Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys kysyy tiedotteessaan, miksi humalassa polkupyöräily halutaan edelleen sallia.
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa vuosille 2022-2026 esitetään laajaa toimenpideohjelmaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Eräs ensimmäisistä työn alle otetuista toimenpiteistä oli selvitys promillerajan asettamisesta pyöräilyyn ja mikroliikkumiseen.
Toimenpiteen vaikutuksiksi – selvityksen lopputulosta tietämättä – arvioitiin liikennekuolemien väheneminen ja jopa merkittävä loukkaantumisien väheneminen. Lisäksi todettiin, että promilleraja lähettäisi selkeän viestin siitä, että alkoholin käyttö pyöräilyssä tai mikroliikkumisessa ei ole hyväksyttävää.
Asia on nyt selvitetty ja selvitystyön lopputuloksena hallitus on antanut lakiesityksen, jonka tarkoituksena on parantaa sähköpotkulautailun ja muun mikroliikkumisen turvallisuutta. Uudessa laissa asetettaisiin kevyiden sähköajoneuvojen ja sähköpolkupyörien kuljettamiseen 0,5 promillen raja, mutta tavallisia polkupyöriä promilleraja ei koskisi. Ei, vaikka joka kolmannen polkupyöräonnettomuuden takana on ollut alkoholi ja joka viides kuolleista polkupyöräilijöistä on ollut juovuksissa.
Jostain syystä juovuksissa pyöräilemiseen ei haluta puuttua. Liikenneturvallisuusstrategiassa otettiin kuitenkin hyvin selvästi kantaa pyöräilyn promillerajan puolesta. Epäselvää vain oli, minkä suuruinen raja olisi järkevä. Lakiesityksen ja strategian välillä on outo ristiriita.
Onko ehkä ajateltu, että juopuneena ajaminen polkupyörällä on jo kiellettyä? Se pitää tavallaan paikkansa, mutta kielto on voimassa vasta sitten, jos aiheuttaa vaaraa muille. Käytännössä se tarkoittaa, että täytyy ajaa kolari. Yksikseen kaatuilut ja törmäykset eivät aiheuta vaaraa muille. On selvää, että nykyinen laki ei ole riittävä polkupyöräonnettomuuksien vähentämiseksi.
Poliisi ei ole voinut valvoa juopuneena ajamista, koska promillerajaa ole ollut. Ei ole ollut mitään valvottavaa. Sama tilanne jatkuu, vaikka hallituksen lakiesityksessä poliisille ehdotetaankin mahdollisuutta puhalluttaa polkupyöräilijöitä, mutta mihin sillä pyritään?
Kun pyöräilijä olisi puhallutettu, jatkuisiko matka juopumustasosta riippumatta vai jäisikö poliisi paikalle estämään ajamisen? Siihen resurssit tuskin riittävät. On helppo ennustaa, että poliisi ei pyöräilijöitä tule vastedeskään puhalluttamaan.
Onnettomuustietoinstituutti OTI on julkaisut polkupyöräonnettomuuksien tutkintaan nojautuvan raportin, jonka johtopäätöksissä todetaan, että päihtyneenä pyöräilyyn pitäisi asettaa lainsäädännöllisiä rajoitteita. Tällä tarkoitetaan promillerajaa.
Liikenneturva selvitti jokin aika sitten suomalaisten mielipiteitä päihteistä liikenteessä. Vastaajista 69 prosenttia kannatti promillerajaa polkupyöräilyyn. Asialla näyttäisi siis olevan kansan enemmistön tuki takanaan.
On hämmästyttävää, että kaikesta huolimatta juovuksissa pyöräilemiselle ei haluta tehdä mitään. Kuka haluaa sen jatkuvan ja millä perusteella?
Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ry (LPPY) on perustettu vuonna 2014 vaalimaan valtakunnallisesti toimineen ja lakkautetun Liikkuvan poliisin (LP) perinteitä sekä osallistua omalla panoksellaan liikenneturvallisuuden edistämiseen. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Lue muita juttuja LPPY:stä.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
