainoiset ja auto hidastaa vauhtia tasaisesti ja tehokkaasti niin maatieajossa, kuin kaupungissa.
Ajossa auton sisälle ei juuri moottorimelua kuulunut, ja tähän uudistettuun malliin on erityisesti parannettu äänieristystä. Toisaalta oliko syynä kitkarenkaitten merkkivalinta, mutta rengasmelu 120 km/h tuntivauhdissa selkeästi havaittavissa.
Auton 6-pisteiset stereot antoivat riittävän äänentoiston, ja rengasmelun saa kyllä peittymään lisäämällä ääntä radiossa.
Kuva: Juha Remes.
Kokonaisuutena auto on hyvä ”peruspeli” suomalaisiin olosuhteisiin, ja se sopii erityisen hyvin, jos ajoa tulee erityyppisissä tieoloissa vuosittain. Matka sujuu lähelle ja pidemmälle. Kaikki toimii ja kokonaisuus pitää sisällään kaiken tarpeellisen. Halvaksi autoa ei voi haukkua, mutta sen on oikeassa mittakaavassa.
Muita koeajossa esiin tulleita huomioita
Eräs yksityiskohta, joka vaatii huomiota, ilmeni autoa pestäessä. Tyypillisesti automaattivaihteistossa asettelu [D], [P] sekä [N] ovat helppoja, mutta tässä mallissa vapaalle vaihteen vaihtaminen ei ollutkaan itsestään selvää. Ajaessani pesukadulle, ei [N]-asentoa tuntunut millään löytyvän, [P]:n ja [D] asentojen välistä.
Olisi pitänyt tietää, että se vaatiikin vaihdekepin vasemmalla puolella olevan painikkeen alas painamista useita sekunteja ennen kuin N-asento lukkiutuu. Joten tämä kannattaa kokeille ennen kuin ajaa pesukoneeseen sisälle, ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Kuva: Juha Remes.
Yhteenveto
Kokonaisuutena N-Design koeajo oli kokemus, joka ei herättänyt yllätyksiä tai pettymyksiä, se vastasi siihen, mitä yksi Suomen ostetuimmista automalleista voisikin sisältää.
Talviajoa ei vielä saatu kokeiluun, mutta varmaan sekin sujuu. Auto ei ole myöskään tehty kauppakassiksi, sillä se on melko suurikokoinen, ja vaatii tilaa pysäköintiruudussa.
Mikäli etsii tämän kokoluokan autoa, on varmasti hyvä käydä koeajamassa.
Nissan MHEV Xtronic 2WD N-Design
Polttomoottorin teho: 1,3 litraa tarjoten yhdessä sähkömoottorin kanssa 116 kW (158 hv) tehon.
Moottoreiden maksivääntö: 270 Nm.
Kiihtyvyys: 9,2 sek. (0-100 km/t) ja huippunopeus 199 km/h
Ammattina Sankari -kampanjan vuonna 2024 palkitsema Sankari Tommi Lepistö sai merkittävän palkinnon liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen ja Bridgestone Europen Jussi Huhdan ojentamana. Kuva: Bridgestone.
Säiliöautokuljettaja Tommi Lepistön ennakoiva ajotapa ja esimerkillinen toiminta lokakuisena lauantai-iltana pelasti neljän nuoren hengen valtatiellä 13 Äänekoskella.
Lepistön toiminta huomioitiin Ammattina Sankari -kampanjassa ja hänet palkittiin 14.11.2024 järjestetyssä gaalassa vuoden 2024 Sankariksi.
”Olin purkanut kuorman Äänekoskella ja ajoin Hirvaskankaalle tauolle. Lakisääteisen tauon jälkeen lähdin alkuillasta ajamaan kohti Kaskista valtatietä 13 pitkin”, kertaa Tommi lokakuisen illan tapahtumia.
Säiliöajoneuvoja 30 vuotta ajanut Tommi huomasi pian vasemmalta verrattain kovalla nopeudella risteystä lähestyvän henkilöauton.
”Takaraivoon tuli tunne, että nyt on tapahtumassa jotain poikkeavaa. Kaikki ei näytä hyvältä”, muistelee Tommi, joka seurasi henkilöauton etenemistä todeten auton kääntyvän hänen eteensä. Tässä vaiheessa Tommi jarrutti voimakkaasti ohjaten samalla tyhjän säiliöyhdistelmän ajoradan oikeaan reunaan.
”Vasemmalta tullut henkilöauto osui ajoneuvoni vasempaan etukulmaan ja törmäyksen voimasta kertoo muun muassa autoni vääntynyt raidetanko. Uskon, että ennakoinnin ansiosta jalkani oli jo valmiiksi jarrupolkimella, mikä nopeutti jarrutuksen aloittamista”, kertoo Tommi, joka välittömästi törmäyksen jälkeen soitti hätäkeskukseen.
Henkilöautossa oli neljä nuorta henkilöä, jotka Tommin ennakoinnin ja väistöliikkeen ansiosta selvisivät onnettomuudesta maltillisilla ruhjeilla.
”He kaikki kävelivät ambulanssiin omin jaloin”, kertoo Tommi.
Pirkkalassa asuva 50-vuotias Tommi Lepistö on työskennellyt säiliökuljetusten parissa 30 vuoden ajan ja tällä hetkellä hän ajaa Wibax Logistics Oy:n säiliöajoneuvoa lähinnä läntisen ja pohjoisen Suomen alueella. Lepistö itse pitää ennakointia ja ajonopeutta merkityksellisinä tekijöinä liikenneturvallisuudelle.
”Pyrin katsomaan aina hiukan pidemmälle ja ajonopeuden suhteen olen hyvinkin tarkka”, kertoo Lepistö.
Arvostuksen antajiin liittyi myös Bridgestone Finlandista, Rahtarit ry:stä, Milcoasta, Scania Suomesta ja Raskas Kalusto -lehdestä koostuva Ammattina Sankari -kampanjan raati, joka valitsi Tommi Lepistön vuoden 2024 sankariksi.
Koko palkinto hyväntekeväisyyteen
Tommi palkittiin Helsingissä 14. marraskuuta järjestetyssä Ammattina Sankari -gaalassa 5 000 euron palkintosummalla, josta perinteisesti puolet ohjataan Sankarin valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.
Tommi Lepistö haluaa lahjoittaa koko 5000 euron summan hyväntekeväisuuteen. Puolet palkintosummasta Tommi haluaa ohjata Tampereen Keskussairaalan Lasten veri- ja syöpätautien yksikköön joulumielen tuottamiseen. Toisen puolen hän haluaa ohjata kotikuntansa Pirkkalan alueen joulukeräyksiin valoa tuomaan. Ammattina Sankari -kampanja on neljäntoista vuoden aikana lahjoittanut eri hyväntekeväisyyskohteisiin yhteensä 57 357 euroa.
Eurooppalaiset autotoimittajat ovat äänestäneet Car of the Year 2025 -finaaliin seitsemän autoa. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana 42 uutta automallia ja päätöksen tekivät 60 toimittajaa yhteensä 23 eri maasta. Suomesta tuomaristoa edustaa Tekniikan Maailman tuottaja Velimatti Honkanen.
