Koti Blogi Sivu 23

Lounais-Suomen poliisille paksu pino ajokortteja!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Mitä kaikkea poliisin liikennevalvonnassa tulee ilmi kesäöinä? Viime viikonlopun lämpö antoi Lounais-Suomen teillä osviittaa siitä, että ainakin nopeudet kasvavat. Seurauksena poliisin haltuun tuli paksu pino ajokortteja.

Katso tästä Autotodayn tuoreimmat uutiset.

Viime viikonlopun liikennevalvonnan tuloksia tarkastellessa korostuvat kovat ajonopeudet. Lounais-Suomen poliisin partiot määräsivät kesäisen viikonlopun aikana reilusti yli kolmekymmentä väliaikaista ajokieltoa.

Väliaikaisia ajokieltoja määrättiin muun muassa seuraavista syistä:

  • Salossa henkilöauton kuljettajalle mitattiin nopeudeksi 169 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h. Lisäksi 17-vuotias ikäpoikkeuslupalainen kuljetti henkilöautoaan 166 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h. Molempien epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.
  • Raisiossa kaksi autokuntaa ryhtyi kilvanajoon VT8:lla. Molemmille autoille mitattiin nopeudeksi 148 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h. Kuljettajia epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä vakavasta piittaamattomuudesta liikenneturvallisuutta kohtaan.
  • Raumalla VT8:lla tavoitettiin kaksi autonkuljettajaa, jotka syyllistyivät liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vakavaan piittaamattomuuteen ajotavoillaan. Kuljettajien nopeuksiksi mitattiin 142 km/h ja 139 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
  • Laitilassa mitattiin 153 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Myös kaksipyöräisten kuljettajilta kortteja pois

Maskussa sekä Raumalla tavattiin yhteensä kolme mopoilijaa, joista jokaisen kulkuväline oli viritetty vastaamaan tehoiltaan kevytmoottoripyörää. Kahdessa näistä todettiin useita varustevikoja sekä -puutteita. Yhdellä kuljettajista ei ollut ollenkaan ajo-oikeutta.

Jatkuuko näillä kuljettajilla mopoilu? No ei jatku. Seurauksena on väliaikaisen ajokiellon lisäksi sakkoa säännösten vastaisesta ajoneuvosta eli liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi tällaisissa tapauksissa poliisi tekee tarvittavat valvontailmoitukset muille viranomaisille.

Turussa poliisi kohtasi vielä muun muassa liikennekäytöstä poistetun moottoripyörän, jonka kuljettajalta puuttui moottoripyörän kuljettamiseen vaadittu ajo-oikeus. Lisäksi kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Vaikka tiet lämpenevät, kesätuuli tuntuu iholla ja mieli on kevyt, kaasujalka ei saa painaa liikaa. Kaahaamalla kuljettaja vaarantaa aina paitsi oman myös muiden tienkäyttäjien turvallisuuden. Ja jos alkukesästä lähtee kortti pois, saa kesäiltojen ajelut vaihtaa jalkapatikkaan tai bussikyytiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Valmistujaisviikonloppu on hankala pysäköinnin osalta!

Tekijä
Clas von Bell
-
Aluepysäköintikieltomerkki. Kuva: CvB.

Toukokuun viimeisen viikonlopun aikana pelastustiet, koulujen pihat ja taloyhtiöiden parkkialueet ruuhkautuvat ympäri Suomen, kun noin 26 500 ylioppilasta juhlii valmistumistaan. Lähes joka kolmas valmistujaisviikonloppuna kirjoitettu valvontamaksu johtui viime vuonna pysäköintivirheestä taloyhtiöiden pihoissa. Ongelma on pahin Vantaalla, Oulussa ja Helsingissä, paljastavat ParkkiPaten tilastot.

Kaikkiaan 31 prosenttia ParkkiPaten 30.5.–1.6.2025 välisenä aikana antamista valvontamaksuista johtui pysäköintivirheistä yksityisen taloyhtiön pihalla. Yleisin virhe oli pysäköinti ilman lupaa: yli neljäsosa (noin 29 %) valvontamaksuista kirjoitettiin tästä syystä.

Katso tästä Autotodayn tuoreimmat uutiset.

Muita yleisiä mokia olivat pysäköintiajan ylitys sekä pysäköinti muualle kuin merkityille paikoille. Nämä kolme syytä aiheuttivat yhteensä yli 70 prosenttia kaikista taloyhtiöiden pihoilla kirjoitetuista valmistujaisviikonlopun valvontamaksuista. Yleisiä ongelmia olivat myös pysäköintikiekkoon liittyvät virheet: kiekon käyttämättä jättäminen tai kiekon ajan siirtäminen eteenpäin.

”Valmistujaisviikonlopun juhlahumu näyttää sumentavan autoilijoiden tarkkaavaisuuden. Kun kiireessä unohdetaan pysäköintisäännöt, seurauksena on kaaos taloyhtiön pihalla. Toivon, että tänä vuonna autoilijat malttavat tarkistaa alueen pysäköintiehdot ennen auton parkkeeraamista”, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kannustaa.

Oululainen unohtaa kellon, helsinkiläinen säännöt kokonaan

Valmistujaisviikonlopun pysäköintivirheissä on huomattavia alueellisia eroja. Vantaa on ongelmatilastojen kärjessä. Siellä kirjoitettiin runsas viidesosa (24 %) kaikista taloyhtiöiden pihoilla annetuista valvontamaksuista. Vantaalla neljä kymmenestä (40 %) maksusta johtui pysäköinnistä ilman lupaa.

Oululainen juhlakansa syyllistyi erityisesti sallitun pysäköintiajan ylityksiin, joiden osuus paikallisten taloyhtiöiden pihoilla tehdyistä rikkeistä oli noin 43 prosenttia. Helsinki on riketilastoissa kolmossijalla, mutta pääkaupungissa yli puolet (52 %) valvontamaksuista tuli pysäköinnistä ilman lupaa. Määrä on selvästi korkeampi kuin muissa kaupungeissa.

”On merkittävää, että juhlahumu näkyy pysäköinnissä eri tavoilla eri puolilla Suomea: oululaiset viihtyvät juhlissa liian pitkään ja unohtavat ajankulun, kun taas pääkaupunkiseudulla autot jätetään piittaamattomasti luvattomille paikoille. Kiire ja huolimattomuus aiheuttavat myös vaaratilanteita, kun hälytysajoneuvot eivät pääse liikkumaan esteettömästi pihoilla”, Metsäranta sanoo.

Koulun piha ei kestä juhlapäivän autoliikennettä

Taloyhtiöiden pihojen lisäksi pysäköinnin pullonkaula on oppilaitosten piha-alueet, jotka on suunniteltu arjen liikennettä eikä valmistujaispäivän autotulvaa varten. Yksittäisen viikonlopun aikana oppilaitoksen pihaan voi saapua hallitsemattomasti satoja autoja.

“Koulun piha on yksi niistä paikoista, jossa pysäköintivirheellä voi olla vakavat seuraukset. Saattoliikenteen reitit, sisäänkäynnit ja pelastusajoneuvojen kulkuväylät on suunniteltu tarkasti ja yksi väärin pysäköity auto riittää tukkimaan ne”, Metsäranta varoittaa.

Autoilija: muista ennen valmistujaisviikonloppua

ParkkiPate muistuttaa autoilijoita, että valmistujaisviikonlopun pysäköinti kannattaa suunnitella ennakkoon.

  1. Tarkista alueen pysäköintiehdot ennen lähtöä: taloyhtiöiden vieraspaikkojen säännöt vaihtelevat, ja myös vieraspaikalla pysäköintiin voi tarvita luvan.
  2. Kiinnitä huomio ajankäyttöön: sallitun ajan ylitys on toiseksi yleisin valvontamaksun syy valmistujaisviikonloppuna, mikä kertoo epärealistisista aikatauluista. Muista, että myöskään kiekon siirtäminen kesken juhlien ole sallittua.
  3. Harkitse julkista liikennettä tai yhteiskyytiä: erityisesti keskusta-alueilla ja juhlapaikkojen lähellä parkkipaikkoja on rajallisesti.

Top 5 pysäköintivirheet taloyhtiöiden pihoilla valmistujaisviikonloppuna

  1. Luvaton pysäköinti
  2. Sallitun pysäköintiajan ylitys
  3. Pysäköinti muualle kuin merkityille paikoille
  4. Pysäköintikiekon käyttämättä jättäminen
  5. Pysäköintikiekon ajan siirtäminen eteenpäin

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

WRC: Emil Lindholm toista kertaa Japanin MM-ralliin

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Skoda Motorsport.
Toksport WRT:n Emil Lindholm ja Gabriel Morales starttaavat perjantaina Škoda Fabia RS Rally2:lla Japanin MM-ralliin. Kysymyksessä on kaksikolle kauden kolmas ja samalla kolmas perättäinen asfaltilla ajettava MM-ralli.
Poikkeuksellisesti toukokuun lopulla kilpailtavassa Japanin MM-rallissa päivälämpötilat saattavat kohota jopa yli 30 asteen. Emil Lindholm kertoo, että kuten marraskuussa, sateen uhkaa on luvassa myös toukokuulle ja tulevalle viikonlopulle.
Toksport WRT ja Lindholm ajoivat Škoda Fabia RS Rally2:n ennakkotestit maanantaina Japanissa varsin kuumassa kelissä.
”Lämpötila nousi kolmeenkymmeneen asteeseen. Vastaavat lämpötilat merkitsevät sitä, että renkaan hallinnan kanssa pitää olla tarkkana. Tosin Japanissa erikoiskokeet ajetaan tiheiden metsien keskellä puiden varjossa. Avonaisilla paikoilla voi olla se 30 astetta, mutta metsän keskellä on huomattavasti viileämpää. Asfaltin pinta on vain noin 20 asteista”, Lindholm muistuttaa.
”Ja vaikka rallia ajettaisiin poutasäässä niin paikoitellen vuorilta valuu vettä tielle. Ja se on tämän rallin yksi erikoisuuksista”, Lindholm jatkaa.
Toista kertaa Japanissa
Lindholm osallistuu Japanin MM-ralliin toista kertaa. Edellisellä kerralla kotiin tuomisina oli WRC2-luokan mestaruus. Neljän vuoden takaiseen verrattuna noin kolmasosa erikoiskokeista ovat yhä samoja.
”Uusiakin pätkiä on aika paljon, ja toisilla pätkillä taas ajosuunta on käännetty, kuten perjantaina ajettavalla kuuluisalla tunnelipätkällä. Kolmasosa on samaa kuin 2022. Kaikki pätkät ovat hyvin samantyylisiä: kapeita ja todella mukaisia teitä. Testipätkälläkin saimme keskinopeudeksi juuri ja juuri 70 km/h. Näillä erikoiskokeilla keskittyminen pitää olla koko ajan tapissa, ei ole suoria, joilla hengähtää”.
Lindholm starttaa kauden kolmanteen MM-ralliinsa ja  kolmanteen perättäiseen asfalttiralliinsa hyvillä fiiliksillä.
”Itse testissä ja sen jälkeen oli hyvä fiilis. Pidän näistä teistä, ne ovat hienoja ajaa. Ja aikaerot ovat täällä olleet isojakin. Omaa parasta lähdemme Gabrielin (Morales) kanssa tekemään. Koen itse, että hyvät pisteet ja hyvä kokonaisuus olisi tärkeätä tällä kertaa  saavuttaa”, Lindholm summaa.
Aichin ja Gifun prefektuureissa Toyota Cityn ympäristössä ajettava Japanin MM-ralli on yksi MM-sarjan omaleimaisimmista ja teknisesti vaativimmista osakilpailuista. Asfalttiteillä ajettavassa rallissa kilpailijoilla on edessä 20 erikoiskoetta ja yhteensä 302,82 kilometriä. Alueen vuoristotiet tarjoavat ison haasteen: tiet ovat kapeita ja koko ajan mutkittelevia.
Ralli käynnistyy perjantaiyönä klo 2:03 Suomen aikaa. Päivän aikana ajetaan kuusi erikoiskoetta, joista viimeinen käynnistyy klo 10:03. Lauantain ohjelmassa on kahdeksan erikoiskoetta. Päivä käynnistyy lauantaiyönä 1:41 Suomen aikaa. Päivän viimeinen EK starttaa klo 11:38.
Rallin päätöspäivän sunnuntain ohjelmassa on vielä kuusi erikoiskoetta, joista 13.98 km mittainen Lake Mikawako on rallin päättävä Power Stage. Ensimmäinen kilpailija starttaa EK:lle sunnuntaiaamuna klo 8:15.

Autoliiton turvaistuintesti: Muunneltavuus lisää haasteita

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.
Mitä pidempi käyttöaika istuimella on ja mitä enemmän istuinta voi muunnella, sitä haastavampaa hyvän istuimen tekeminen on.
Autoliiton kevään turvaistuintestissä oli mukana 26 istuinta, minkä lisäksi testattiin erikseen seitsemän syksyllä reputtaneen Reecle 360 -istuimen kanssa saman tyyppihyväksyntänumeron omaavaa istuinta. Näiden Buf Boof Tweety Plus, Ding Aiden 360, Kidiz 360, KidsZone i-Size 360, Lettas i-Size 360, Miophy i-Size 360 sekä Xomax 946i -tuotenimillä myytävien istuinten tulokset julkaistiin jo ennakkoon huhtikuussa, sillä Reeclen tapaan nekään eivät kestäneet etutörmäystestin kuormitusta.
Lisäksi kevään testissä hylättiin Kinderkraft Mink Pro 2, joka repesi etutörmäystestissä Mink FX2 -telakasta. Tämäkin tulos julkaistiin ennakkoon huhtikuussa.
Kaiken kaikkiaan 26 testatusta istuimesta kuusi sai hyvän kokonaisarvosanan ja 16 istuimen tulos oli tyydyttävä. Nämä istuimet ylittävät selkeästi kaikki lakisääteiset vaatimukset ja ovat hyviä valintoja lapselle.
EU:n i-Size (UN R129) -standardin mukaan lasta on kuljetettava selkä menosuuntaan vähintään 15 kuukauden ikäiseksi saakka. Suositeltavaa kuitenkin on, että lapsi matkustaisi selkä menosuuntaan niin pitkään kuin mahdollista, ainakin 3–4-vuotiaaksi asti. Selkä menosuuntaan matkustettaessa mahdollisessa etutörmäyksessä lapsen päähän ja niskaan kohdistuu mahdollisimman vähän liikettä. Uusimmassakin testissä etutörmäystestissä yksi erinomaisen ja viisi hyvän arvosanan saanutta istuinta ovat kaikki vain selkä menosuuntaan asennettavia turvakaukaloita.
”Selkä menosuuntaan asennus ei kuitenkaan ole automaattinen tae turvallisuudesta. Tästä rujoimpana esimerkkinä ovat keväällä reputtaneet, etutörmäystestissä hajonneet istuimet, jotka oli kaikki asennettu selkä menosuuntaan. Testeihin kannattaakin tutustua huolella ennen istuimen hankintaa”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen huomauttaa.
Uusimmassa testissä useammalta selkä menosuuntaankin asennetulta istuimelta alennettiin pisteitä muun muassa siksi, että ne eivät pysyneet tukevasti kiinni tai lapsen pää pääsi liikkumaan reunojen yli. Oma haasteensa on istuimissa, joissa on paljon säätöjä. Esimerkiksi loivemmassa asennossa oleva turvakaukalo tukee huonommin lapsen päätä ja vartaloa, minkä takia lapseen kohdistuu törmäyksessä suuremmat voimat.
”Mitä enemmän erilaisia säätömahdollisuuksia on, sitä haastavampaa on valmistaa istuin, joka suojaa erinomaisesti kaikissa sille tarkoitetuissa asennoissa. Se ei ole mahdotonta, mutta haastavaa se on. Myös istuin, joka on tarkoitettu hyvin erikokoisille lapsille on usein parhaimmillaan vasta käyttöiän loppupäässä”, Tolvanen sanoo.
Turvaistuintestin istuinkohtaiset arviot löytyvät Autoliiton verkkosivuilta.

Volvo Trucksin huolto- ja korjaamohenkilöstökisan Suomen voittaja selvillä!

Tekijä
Clas von Bell
-
Voittajajoukkueen muodostavat (kuvassa vasemmalta oikealle): Jani Piippo, Jukka Ikäläinen, Timo Jurmu ja Sami Eskola. Kuva: Volvo Trucks.
Volvo Trucksin huolto- ja korjaamohenkilöstölle suunnatun VISTA-osaamiskilpailun Suomen mestaruuden on voittanut Oulun Wetteri Power. Joukkue edustaa Suomea syyskuussa Göteborgissa järjestettävässä maailmanfinaalissa, jossa se kilpailee voitosta 44 muun joukkueen kanssa.
VISTA on kansainvälinen Volvo Trucks -kilpailu huolto- ja korjaamohenkilöstölle. Sen tavoitteena on mitata ja kehittää raskaan kaluston huolto- ja korjaamohenkilöstön osaamista sekä ryhmätyötaitoja. Suomesta osallistui alkukierroksille yhteensä 201 henkilöä 57 joukkueessa. Kilpailuun osallistuu maailmanlaajuisesti joukkueita 109 maasta. Parhaat joukkueet kohtaavat Göteborgissa maailmanfinaalissa 7.–11.9.2026.
”On erittäin hienoa, että Wetteri Power Oulun VISTA-joukkueen matka etenee maailmanfinaaliin muutaman välivuoden jälkeen. Wetteri Power Oulun joukkueelle tämä on kaikkiaan jo viides VISTA-finaali. Se kuvaa hyvin koko toimipisteen motivaatiota oppia uutta. Oli myös erittäin mukavaa nähdä Wetteri Power Kokkolan joukkueen huippumenestys Suomen osakilpailuissa”, Wetteri Power Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollikainen sanoo.
Volvo Finland Ab:n tekninen kouluttaja Kjell Forstén kommentoi tämänvuotista kilpailua:
”VISTA oli kokonaisuudessaan tänä vuonna hyvin haastava. Oulun voitto on rautaisen ammattitaidon, sinnikkään ja määrätietoisen työn tulos. Huollon tiimityötä parhaimmillaan.”
Tasaisessa Suomen finaalissa voitosta kilpaili kaksi Wetteri Power Oy:n joukkuetta, sekä Volvo Truck Center Tampereen El Manse -joukkue.
”Wetteri Power Oulun joukkueen yhteenlaskettu työkokemus Volvolla on yli 120 vuotta. Työvuoroissa on siis ehtinyt tarttua paljon osaamista. Kisassa oli haastavia tehtäviä ja paljon sellaista, mitä ei jokapäiväisessä työssä tule vastaan. Kilpailun jälkeen oli luottavainen tunne, että olimme onnistuneet hyvin. Suomen finaalissa vastassa oli kaksi erittäin vahvaa joukkuetta, joilla on todella kova ammattitaito. On hienoa, että voitto tuli, ja lähdemme luottavaisin mielin kohti maailmanfinaalia”, Wetteri Power Oulun joukkueenjohtaja Jani Piippo sanoo.

Kuolemaan johtaneissa mopo-onnettomuuksissa moni ajoi viritetyllä mopolla

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: CvB
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2015–2024 yhteensä 30 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa oli osallisena mopoilija. Kaikista onnettomuuksiin osallisista mopoista yli puolessa oli tekniseen kuntoon liittyviä ongelmia, kuten virittäminen, tekniset viat tai puutteet renkaiden kunnossa. Myös mopoilijoiden ajokunnossa todettiin puutteita.
Suurin osa (73 %) kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista oli yhteenajoja toisten moottoriajoneuvojen kanssa. Mopoilijat aiheuttivat yhteenajoista joka toisen. Onnettomuuksissa kuoli 28 mopon kuljettajaa ja kaksi matkustajaa.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien lisäksi mopoilijat aiheuttivat kolme jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja yhden pyöräilijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden.
Onnettomuuksiin osallisista mopoista kolmannes oli viritettyjä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että näistä suurimmassa osassa tapauksia virittämisen mahdollistama suurempi ajonopeus myötävaikutti onnettomuuden tapahtumiseen. Joka kolmannessa mopossa oli teknisiä vikoja. Rengasviat olivat lähes yhtä yleisiä.
– Mopojen virittäminen ja suurilla nopeuksilla ajaminen lisäävät merkittävästi onnettomuusriskiä. Mopoilijat ovat jo lähtökohtaisesti heikosti suojattuja, ja poikkeava ajonopeus tekee heistä myös vaikeammin ennakoitavia muille tienkäyttäjille. Erityisesti tilanteissa, joissa ajoneuvon havaittavuus on muutenkin heikentynyt, virittämisen riskit korostuvat entisestään. Mopojen tulee olla teknisesti kunnossa, ja niiden kunnon valvontaa on syytä lisätä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty toteaa.
Kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista yli puolet tapahtui maanteillä ja kolmannes kaduilla. Onnettomuuden aiheuttaneista 19 mopoilijasta neljä oli päihtyneitä, kaksi ajokiellossa ja seitsemällä oli taustalla liikennerikkomuksia lähivuosilta.
Mopoilijoiden aiheuttamat onnettomuudet johtuivat lähes yhtä usein joko mopoilijan havaintovirheestä, mopon käsittelyvirheestä tai mopoilijan ennakointi- tai arviointivirheestä. Ennakointi- tai arviointivirhe tarkoittaa esimerkiksi, että mopoilija todennäköisesti arvioi ehtivänsä kääntyä risteyksestä ennen toisen ajoneuvon osumista kohdalle.
Kaksipyöräisillä mopoilla ajaneet kuljettajat ja matkustajat käyttivät kypärää. Onnettomuuksiin osallisista 30 moposta kuusi oli kolmipyöräisiä hytillisiä mopoja. Hytillisten mopojen kuljettajina tai matkustajina olleista seitsemästä henkilöstä vain kaksi käytti turvavyötä. Tutkijalautakunnat arvioivat, että kaksi menehtynyttä olisi voinut säilyä hengissä vyötä käyttämällä.
Hytillisiä mopoja kuljettaneista kuudesta kuljettajasta viisi oli iältään vähintään 65-vuotiaita. Iäkkäimmät mopo-onnettomuuksissa menehtyneet olivat 80–89-vuotiaita. Suurin ikäryhmä mopo-onnettomuuksissa olivat kuitenkin 15–17-vuotiaat.
Vakavaan vammautumiseen johtaneissa mopo-onnettomuuksissa alaraajavammat olivat tyypillisimpiä
Vakavaan vammautumiseen johtaneiden onnettomuuksien aineistosta tutkittiin kaikkiaan 225 mopoilijan vammautumista viiden vuoden ajalta 2021–2024. Vakavasti vammautuneista mopoilijoista kaksi kolmesta oli iältään 15–16-vuotiaita. Onnettomuuksista puolet oli yhteenajoja muiden ajoneuvojen kanssa ja puolet mopoilijoiden yksittäisonnettomuuksia eli esimerkiksi suistumisia. Tyypillisimpiä vammoja olivat alaraajavammat.
Mopojen liikennevahinkojen määrä väheni katu- ja tieverkolla puoleen kymmenessä vuodessa
Katu- ja tieverkolla tapahtuneiden mopojen liikennevakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä väheni vuosien 2015–2024 aikana lähes puoleen, noin kolmesta tuhannesta noin puoleentoista tuhanteen.
Henkilövahinkojen osuus on mopovahingoissa korkea. Kolme neljästä vahingosta johti henkilövahinkokorvauksiin. Yleisimpiä vahinkotyyppejä mopovahingoissa olivat kumoonajot, peräänajot ja tieltä suistumiset.
Mopojen liikennevakuutuksista korvattiin kaikkiaan 23 600 vahinkoa vuosina 2015–2024, kun myös maastossa, piha-alueilla, pysäköintialueilla ja vastaavilla tapahtuneet vahingot lasketaan mukaan.
– Sekä vakavammat mopo-onnettomuudet että lievemmät liikennevahingot ovat vähentyneet pidemmällä aikavälillä, mikä on hieno asia. Osittain tätä selittää mopoilun suosion hiipuminen. Tarve päästä liikkumaan ei ole kuitenkaan kadonnut, ja tarjolle tulee jatkuvasti uudenlaisia sähköisiä välineitä, joissa on erilaisia turvallisuuspuutteita. Kehittäessämme liikennejärjestelmää lähtökohtana tulee olla, että sekä järjestelmä että käytettävät ajoneuvot ovat turvallisia. Kulkupelien turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun pyritään vastaamaan kaikenikäisten tarpeeseen liikkua. Tässä tehtävässä yhteiskuntamme ei vielä ole ajan tasalla, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
​

Autoklinikka laajenee Jyväskylässä 

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Autoklinikka.
Autoklinikka avaa uuden toimipisteen Jyväskylään 1. kesäkuuta 2026. Jatkossa Autoklinikan laadukkaat pelti-, kolari- ja lasikorjauspalvelut ovat siis kätevästi saatavilla sekä aiemmalla Seppälän toimipisteellä Miilukadulla että uudella Keljon toimipisteellä Pumperinkadulla.
Suomen johtava vahinkokorjaamoketju Autoklinikka vahvistaa palveluverkostoaan Jyväskylässä avaamalla kaupunkiin toisen toimipisteen. Uusi korjaamo avautuu keskeiselle paikalle Keljon vilkkaaseen kauppakeskittymään.
Uusissa, moderneissa tiloissa hoituvat vahinkotarkastukset, pelti- ja kolarikorjaukset, pienten kolhujen PDR-korjaukset sekä tuulilasinkorjaukset ja -vaihdot. Keljon toimipisteellä on myös alan viimeisintä teknologiaa hyödyntävä maalaamo, jossa maali- ja energiahävikin määrä on minimoitu.
– Kesäkuussa avautuvan korjaamomme myötä pystymme tarjoamaan jyväskyläläisille entistä kattavamman korjaamoverkoston ja nopeampaa palvelua keskustan molemmin puolin, Autoklinikan aluepäällikkö Johannes Marttila kertoo.
– Uusin toimipisteemme tarjoaa asiakkaillemme viihtyisät ja valoisat odotustilat, laadukasta korjausosaamista sekä tutkitusti erinomaista asiakaspalvelua. Lisäksi Keljon korjaamon avainautomaatti tuo joustavuutta asiointiin, sillä asiakkaat voivat sekä tuoda että noutaa autonsa myös korjaamon aukioloaikojen ulkopuolella, Marttila jatkaa.
Autoklinikka Jyväskylä Keljo avaa ovensa asiakkaille maanantaina 1. kesäkuuta osoitteessa Pumperinkatu 6. Korjaamo on auki arkisin klo 08:00–16:00.

Katso tästä SKAL Käyttövoimakyselyn tulokset

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Volvo Trucks.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin tuore käyttövoimakysely osoittaa, että raskaan liikenteen vihreää siirtymää hidastavat edelleen tankkausverkoston puutteet sekä korkeat hankinnan, käytön, ja huollon kustannukset.
Liikennekäytössä oli maaliskuun lopussa 234 sähkökäyttöistä ja 1044 kaasukäyttöistä kuorma-autoa, joista 565 käyttää paineistettua ja 479 nesteytettyä kaasua.
Näitä uusiutuvia käyttövoimia käyttäviä kuorma-autoja on yli 300 yrityksessä, kertoo SKALin helmi-maaliskuussa 2026 toteuttama käyttövoimakysely. Kysely lähetettiin näille 300 yritykselle ja vastaus saatiin 56 yritykseltä.
Vastanneista yrityksistä lähes kaksi kolmesta käyttää nesteytettyä kaasua (LBG/LNG) ja noin viidennes paineistettua kaasua (CBG/CNG). Sähkökalustoa hyödyntää 14 prosenttia vastaajista. Sähköä on käytössä erityisesti kevyessä jakeluliikenteessä. Verrattuna vuoden 2022 kyselyyn, on raskaimpien, yli 60 tonnin yhdistelmien osuus noussut.
Suurin osa näistä raskaimmista yhdistelmistä käyttää nesteytettyä kaasua, mutta myös paineistettua kaasua ja sähköä käyttävissä on raskaita yhdistelmiä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista 60 prosentilla oli nesteytettyä kaasua käyttävä tai käyttäviä ajoneuvoja.
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät yritykset näkevät suurimpina hyötyinä pienemmät päästöt, asiakasvaatimuksiin vastaamisen ja osin myös alemmat käyttökustannukset. Lähes puolet vastaajista kertoo käyttövoimakustannusten pienentyneen dieselkalustoon verrattuna.
Arjen haasteet kyselyssä vahvasti esiin, energian jakeluverkosto puutteellinen
Sähkökuorma-autojen latausverkosto on vielä suppea. Näin ollen sähkökuorma-autot ladataan pääosin omalla varikolla tai terminaalissa esimerkiksi kuorman lastauksen tai purkamisen yhteydessä. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen tankkaus onnistuu julkisissa tankkauspaikoissa ja pääsääntöisesti kuljetusreitin varrella, mutta osin joudutaan käyttämään myös merkittävästi reitiltä poikkeavia tankkauspaikkoja.
Uusilla käyttövoimilla ajetaan pääsääntöisesti vakioituja ja säännöllisiä reittejä.
Erityisesti kaasukalustolla liikennöivät kritisoivatkin tankkausasemien toimintavarmuutta ja harvaa verkostoa. Häiriöt asemilla, kaasun saatavuusongelmat sekä pitkät poikkeamat reiteiltä vaikeuttavat liikennöintiä ja lisäävät kustannuksia.
– Kaasutankkausasemat ovat usein epäkunnossa ja korjausajat pitkiä, kuvasi yksi vastaajista.
Hinta korkea, hankintatuki olisi tervetullut
Moni yritys kokee myös, että vaihtoehtoisen käyttövoiman kalusto on edelleen liian kallista suhteessa dieselvaihtoehtoihin. Yli kaksi kolmesta vastaajasta totesi hankintahinnan olevan olennaisesti korkeampi kuin dieselkalustossa. Lisäksi niin käyttö- kuin huoltokustannusten koetaan kasvaneen erityisesti paineistetulla kaasulla toimivassa kalustossa.
– Autot ovat todella kalliita verrattuna dieselautoihin. Lisäksi kaasun hinta on kallista. Yllätyksenä myös Traficomille maksettavat verot ovat kaksinkertaiset verrattuna dieselautoon, vaikka luulisi, että uusiutuvaa energiaa huomioitaisiin verotuksessa huojentavasti, eräs vastaaja kritisoi.
Vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen myönteisesti: lähes 68 prosenttia vastaajista hankkisi nykykokemuksen perusteella uudelleen vaihtoehtoista käyttövoimaa käyttävän ajoneuvon.
Valtion hankintatuella oli suuri merkitys erityisesti sähkökuorma-autojen ja nesteytetyllä kaasulla toimivien kuorma-autojen hankintaan.
Kysely osoittaa, että kuljetusalalla on valmiutta vähäpäästöiseen siirtymään, mutta se edellyttää investointeja infraan, toimintavarmuutta sekä ennakoitavaa tukipolitiikkaa. Yritysten mukaan erityisen tärkeää olisi kehittää kaasun ja sähkön jakeluverkostoa sekä varmistaa, ettei vaihtoehtoisten käyttövoimien kustannuskilpailukyky heikkene suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.
Investoinnit edelleen 90-prosenttisesti dieselkalustoon
SKALin kuljetusbarometriin 2/2026 vastanneista 577 kuljetusyrityksestä 27 prosenttia on investoimassa kalustoon seuraavan neljän kuukauden aikana.
Näistä 91 prosenttia tulee kohdistumaan dieselkalustoon, 11 prosenttia nesteytettyyn kaasuun, kuusi prosenttia sähköön ja viisi prosenttia paineistettuun kaasuun. Joillakin yrityksillä on aikeita investoida eri vaihtoehtoihin.
Investointiaikeita laskee kallistuneen dieselin aiheuttama kustannusnousu ja näin alan heikko kannattavuus. Dieselin kallistuminen ei ole lisännyt kuljetusyritysten aikeita investoida vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
Helmi-maaliskuussa 2026 suoritettuun käyttövoimakyselyyn vastasi 56 yritystä. Kohderyhmänä olivat yritykset, joiden käytössä on yksi tai useampia sähköllä tai kaasulla toimivia kuorma-autoja.
Koko käyttövoimaselvityksen pääset lukemaan täällä.

Tällainen on alle 25 000 euron sähköauto

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: MG.
MG esittelee täysin uuden MG4 Urban -mallin – tilavan, käytännöllisen ja kilpailukykyisesti hinnoitellun täyssähköauton, joka tekee sähköautoilusta entistä saavutettavampaa suomalaisille kuljettajille.
”MG4 Urbanin alkaen hinta Suomessa on 24 900 euroa, mikä tekee siitä yhden Suomen edullisimmista täyssähköautoista. MG4 Urban tekee sähköautoilusta aidosti saavutettavaa – tarjoten tilaa, modernia teknologiaa ja hyvän toimintamatkan ilman kompromisseja”, sanoo Jon Höckerstedt, MG:n Suomen maajohtaja.
Kuva: MG.
Tilaa ja käytännöllisyyttä
MG4 Urban erottuu edukseen erityisesti avaralla matkustamollaan ja erinomaisilla säilytysratkaisuillaan:
  • Jopa 577 litran tavaratila (479 l + 98 l lisätilaa lattian alla)
  • Runsaat pää- ja jalkatilat myös takamatkustajille
Auto tarjoaa luokkansa parhaisiin kuuluvat tilat niin matkustajille kuin matkatavaroillekin.
Moderni teknologia vakiona
MG4 Urban tarjoaa laajan varustelun kaikissa versioissa:
  • Lämpöpumppu ja akuston esilämmitys
  • 12,8 tuuman HD-kosketusnäyttö ja 7 tuuman digitaalinen mittaristo
  • Langaton Apple CarPlay ja Android Auto
  • MG iSMART -etäpalvelut sovelluksella (mm. auton esilämmitys tai -viilennys)
  • Fyysiset säätimet keskeisille toiminnoille
  • Mukavuusvarusteet: lämmitettävät etuistuimet, lämmitettävä ohjauspyörä, mukautuva vakionopeudensäädin (ACC), avaimeton käynnistys, peruutuskamera, navigointijärjestelmä
  • LED-ajovalot
Lisäksi kattava MG Pilot -turvajärjestelmä sisältää 17 kuljettajaa avustavaa järjestelmää.
Kuva: MG.
Premium-mallissa lisäksi mm. 360 asteen kamera, langaton puhelimen lataus, sähkötoiminen etuistuin, tummennetut takalasit, 17 tuuman kevytmetallivanteet sekä integroidut sovellukset.
Toimintamatkaa ja suorituskykyä Suomen olosuhteisiin
MG4 Urban on saatavilla kahdella LFP-teknologian akkukoolla. Suurimmillaan toimintamatka on jopa 416 km (WLTP) yhdellä latauksella:
  • 43 kWh Comfort – 325 km (WLTP)
  • 54 kWh Comfort – 416 km (WLTP)
  • 54 kWh Premium – 405 km (WLTP)
Kuva: MG.
Pikalataus (max teholla 82–87 kW mallista riippuen) mahdollistaa:
  •     10–80 % latauksen optimaalisissa olosuhteissa jopa 28–30 minuutissa
Kaikki Suomeen tuotavat mallit ovat Nordic-varusteltuja: Vakiona oleva lämpöpumppu parantaa energiatehokkuutta erityisesti kylmissä olosuhteissa ja lämmitettävät etuistuimet sekä ohjauspyörä lisäävät huomattavasti mukavuutta. Lisäksi Nordic-varusteluun kuuluu lisäalustansuojaus, joka tehdään autoihin Hangossa.
Turvallinen ja helppo ajaa
MG4 Urban on saanut Euro NCAP -testien 5 tähden turvallisuusluokituksen.
Turvallisuusvarusteluun kuuluu mm.:
  • 7 turvatyynyä
  • Edistyksellinen akkuteknologia
  • Kehittyneet turvajärjestelmät
Kuva: MG.
Ajettavuus on optimoitu tarjoamaan tasapaino mukavuuden, hallittavuuden ja ajonautinnon välillä. Kompaktit mitat ja noin pieni kääntösäde tekevät autosta ketterän myös kaupunkiajossa.
Modernia muotoilua seitsemässä värissä
MG4 Urbanin design on selkeälinjainen ja teknologinen:
  • LED-ajovalot ja yhtenäinen takavalopalkki
  • Seitsemän ulkoväriä, mukaan lukien uusi Stone Green
Sisätiloissa korostuvat moderni ilme ja käytännöllisyys.
MG4 Urban on saatavilla Suomessa kolmessa versiossa:
  • 43 kWh Comfort: 24 900 €
  • 54 kWh Comfort: 27 490 €
  • 54 kWh Premium: 29 990 €
Autoja on jo Suomessa kaikissa malliversioissa. MG4 Urban -autot ovat myynnissä ja myös koeajettavissa kaikissa Hedin Automotiven MG-liikkeissä: Helsinki Herttoniemi ja Konala, Espoo, Tampere, Oulu, Raisio, Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuopio, Joensuu ja Porvoo.
Kuva: MG.
Huolettomuutta omistamiseen
Kaikkia MG4 Urban -malleja tukee:
  • 7 vuoden / 150 000 km takuu
  • Kattava huolto- ja jälleenmyyjäverkosto
  • MG tiepalvelu

Yritysautoilussa katsotaan nyt kustannuksia!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB

Työsuhdeautokumppani Drivalia Lease Finlandin vuotuisesta kyselystä selviää, että aktiivisuus ympäristöraportoinnissa on vähentynyt merkittävästi. Kustannukset nousivat nyt aikaisempaa tärkeämmäksi autopolitiikkaa määrittäväksi tekijäksi, mikä osittain selittää raportoinnin merkityksen vähenemistä.

Edellisessä tutkimuksessa kustannukset olivat tärkein painopistealue noin 41 % yrityksistä, kun nyt luku oli 60 %. Vuosi sitten vastauksissa ympäristötekijät olivat toiseksi tärkeimpiä 25 %:in osuudella. Nyt se on prioriteeteista vähäisin eli vain noin 5 %.

Yritysten epävarma taloudellinen tilanne, inflaatio, toimitilojen vuokrien nousu ja tyhjenevät tilauskirjat vaikuttavat yritysten autokantaa koskeviin päätöksiin. Kustannuspaine näkyykin selvästi kyselyssä, koska nousevista hankinta- ja ylläpitohinnoista muodostuu merkittävä kuluerä etenkin niissä yrityksissä, joissa on paljon autoja.

– Kun yrityksissä haetaan kustannussäästöjä, myös autopolitiikkaa on viilattava. Nyt sähköautoissa on enemmän tarjontaa ja niiden hinnat ovat laskeneet, joten hankintahintoja tarkastellaan markkinatilanteen mukaan. Autopolitiikan tulee olla ajan tasalla ja joustaa, Drivalian asiakkuuspäällikkö Saara Vunneli toteaa.

Kyselystä selviää myös, että yrityksissä painotetaan henkilöstön mieltymyksiä aikaisempaa enemmän: luku on noussut 18 prosentista noin 29 prosenttiin. Työsuhdeauto onkin vetovoimatekijä ja kilpailuetu rekrytoinneissa.

Täyssähköautoja valitaan ilman pakkoakin

Silmiinpistävä muutos on tapahtunut myös yritysten sähköautopakossa. Viime vuoden kyselyn mukaan sähköautopakko oli 30 %:ssa yrityksiä. Nyt vain 19 % vastaajista kertoo, että työsuhdeautoksi on valittava sähköauto.

– Pakkoa ei ehkä enää niin tarvitakaan, koska työntekijät haluavat valita täyssähköauton myös veroetuuden takia. Noin 80 % uusista työsuhdeautoista on täyssähköautoja. Puolet yrityksistä ilmoitti kuitenkin rajanneensa tiukemmin tarjolla olevaa sähköautomerkkien ja -mallien valikoimaa. Tämä liittyy kustannusseurantaan. Yritykset valitsevat merkkejä, jotka säilyttävät parhaiten arvonsa, Vunneli kertoo.

Toisaalta täyssähköautojen määrän kasvu liittyy myös kustannusten hillitsemiseen. Esimerkiksi nykyiset polttoaineiden hinnat kannustavat osaltaan siirtymään sähköautoihin taloudellisista syistä.

Drivalian omat automerkkisuositukset perustuvat työsuhdeauton kokonaiskustannuksiin.

– Kyselyn mukaan yritykset kaipaavat leasingyhtiöltä apua merkkien ja mallien valintaan, ajantasaista tietoa kustannuksista sekä vertailutietoa muiden yritysten työsuhdeautokäytännöistä. Tämä on juuri sitä arjen tietoa, jota voimme antaa asiakkaillemme suunnittelun ja valintojen pohjaksi, Vunneli sanoo.

Volvo EX60 otti työsuhdeautojen kärkisijan

Drivaliassa on tehty koonti ensimmäisen vuosineljänneksen suosituimmista työsuhdeautoista. Koko viime vuoden listauksen kärjessä oli Tesla Model Y, mutta nyt selkeä ykkönen on Volvo EX60. Uudella listalla Model Y on toisena ja kolmanneksi nousi Mercedes-Benz GLB. TOP 10 -listalla on myös Vuoden yritysautoksi valittu Mersun CLA.

Drivalia Lease Finlandin Yritysautoilun pulssi -kysely tehtiin autokannasta päättäville keväällä 2026. Kysely selvittää yritysten autopolitiikan painopistealueiden merkitystä kustannusten, ympäristötekijöiden ja henkilöstön osalta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

1...222324...2 719Sivu 23 / 2 719