Tiestön kehittämisen kannalta hallituskauden tärkeimpiä päätöksiä on liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää miljardin lisäystä tiestön rahoitukseen.

SKAL pitää lausunnossaan tärkeänä, että Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi suunnitelmassa otetaan huomioon yritysvaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle aiempaa vahvemmin. Kustannusvaikutukset kuljetusalalle kertautuvat moninkertaisina monelle muulle alalle.

Suomen logistisen kilpailukyvyn perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä ja väyläinfra.

– Monelle toimialalle tiestö on työpaikka, joka on pidettävä kunnossa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on myös kuljetusalan ammattilaisten työturvallisuussuunnitelma, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKAL pitää välttämättömänä liikenneverkon toimivuuden parantamista.

– Kuljetusyritykset pitävät huolta siitä, että suomalaiset tuotteet saadaan vietyä maailmanmarkkinoille. Toimivat yhteydet korostuvat kansainvälisessä kilpailussa ja yritysten sijoittumisessa yhä vahvemmin, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan myös alempiasteisten teiden ylläpito on huomioitava, koska siellä liikkuu merkittäviä määriä erityisesti maa- ja metsätalouden sekä elintarvikealan kuljetuksia.

Rahoitusta kasvatettava miljardilla

Liikennejärjestelmäsuunnitelmalle on luonnoksessa asetettu kolme tavoitetta; toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. SKALin mielestä nämä ovat oikeita tavoitteita, mutta niihin päästäkseen tarvitaan enemmän rahoitusta tiestölle, sillä tiestön korjausvelka on kasvanut jo 2,5 miljardiin euroon.

SKAL tähdentää, että tiestön kehittäminen ja kunnossapito parantavat ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä. Hyväkuntoinen tiestö mahdollistaa saavutettavuuden, monipaikkaisen elämän ja yrityksien sijoittumisen eri puolille maata. Tiestö on syrjäisen maamme viennin ja elinvoiman kannalta olennaisen tärkeää.

– Tiestön korjausvelka on saatava pienenemään. Vuonna 2024 on hallituksen investointiohjelman korjausvelkapaketin myötä tullut uutta päällystettä yli 4 000 km ja tänä vuonnakin saataneen päällystettyä reilut 3000 km. Näillä toimenpiteillä on saatu korjausvelan kasvua hieman taitettua, Kujala sanoo

Kujala kannustaa jatkamaan suunnitelmassa samalla linjalla ja SKAL esittää, että tiestölle tehdään miljardin euron tasokorotus verrattuna liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen rahoitustasoon. SKAL esittää rahoituksen kohdentamisesta seuraavasti: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.

SKAL nostaa esiin myös teiden talvihoidon, jonka tulisi näkyä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa entistä vahvemmin. Talvihoitourakoiden sisällön ja laajuuden sekä hoitotyön laadun tulisi vastata paremmin tavaraliikenteen ajoneuvoyhdistelmien liikennöinnin tarpeita.

Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että kehittämisessä.

Jakelu- ja taukopaikkainfraa kehitettävä

Raskaan liikenteen taukopaikkojen määrässä, palveluissa ja palveluiden aukioloajoissa on ollut puutteita jo pitkään. Asianmukaisesti varustellut ja riittävät palvelut parantavat kuljettajien työhyvinvointia merkittävästi ja ovat tärkeä tekijä myös liikenneturvallisuudelle.

Lisäksi liikennejärjestelmäkehityksessä on huomioitava vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausverkko varsinkin keskeisillä kuljetusväylillä. SKAL on esittänyt kehittämisryhmää edistämään raskaan liikenteen taukopaikkojen palveluita ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa.

– Taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran kehittämisessä yhdessä syntyy synergiaetuja, jotka kannattaa huomioida liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoo.

Huoltovarmuuden merkitys huomioitava

Varautumisen ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut ja kuljetusyritykset ovat siinä tärkeässä roolissa. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus perustuvat pitkälti juuri toimivalle logistiikalle. Siksi on välttämätöntä, että varautuminen poikkeustilanteisiin sekä häiriöihin toimitusketjuissa huomioidaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ulottuen alempiasteiseen tieverkkoon, jotta yhteiskunta saa tarvitsemansa palvelut kaikkina aikoina.

– Huoltovarmuudella perustellaan nykyään monenlaisia kehitystarpeita. Tiestön merkitys huoltovarmuudelle on kuitenkin kiistaton. Poikkeusoloissa tiestön on oltava välityskykyinen ja turvallinen sekä ihmisten että tavaroiden liikuttamiseen, Ari Herrala muistuttaa.

SKALin mukaan myös meriliikenteen riskeihin tulee varautua, ja Itämeren poikkeustilanteita varten tulee kehittää vaihtoehtoisia reittejä Ruotsin ja Norjan liikenneväylien ja satamien kautta.

Lue muita juttuja SKALista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //