Koti Blogi Sivu 346

Poliisipartio pääsi todistamaan aitiopaikalta törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen

Kuva: Clas von Bell.

Poliisin partio oli Raahessa pysähtyneenä punaisiin liikennevaloihin, kun heidän takaa lähestyi mopoilija ja ajoi päin kiinteitä punaisia liikennevaloja.

Mopoilija käytti liikennevalojen ohittamiseen oikeanpuoleista kaistaa, joka on tarkoitettu vain oikealle kääntymistä varten.

Poliisipartio sai pysäytettyä mopoilija ennen Raahen keskustaa ja tapauksesta laadittiin rikosilmoitus törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Onneksi vahingoilta vältyttiin.

Poliisin mukaan alkoholilla ei ollut osuutta asiaan.

Lue muita juttuja ajoista päin punaisia valoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Teslan robottitaksi tulee Eurooppaan

Kuva: Tesla.

Lokakuun 10. päivänä Tesla julkisti autonomian tulevaisuuden We, Robot -tapahtumassa Los Angelesissa, Yhdysvalloissa, jossa esiteltiin Cybercab, Robovan ja Optimus.

Tesla ilmoittaa, että tämä visio tulevaisuudesta on tulossa Eurooppaan: Tesla Cybercab on esillä valikoiduissa Tesla Storeissa Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Norjassa.

Marraskuun lopusta alkaen Tesla Cybercab on esillä Lontoossa, Berliinissä ja Pariisissa aina 8. joulukuuta asti.

Joulukuun puolivälistä alkaen Tesla Cybercab on esillä Amsterdamissa, Tukholmassa ja Oslossa aina joulukuun 31. päivään asti. Lisätietoja päivämääristä, kellonajasta ja ilmoittautumisesta tapahtumaan tällä sivustolla: Tesla Cybercab in Europe

Autonomia on avain kestävään, turvalliseen ja edulliseen tulevaisuuteen

Nykyään jokaisessa Teslassa on vakiovarusteena Autopilot, joka Teslan mukaan lisää turvallisuutta ja käyttömukavuutta.

Tulevaisuudessa kaikki Tesla-ajoneuvot tarjoavat valvomattomia täysin itseohjautuvia ominaisuuksia, mukaan lukien nykyinen mallisto – Model S, Model 3, Model X ja Model Y päivittyvät jatkuvasti lisäten kuljettajan apuominaisuuksia, vieden liikennettä kohti autonomista tulevaisuutta.

Tesla Cybercab

Tarjotakseen edullisemman ja nopeamman kuljetusratkaisun Tesla kehitti Cybercabin, täysin autonomisen robottitaksin, joka on suunniteltu tarjoamaan ensiluokkaista, yksilöllistä ja suoran yhteyden sähköistä liikkuvuutta kaikille.

Cybercab on kaksipaikkainen ajoneuvo ilman ohjauspyörää tai polkimia, joka on kaikkien käytettävissä Tesla-sovelluksen kautta.

Itseohjautuvan kyydin tilaaminen Cybercabilla on nopeaa ja turvallista tarjoten kätevän ja edullisen kuljetusvaihtoehdon unohtamatta jättimäistä tavaratilaa. Tilaa kerran ja se on sinun käytettävissäsi niin kauan kuin tarvitset, joko nopeita matkoja varten tai vaikka koko päiväksi.

Eurooppalaiset ovat kutsuttu vierailemaan valikoiduissa Tesla Storeissa loppuvuoden aikana tapaamaan Cybercabia ja oppimaan lisää autonomian tulevaisuudesta.

Suomea lähinnä Cybercab näytetään Tesla Storessa Ruotsissa. Kuka tahansa voi ilmoittautua tästä: Tesla Cybercab in Europe

Lue muita juttuja Teslasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuoden nuori SKAL Kuljetusyrittäjä -palkinto jaettiin torniolaisveljeksille!

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Ensimmäistä kertaa jaettu vuoden nuori SKAL Kuljetusyrittäjä -palkinto luovutettiin Samuli Niskaselle, Simo Niskaselle ja Pekka Niskaselle lauantaina 16.11. SKAL Forumissa. Torniolaisten Niskasten Kuljetus- ja Nosto Niskanen Oy on perheyritys, jonka perusti veljesten isä Timo Niskanen vuonna 1991. Seuraava sukupolvi otti ohjat vuonna 2019.

Perusteluissa raati nostaa esille erityisesti nuorten yrittäjien asenteen.

–Yrityksessä on hyvä tekemisen meininki ja heistä huokuu hyvä fiilis, kertoo raadin puheenjohtaja Patrik Björkman.

Niskasen yrittäjät ovat osoittaneet ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. He osaavat kysyä apua ja tukea muilta yrittäjiltä sekä asiantuntijoilta. Lisäksi yrityksessä kannustetaan ja huomioidaan henkilöstöä. Kuljetus- ja Nosto Niskanen Oy hyödyntää harjoittelijoita ja kantaa näin esimerkillisesti vastuuta alan työvoiman saatavuudessa tulevaisuudessa.

–Kyllä tällainen muistaminen mieltä lämmittää. Pyrimme keskittymään omaan tekemiseemme ja luottamaan siihen, että se kantaa ja ainakin tähän mennessä on aina kantanut, kertovat Samuli ja Simo Niskanen.

Vuoden nuori SKAL Kuljetusyrittäjä -valitsijaraati

Patrik Björkman SKAL nuorten verkoston johtoryhmästä (raadin puheenjohtaja), Sanna Kangas Pohjola Vakuutuksesta, SKAL ry:n 1. varapuheenjohtaja Jani Salmela, Jussi Pirhonen Suomen Yrittäjät ry:n Nuorista Yrittäjistä ja Hanne Paavola SKAL nuorten verkoston johtoryhmästä.

Lue muita juttuja SKALista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Raskaan liikenteen valvonta: Lapin poliisin alueella kuntopuutteet lohduttomat!

Arkistokuvas. Kuva: Poliisi.

Lapin poliisin liikenneryhmät suorittivat raskaan liikenteen valvontaa maanantain ja perjantain välisenä aikana osana valtakunnallista valvontaa.

Viikon aikana poliisin tarkempiin ajoneuvojen kuntotarkastuksiin otettiin 40 ajoneuvoa. Kuntopuutteet olivat lohduttomat.

Maanantaina Rovaniemellä saatiin tarkastettua seitsemän raskasta ajoneuvoa, jotka kaikki luovuttivat rekisterikilpensä poliisille vakavien kuntopuutteiden vuoksi.

Loppuviikkoa kohden tahti vähän rauhoittui, mutta kokonaisuudessaan tarkastetuista ajoneuvoista noin neljäsosa luopui rekisterikilvistään poliisille.

Suurimmat puutteet olivat jarruissa ja ajoneuvojen rakenteissa. Nämä ajoneuvot saavat rekisterikilpensä takaisin valvontakatsastuksen kautta viat korjattuina.

Valvonnassa tarkastettiin lukuisa määrä ajoneuvoja. Kuntopuutteiden lisäksi seuraamuksia tuli myös ajo- ja lepoaikapuutteista, ammattipätevyyspuutteista sekä ylikuormista.

Kaikki tarkastetut vaarallisten aineiden kuljetukset olivat kunnossa.

Lue muista raskaan liikenteen valvonnoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä toiminto unohtuu monelta sähkö- ja hybridiautoilijalta

Kuva: Vianor.

Sähkö- ja hybridiautot ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa. Rengas- ja autohuoltoketju Vianor on kuitenkin huomannut, että monet eivät ole tietoisia erityisistä huoltotarpeista, jotka erottavat sähkö- ja hybridiautot perinteisistä polttomoottoriautoista.

Vianor on havainnut, että vaikka yhä useammat suomalaiset hankkivat sähkö- tai hybridiauton, harvemmat heistä ovat tietoisia niiden erityisistä huoltotarpeista. Kuluttajan on tärkeää pitää mielessä, että sähkö- ja hybridiautot käyttävät pääasiassa regeneratiivista jarrutusta. Sähköauton regeneratiivinen jarrutus on järjestelmä, joka hyödyntää sähkömoottorin toimintaa jarrutuksessa.

“Sähkö- tai hybridiautojen kuljettajien on tärkeää jarruttaa kunnolla riittävän usein, jotta normaalit jarrut pysyvät hyvässä kunnossa. Jarruihin kertyvä lika ja ruoste aiheuttavat jarrujen jumiutumista ja pidentävät jarrutusmatkaa – asia, jota haluat ehdottomasti välttää, kun sinun on pysähdyttävä äkillisesti,” sanoo Vianorin autohuollon päällikkö Pekka Alanko.

Alanko antaa yksinkertaisen neuvon, jonka avulla jarrut pysyvät hyvässä kunnossa: Tee säännöllisesti, esimerkiksi kerran viikossa, ja muuta liikennettä vaarantamatta voimakas jarrutus. Tällöin auto pysäytetään varsinaisten jarrujen avulla ja samalla estetään jarrujen jumiutuminen.

Tämä on yksi kenties helpoimmista toimista, jonka auton omistaja voi tehdä varmistaakseen jarrujen toiminnan. Regeneratiivinen jarrutus tekee tehtävänsä jokapäiväisessä elämässä, mutta se ei voi korvata normaaleja jarruja tilanteessa, jossa tarvitaan nopeaa ja tehokasta jarrutusta.

Jousitusjärjestelmän ja akuston tarkastus on tärkeää

Sähköajoneuvot painavat yleensä polttomoottoriautoja enemmän akustojen ylimääräisen painon vuoksi. Koska paino myös rasittaa jousitusta ja auton pyöräntuentaa enemmän, sähköautot ovat alttiimpia näille ongelmille kuin perinteiset autot. Koska jousituksen ja pyöräntuennan ongelmat voivat heikentää ajovakautta, aiheuttaa renkaiden epätasaista kulumista sekä pidentää jarrutusmatkoja, Alangon mukaan on erityisen tärkeää tarkistaa jousitus ja pyöräntuenta auton huollon yhteydessä.

”Sähköautojen akut sijaitsevat yleensä ajoneuvon alla ja ovat siten alttiita iskuvaurioille varsinkin epätasaisilla teillä, kuten mökkiteillä, ajettaessa. On tärkeää tarkistaa akku säännöllisesti, koska pienetkin kolhut voivat vahingoittaa sen ulkoista suojaa ja sisäosia, mikä voi vaikuttaa sekä akun toimintaan että turvallisuuteen sekä katsastuskelpoisuuteen,” Alanko selittää.

Vaikka sähköautot eroavat voimalinjaltaan perinteisistä autoista, hybridit muistuttavat niitä enemmän. Hybrideille suositellaan samanlaista jarrujen käyttöä kuin sähköautoille, mutta huoltovaatimukset ovat esimerkiksi moottoriöljyjen suhteen hyvin samanlaisia kuin polttomoottoriautoissa.

Sähköautot eivät ole “huoltovapaita” Pohjoismaissa

Joillekin sähköautoille ei ole olemassa varsinaista valmistajan ilmoittamaa huolto-ohjelmaa. Kylmemmän ilmaston pohjoisissa olosuhteissa sähköautot kohtaavat kuitenkin täysin erilaisia haasteita, kuten jarrujen ja jousituksen kulumista suolan, kosteuden ja pakkasen vuoksi, kuin esimerkiksi lämpimässä Kaliforniassa.

“Lupaus huoltovapaudesta tarkoittaa, että monet päättävät olla viemättä ajoneuvojaan huoltoon. Kuitenkin heidän, jotka ajavat sähköautolla pohjoismaisessa ilmastossa, tulisi harkita huoltoa vuosittain”, Alanko jatkaa.

Vianor tarjoaa sähköautojen, myös niiden huoltovapaiden, erityistarpeisiin räätälöityä palvelua. Huoltopalvelut sähköautoille sisältävät muun muassa jarrujen, jousituksen ja akun tarkastuksen.

Lue muita juttuja Vianorista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Etelä-Suomessa kokeillaan uusia keinoja ehkäistä valkohäntäpeurakolareita

Tutkimuksessa selvitetään äänimajakoiden vaikutusta peurakolareiden määrään. Kun tutka tunnistaa eläimen, alkaa majakasta kuulua ihmisääntä. Äänen toivotaan estävän eläimen kulun tielle. Kuva: InnoTrafik.

Suomen valkohäntäpeurakanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan myös peurakolareiden määrä on kasvanut.

Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyökumppaneineen selvittää, mitkä teiden ympäristötekijät lisäävät kolaririskiä ja tutkii kolareiden ehkäisyyn tarkoitettujen laitteiden ja menetelmien toimivuutta. Tulosten perusteella laaditaan riskikarttoja ja annetaan suosituksia onnettomuuksien ehkäisyyn.

Hankkeessa on asennettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla valtateiden varsille äänimajakoita ja valoheijastimia. Ne on sijoitettu valtateiden varsille kolarimäärien ja tieliikenneturvallisuuden kannalta tärkeisiin paikkoihin. Laitteiden vaikutusta kolareihin selvitetään vertaamalla sijoituspaikkojen aikaisempia kolareiden määriä laitteiden käyttöönoton jälkeisiin määriin.

Valoheijastimet heijastavat autojen valot takaisin metsän suuntaan, minkä toivotaan karkottavan peuroja. Heijastimia on kokeiltu aiemmin jo Virossa. Kuva: InnoTrafik.

Tutkimuksessa selvitetään myös, miten liikenne, tienvarsien kasvillisuus ja sen hoito, suojarakenteet ja varoitusjärjestelmät, maisemarakenne, maankäyttö, riistanhoitotoimet sekä sääolosuhteet vaikuttavat kolaririskiin. Tätä varten kootaan yhteen jo olemassa olevia aineistoja ja mallinnetaan eri tekijöiden vaikutuksia.

Peurakolareita tapahtuu eniten Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudenmaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kolareista aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina. Kolarit ja niiden riski aiheuttavat taloudellisten vahinkojen lisäksi stressiä riskialueella liikkuville autoilijoille ja kärsimystä kolariin joutuville eläimille. Lisäksi kasvanut peurakanta aiheuttaa riskialueella läheltä piti -tilanteita.

Yhteistyötä metsästäjien kanssa

Tienkäyttäjien lisäksi hankkeen tulokset hyödyttävät myös metsästäjiä.

”Toivomme, että tutkimusalueen metsästäjät osallistuvat hankkeeseen tekemällä kolareita ehkäiseviä toimenpiteitä. Metsästäjien yhteistyö on arvokasta myös mallinnuksissa, joita varten toivomme esimerkiksi tietoa tienvarsinauhoituksista ja ruokintapaikoista. Hankkeessa saamme lisätietoa alueista, joille kannansäätelyä erityisesti kannattaa kohdistaa liikennevahinkojen vähentämiseksi,” kertoo projektipäällikkö Luken erikoistutkija Esa Huhta.

Hankkeesta vastaa Luonnonvarakeskus. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Riistakeskus, Väylävirasto sekä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset, joiden alueilla työtä toteutetaan. Äänimajakat on hankittu InnoTrafik Oy:ltä, joka myös vastaa niiden asennuksesta ja ylläpidosta. ELY-keskukset vastaavat valoheijastimien asennuksesta ja ylläpidosta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoa laitteista YouTube-videoilla:

InnoTrafik Oy: Äänimajakan toiminta

InnoTrafik Oy: Valoheijastimen eli reflektorin asennus

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi

Lue muita Innotrafik-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

AKK Motorsport ry:n puheenjohtaja jättää paikkansa etuajassa

Jarmo Mahonen, arkistokuva. Kuva: AKK Motorsport.

AKK Motorsport ry:n puheenjohtaja Jarmo Mahonen on päättänyt luopua tehtävästään ensi vuoden alussa, vaikka hänen kautensa jatkuisi vielä yhden vuoden. Päätöksen taustalla on halu antaa tilaa uudelle johdolle ja viettää ansaittuja eläkepäiviä.

”Haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä saamastani tuesta näinä vuosina. Koen, että nyt on oikea aika siirtyä eteenpäin ja antaa tilaa uudelle johtajuudelle. Puheenjohtajan rooli on vaativa, ja siihen kuuluu merkittävä ajallinen ja henkinen panostus, johon minulla ei enää ole riittävästi motivaatiota. Punnitsin päätöstäni vakavasti jo edellisenä vuonna,” Mahonen toteaa.

Lue muita juttuja AKK Motorsportista

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Raskassarja-ketjun ydintoimijat yhdistyvät

Kuva: Raskassarja.

Raskassarja-ketju on yksityisten ja paikallisten varaosakauppiaiden vuonna 1989 perustama markkinointi- ja hankintaorganisaatio, joka on vuosikymmenten saatossa asiakkaiden toiveita kuunnellen kehittynyt ja kasvanut maanlaajuiseksi toimijaksi. Ketjuun kuuluu tänään 15 raskaan kaluston varaosaliikettä ja 8 monimerkkikorjaamoa.

Nyt Raskassarja-ketjun ydintoimijat – Hyvinkään HRP Oy​, Ikaalisten Autovaruste Oy​, Originator Oy​ ja Varaosa Närhi Oy – yhdistyvät, todetaan ketjun tiedotteessa.

Yhdistyvät yhtiöt ovat Raskassarja-ketjun pitkän linjan ydintoimijoita ja heidän toimintansa yhdistymisellä syntyy Suomeen reilut sata raskaan kaluston kunnossapidon ammattilaista työllistävä toimija. Yritysten yhteenlasketun, vuoden 2024 liikevaihdon ennustetaan kohoavan reilun 25 miljoonan euron tuntumaan.

Yritysten toiminta jatkuu 1.1.2025 tapahtuvan yhdistymisen jälkeen entisellään nykyisissä tiloissa ja nykyisellä henkilöstöllä. Pitkällä aikajänteellä yhdistymisellä tavoitellaan etuja erityisesti hankinnan, palveluvalikoiman ja koulutuksen näkökulmasta, mikä tiedotteen mukaan näkyisi asiakkaalle aiempaa parempana asiakaskokemuksena.

”Vuoden 2025 alussa tapahtuvan yhdistymisen kautta Raskassarja-ketju voi tarjota asiakkailleen palveluita kattavammin sekä ennen kaikkea kustannustehokkaammin ja nopeammin. Vahvemman yhteistyön kautta voimme tarjota maanlaajuisesti suurempia kokonaisuuksia ja samalla valmiutemme esimerkiksi henkilökuntamme koulutuksiin paranevat merkittävästi”, valottaa Raskassarjan ja Finnish RK-Groupin toimitusjohtajana 1.1.2025 aloittava Kari Melanen.

Lue tästä muita juttuja Raskassarja-ketjusta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ivalon onnettomuuden telakuorma-auton kyydissä oli selvästi liikaa henkilöitä!

Kuva: CvB.

Tutkinta on edennyt varusmiehiä 13.11.2024 Ivalossa kuljettaneen telakuorma-auton tieltä suistumisen syistä. Poliisi on kuulustellut ja tehnyt paikkatutkintaa.

Lapin rajavartioston rajajääkärikomppanian telakuorma-auto suistui tieltä ja kaatui harjoituksessa harjoitusalueella Ivalossa. Onnettomuus sattui keskiviikkoaamuna 13.11.2024. Onnettomuudessa oli osallisena 23 varusmiestä.

Onnettomuudessa mukana olleista kuuden (6) tila vaati hoitoa Lapin keskussairaalassa. Loput 17 saivat hoitoa Ivalon terveyskeskuksessa. Poliisin saamien tietojen mukaan kaikki osalliset ovat päässeet pois varsinaisesta sairaalahoidosta.

Poliisi on kuulustellut ja tehnyt paikkatutkintaa

Poliisi on kuulustellut onnettomuudessa osallisina olleita henkilöitä hyvän määrän ja tapahtumien kulku alkaa olla pääpiirteittäin selvillä. Myös sairaalahoidossa olleita henkilöitä on kuultu.

Poliisille on jo tapahtumapaikalla selvinnyt telakuorma-autossa kyydissä olleiden henkilöiden lukumäärä. Torstaipäivän 14.11.2024 aikana esitutkintaan on saatu kyseistä ajoneuvoa koskevan rekisterikortin tekninen osa, josta on varmistunut ajoneuvoa koskevat sallitut henkilömäärät. Ajoneuvossa on ollut kuusi (6) henkilöä yli sallitun henkilömäärän.

Onnettomuuden esitutkinnan rikosnimikkeet ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä palvelusrikos

Poliisin tekemien kuulusteluiden ja paikkatutkinnan perusteella esitutkinnassa käsiteltävät rikosnimikkeet ovat tällä hetkellä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä palvelusrikos.

Ensimmäisenä liikenneturvallisuuden vaarantamisena tutkimme telakuorma-auton kuljettajan käyttämää olosuhteisiin nähden liian suurta tilannenopeutta, joka on johtanut tieltä suistumiseen.

Toisena liikenneturvallisuuden vaarantamisena tutkimme telakuorma-auton henkilökuormausta. Telakuorma-auton kuljettaja on ottanut kyytiin henkilömäärän, joka on ylittänyt suurimman ajoneuvolle sallitun henkilömäärän. Liian suuren henkilömäärän seurauksena ajoneuvon kuorma on lisääntynyt. Lisääntyneen kuorman ja sen ajon aikaisen sijainnin vaikutusta ajo-olosuhteisiin selvitämme lisää.

Lisäksi selvitämme esitutkinnassa kantahenkilökuntaan kuuluvan kouluttajan telakuorma-auton kuljettajalle antaman kuljetustehtävän osuutta tapahtumiin. Rikosnimikkeinä tätä koskien ovat yllytys liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä palvelusrikos.

Onnettomuus on tapahtunut rajajääkärikomppaniassa palveluksen aikana ja siten toisena rikosnimikkeenä on palvelusrikos.

Poliisi jatkaa esitutkintaa kuulusteluilla sekä muulla tiedonhankinnalla, joka vie kuukausia.

Lue myös: Poliisi: Ivalossa ulos ajaneen armeijan telakuorma-autossa oli ehkä liikaa kuormaa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Traktorimönkijäonnettomuudet: Kuolemantapauksista yli puolessa kuski päihtynyt!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on koonnut tietoa traktorimönkijäonnettomuuksista kymmenen vuoden ajalta. Vuosina 2013–2022 tapahtui 4 582 liikennevahinkoa ja 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena traktorimönkijä. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa kuoli usein päihtynyt työikäinen, kun taas liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa suurin ja eniten osuuttaan kasvattanut ikäryhmä olivat 15–17-vuotiaat kuljettajat.

Traktorimönkijöiden määrä kasvoi Suomessa kymmenessä vuodessa kahdeksankertaiseksi. Vuoden 2022 lopussa Traficomin rekisterissä oli yli 65 000 traktorimönkijää.

OTIn tuoreeseen julkaisuun ”Onnettomuustietoa tiiviisti 2/2024: Traktorimönkijäonnettomuudet vuosina 2013–2022” on koottu tietoa liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista traktorimönkijäonnettomuuksista. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on rajattu pois maasto-onnettomuudet, eli tarkastelussa on keskitytty tieliikenteessä tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Liikennevahinkotilastot sisältävät myös tieliikenteen ulkopuoliset tapaukset.

Joka kolmas traktorimönkijän liikennevahinko johti henkilövahinkokorvauksiin, puolet korvauksia saaneista alaikäisiä

Joka kolmannessa traktorimönkijöiden liikennevakuutuksesta korvatussa vahingossa maksettiin henkilövahinkokorvauksia. Kaksi kolmasosaa vahingoista oli omaisuusvahinkoja. Yleisin traktorimönkijän liikennevahinko oli yhteenajo henkilö- tai pakettiauton kanssa. Traktorimönkijä oli tyypillisesti yhteenajon aiheuttaja.

Liikennevahingon aiheuttaneista traktorimönkijäkuljettajista suurin, ja eniten kasvanut, ikäryhmä olivat alaikäiset 15–17-vuotiaat kuljettajat (1 377 vahinkoa). Toiseksi suurin ikäryhmä olivat 35–64-vuotiaat kuljettajat (940 vahinkoa). Henkilövahinkokorvauksia saaneista traktorimönkijäkuljettajista ja -matkustajista puolet (56 %) oli alaikäisiä. Nuorien kuljettajien osuus voi olla suurempikin, sillä joka kolmannessa vahingossa osallisten ikätietoja ei ollut saatavilla.

− Traktorimönkijät ovat kasvava ilmiö liikenteessä erityisesti nuorten kuljettajien keskuudessa, ja niiden turvallisuustilannetta on syytä seurata tarkasti. Traktorimönkijäkuljettajan on tärkeää ymmärtää, että ajoneuvo on suunniteltu lähtökohtaisesti työkaluksi eivätkä sen ajo-ominaisuudet ole autoon verrattavissa. Suurin osa liikennevahingoista on onneksi ollut vain peltikolareita, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Traktorimönkijöiden liikennevahingoista puolet tapahtui muualla kuin teillä tai kaduilla. Kolmannes (35 %) tapahtui pysäköintialueilla, pihoilla, huoltoasemilla ja vastaavilla alueilla. Maastossa tai muilla tarkemmin määrittelemättömillä alueilla tapahtui 17 prosenttia.

Liikennevahinkoihin osallisista traktorimönkijöistä 67 prosenttia oli avomallisia mönkijöitä ja joka kolmas (33 %) oli umpinaisella ohjaamolla varustettuja.

Kuolemaan johtaneissa traktorimönkijäonnettomuuksissa yli puolet kuljettajista päihtyneitä

Traktorimönkijäkuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleisin onnettomuustyyppi oli tieltä suistuminen. Onnettomuuteen osallisista traktorimönkijäkuljettajista yli puolet olivat päihtyneitä.

Traktorimönkijäturmissa osallisina olleiden kuljettajien ikäjakauma painottui työikäisiin:

  • Alle 20-vuotiaat: 6 kuljettajaa
  • 25–64-vuotiaat: 9 kuljettajaa
  • 65-vuotiaat tai sitä vanhemmat: 4 kuljettajaa

Kuolemaan johtaneita traktorimönkijäonnettomuuksia tapahtui kymmenen vuoden tarkastelujaksolla yhdestä kolmeen vuodessa. Suurimassa osassa onnettomuuksista menehtyi traktorimönkijän kuljettaja. Lisäksi menehtyi kaksi traktorimönkijän kyydissä matkustanutta sekä kolme toisissa ajoneuvoissa ollutta henkilöä.

Onnettomuuksiin osallisista traktorimönkijöistä 17 oli avomallisia mönkijöitä, yksi oli rinnakkain istuttava mönkijä ja yksi oli umpinaisella ohjaamolla varustettu mönkijä. Seitsemän traktorimönkijää oli viritetty ohittamalla nopeudenrajoitin, jolloin mönkijää oli mahdollista kuljettaa yli suurimman sallitun rakenteellisen nopeuden.

−Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan traktorimönkijäturmia voitaisiin ehkäistä vaikeuttamalla niiden virittämistä sekä lisäämällä turvavyöt ja turvakaaret pakollisiksi avomallisiin mönkijöihin. Turvavyöt eivät toki sovellu kaikkeen käyttöön esimerkiksi maastossa, mutta erityisesti tieliikenteessä ne voisivat turvakaaren tai kehikon kanssa vähentää kaatuneen mönkijän alle jäämisestä syntyviä vammautumisia, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty arvioi.

Keskeisiä turvallisuuden parannusehdotuksia traktorimönkijäturmien ehkäisemiseksi

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet tutkimiensa onnettomuuksien perusteella turvallisuuden parannusehdotuksia kuolemaan johtaneiden mönkijäonnettomuuksien vähentämiseksi:

  • Virittämisten ehkäiseminen. Nopeudenrajoittimen ohittaminen on tehtävä vaikeammaksi.
  • Alkolukko. Mönkijöiden kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tulee estää teknisesti esimerkiksi alkolukon avulla.
  • Liikennevalvonta. Liikennevalvontaa syrjäseuduilla kohdistettava traktorimönkijäkuljettajiin.
  • Turvavarusteet. Avomallisiin traktorimönkijöihin määrättävä pakolliseksi turvavyöt ja turvakaaret, joita voidaan käyttää mönkijän käyttötarkoituksen soveltuessa niihin (esimerkiksi tiellä ajaessa).
  • Tiedotus ja koulutus. Moni mönkijäkuljettaja hyötyisi lisätiedoista erilaisissa olosuhteissa ajamisesta, turvavarusteista sekä mönkijän hallittavuudesta.

Onnettomuustietoa tiiviisti 2/2024: Traktorimönkijäonnettomuudet vuosina 2013–2022 (pdf)

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //