Moni seuraa voimattomana isojen poikien sapelinkalistelua miettien, kuinka voisi kantaa oman kortensa kekoon hyvän puolesta pahaa vastaan. Auton ostajan ainoa tapa vaikuttaa on tehdä eettisiä valintoja – edes omilla rahoillaan.

Kysyimme suurimmilta tekoälyapureilta – Copilotilta, Geminiltä, Claudelta ja ChatGPT:ltä – kuinka uusi sähköauto tulisi valita, kun omalla pienellä panoksellaan haluaa edistää länsimaista demokratiaa ja sen arvoja.

Kysyimme AI-apureilta: kiinalaiset autot ovat teknisesti ja hinnaltaan houkuttelevia, mutta Kiina auttaa Venäjää hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan, havittelee Taiwania osaksi itseään ja kiristää länsimaita muun muassa sähköautoissa ja muussa elektroniikassa tarvittavilla maametalleilla. Samoin amerikkalaisen Teslan pääomistaja Elon Musk kannattaa röyhkeää ja muista piittaamatonta MAGA-liikettä ja esimerkiksi sekaantuu Euroopan maan vaaleihin.

Pitäisikö minun tässä tilanteessa hankkia kiinalainen, amerikkalainen, vai jossakin muualla valmistettu sähköauto?

Copilot pohtii syvällisiä
Microsoftin Copilotin lyhyt vastaus kuuluu: valinta kiinalaisen, amerikkalaisen, tai eurooppalaisen sähköauton välillä ei ole pelkkä autokysymys, vaan arvovalinta, jonka voi jäsentää kolmella tasolla: geopoliittinen vaikutus, taloudellinen vaikutus ja auton käytännön ominaisuudet.

Jos tavoitteena on tukea länsimaisia demokraattisia arvoja ja vähentää autoritaaristen valtioiden vaikutusvaltaa, valinta kallistuu Euroopassa, tai muissa länsimaissa valmistettuihin sähköautoihin. Copilot kuitenkin huomauttaa, että kokonaiskuva ei ole näin yksinkertainen.

1. Geopoliittinen vaikutus
Kiina

• Kiinan valtion ja yritysten välinen suhde on tiivis, ja useat analyysit kuvaavat sähköautoteollisuutta strategiseksi välineeksi maan globaalissa vaikutusvallassa.
• Kiina tukee Venäjän sotateollisuutta epäsuorasti ja painostaa länsimaita harvinaisilla maametalleilla.
• Kiinalaisen auton ostaminen kasvattaa maan teknologista ja taloudellista jalansijaa Euroopassa.

Yhdysvallat

• Tesla on teknisesti edistyksellinen, mutta yrityksen omistajan poliittinen toiminta herättää ristiriitoja.
• Yhdysvallat on kuitenkin demokraattinen liittolainen, ja sen autoteollisuus ei ole valtion ohjauksessa samalla tavalla kuin Kiinassa.

Eurooppa / muut länsimaat

• Eurooppalaiset valmistajat toimivat demokraattisissa oikeusvaltioissa.
• Ostamalla eurooppalaisen auton tukee EU:n sisämarkkinoita ja vähentää riippuvuutta autoritaarisista maista.

2. Taloudellinen vaikutus
Kiinalaiset autot

• Edullisia ja teknisesti kilpailukykyisiä, koska Kiina hallitsee akkumateriaaleja ja tuotantoketjuja.
• EU on asettanut ja harkitsee lisää tulleja, koska Kiinan valtiontuet vääristävät kilpailua.

Amerikkalaiset autot

• Kalliimpia, mutta teknologisesti kypsiä.
• Yhdysvaltojen ja EU:n suhteet ovat pitkällä tähtäimellä vakaat, vaikka yksittäiset yritys- ja poliittiset johtajat voivat olla kiistanalaisia.

Eurooppalaiset autot

• Usein kalliimpia kuin kiinalaiset, mutta tukevat paikallista työllisyyttä ja verokertymää.
• Huoltoverkosto ja varaosat ovat yleensä luotettavampia.

3. Auton käytännön ominaisuudet

Tässä kohdassa arvot ja käytännöllisyys kohtaavat.

• Kiinalaiset: erinomainen hinta–laatu -suhde, paljon varusteita, hyvät infotainment-järjestelmät.
• Amerikkalaiset: vahva latausverkosto (Supercharger), hyvä ohjelmistotuki.
• Eurooppalaiset: laadukas ajettavuus, turvallisuus, huoltoverkosto, vähemmän poliittista painolastia.

4. Arvopohjainen päätösmalli

Voi kysyä itseltään kolme kysymystä:

1. Kuinka tärkeää on, ettei rahani tue autoritaarisia valtioita? Jos tämä on tärkein kriteeri → valinta on eurooppalainen, tai muu länsimainen auto.
2. Kuinka paljon olen valmis maksamaan arvojeni mukaisesta valinnasta? Kiinalaiset autot ovat usein 5 000–15 000€ edullisempia.
3.  Kuinka paljon painotan teknisiä ominaisuuksia ja käyttökokemusta? Kiinalaiset ja amerikkalaiset ovat usein teknisesti edellä, mutta tällä hetkellä ero kaventuu nopeasti.

5. Mitä arvoihin nojaava kuluttaja tekee?

Monet auton hankkijat, jotka haluavat:

• välttää Kiinan vaikutusvaltaa,
• välttää Teslan omistajan poliittista toimintaa,
• tukea demokraattisia yhteiskuntia,

päätyvät eurooppalaisiin sähköautoihin (esim. Saksa, Ranska, Tšekki, Slovakia, Espanja, Belgia, Italia, Ruotsi).

Copilotin näkemyksen mukaan, jos arvot painottuvat:

• geopolitiikkaan ja demokratiaan, kannattaa hankkia eurooppalainen, tai muu länsimainen (esim. etelä-korealainen, tai japanilainen) auto.
• teknologiaan ja hintaan, kiinalainen auto on paras.
• teknologiaan, mutta ei Kiinan vaikutusvaltaan, kannattaa valita amerikkalainen auto.
• tasapainoon arvojen ja käytännön välillä, eurooppalainen auto on paras kompromissi.

Sähköautot eivät ole enää vain kulkuneuvoja. Ne ovat osa:

• strategisia arvoketjuja
• teknologista kilpailua
• taloudellista vaikutusvaltaa
• ulkopoliittista painostusta

Kolme keskeistä toimijaa ovat Kiina, Yhdysvallat ja Eurooppa. Kiina on maailman suurin sähköautojen ja akkujen valmistaja. Tämä ei ole sattumaa, vaan osa pitkän aikavälin strategiaa.

Miksi Kiinan sähköautot ovat geopoliittisesti merkittäviä?

• Valtiontuet: Kiinan hallitus tukee sähköautoteollisuutta massiivisesti, mikä tekee hinnoista kilpailukykyisiä.
• Arvoketjujen hallinta: Kiina kontrolloi jopa 60–80% monien akkumateriaalien jalostuksesta.
• Geopoliittinen vipuvoima: Maametallit ja akkuteknologia toimivat painostuskeinona suhteessa länteen.
• Autoritaarinen järjestelmä: Kiinan yritykset ovat velvoitettuja tukemaan valtion strategisia tavoitteita.

Mitä tämä tarkoittaa kuluttajalle? Kiinalaisen auton ostaminen:

• vahvistaa Kiinan teknologista ja taloudellista asemaa
• lisää riippuvuutta autoritaarisesta valtiosta
• voi heikentää Euroopan omaa teollista perustaa pitkällä aikavälillä
• heikoin valinta länsimaisten arvojen näkökulmasta

Yhdysvallat on demokraattinen valtio, mutta poliittisesti jakautunut. Tesla on teknologisesti edistyksellinen, mutta sen omistajan poliittinen toiminta herättää keskustelua.

• Yhdysvallat on NATO-liittolainen ja osa länsimaista arvoyhteisöä.
• Yritykset toimivat markkinaehtoisesti, eivät valtion ohjauksessa.
• Teknologinen kilpailu Kiinaa vastaan on Yhdysvaltojen strateginen prioriteetti.

Mitä amerikkalaisen auton ostaminen tarkoittaa kuluttajalle?

• tukee länsimaista teknologiaa
• ei lisää riippuvuutta autoritaarisista valtioista
• voi herättää eettisiä kysymyksiä yritysjohtajien poliittisesta toiminnasta, mutta ei ainakaan vielä valtion tasolla
• kohtalainen/hyvä valinta länsimaisten arvojen näkökulmasta

Euroopan sähköautoteollisuus on osa EU:n strategiaa vähentää riippuvuutta Kiinasta ja vahvistaa omaa teknologista kapasiteettia. Miksi eurooppalainen auto on geopoliittisesti merkittävä?

• Tukee EU:n sisämarkkinoita, työllisyyttä ja verotuloja
• Vähentää riippuvuutta autoritaarisista maista
• Edistää demokraattisten yhteiskuntien teknologista omavaraisuutta
• EU pyrkii rakentamaan omia akku- ja puolijohdeteollisuuksia

Mitä eurooppalaisen auton ostaminen tarkoittaa kuluttajalle?

• tukee arvoja suoraan
• vahvistaa demokraattista talousaluetta
• vähentää Kiinan vaikutusvaltaa Euroopassa
• paras vaihtoehto länsimaisten arvojen näkökulmasta

Kiinalla on vaikutusvaltaa läpi arvoketjujen

Ensinnäkin Kiinan vaikutusvalta ei perustu yksittäisiin yrityksiin, vaan kokonaisvaltaiseen valtiolliseen strategiaan, joka yhdistää:

• teollisuuspolitiikan
• teknologian
• ulkopolitiikan
• taloudellisen painostuksen
• sotilaallisen modernisaation

Kiinan kommunistinen puolue ohjaa yrityksiä lainsäädännön kautta. Yritykset ovat velvoitettuja tukemaan valtion turvallisuus- ja tiedustelutavoitteita.
Tämän keskeisenä seurauksena Kiinassa valmistettu teknologia – mukaan lukien sähköautot – on osa valtion strategista kokonaisuutta, ei vain markkinaehtoista liiketoimintaa.

Toisekseen Kiinan vaikutusvalta perustuu arvokkaiden maametallien ja akkujen arvoketjujen hallintaan, eli materiaalien ja jalostusketjujen kontrolliin.

Kiina hallitsee:

• 60–80% harvinaisten maametallien jalostuksesta
• 70% akkujen katodimateriaalien tuotannosta
• 75% litiumioniakkujen valmistuksesta
• suurta osaa maailman grafiitista, koboltista ja nikkelistä

Tämä antaa Kiinalle taloudellisen ja geopoliittisen vipuvarren suhteessa länteen. Miksi tämä on merkittävää?

• Sähköautot, tuulivoima, aurinkopaneelit ja puolijohteet ovat riippuvaisia näistä materiaaleista.
• Kiina on jo aiemmin käyttänyt maametalleja painostuskeinona (esim. Japania vastaan vuonna 2010).
• Eurooppa ja Yhdysvallat ovat haavoittuvia toimitusketjujen häiriöille.

Kolmanneksi Kiina käyttää sähköautoja geopoliittisena työkaluna. Kiinan sähköautoteollisuus (mm. BYD, SAIC, Geely, NIO, XPeng) on osa valtion pitkän aikavälin suunnitelmaa. Strategisena tavoitteena on:

• Viedä Kiinan teknologiaa Eurooppaan ja kehittyville markkinoille
• Heikentää länsimaiden autoteollisuutta hintakilpailulla
• Luoda riippuvuutta Kiinan ohjelmistoista, akkuteknologiasta ja huoltoketjuista
• Laajentaa poliittista vaikutusvaltaa taloudellisen läsnäolon kautta

Miksi kiinalaisten autojen hinnat ovat niin edullisia?

• valmistajat saavat monenlaista valtiontukea
• työvoima on länsimaita halvempaa
• arvoketjuilla on vertikaalinen integraatio (Kiina omistaa koko ketjun kaivoksista ohjelmistoihin)
• Kiinalla on suuri kotimarkkina, mikä tuo mittakaavaetuja

Neljänneksi merkitsevää on Kiinan suhde Venäjään ja vaikutus Eurooppaan. Kiinan ja Venäjän suhde on strateginen, ei taktinen. Kiina

• ostaa Venäjältä energiaa ja teknologiaa
• myy Venäjälle komponentteja, joita länsi ei toimita
• tukee Venäjän taloutta epäsuorasti
• ei tuomitse hyökkäyssotaa Ukrainassa

Tämä tekee Kiinan taloudellisesta vahvistumisesta epäsuorasti Venäjää hyödyttävää.
Miten sitten Kiinan painostus Taiwania kohtaan liittyy sähköautoihin? Taiwan on Kiinan ulkopolitiikan keskeisin kysymys:

• Taiwan valmistaa 60–90% maailman edistyneimmistä puolijohteista (TSMC)
• Sähköautot ovat erittäin puolijohderiippuvaisia
• Kiinan mahdollinen painostus, tai kriisi Taiwanin ympärillä aiheuttaisi globaalin teknologisen shokin

Kiinan strategiaa on usein kuvattu termillä “taloudellinen valta → poliittinen vaikutus”. Jo aiemmin Kiina on paketoinut nämä yhteen ja samaan strategiaan:

• Kiina on käyttänyt taloudellisia sanktioita maita vastaan, jotka ovat kritisoineet sen politiikkaa (muun muassa Australia, Norja ja Etelä-Korea)
• Kiinalaiset investoinnit infrastruktuuriin ovat lisänneet poliittista vaikutusvaltaa Afrikassa ja Aasiassa
• Euroopassa Kiina pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksiin taloudellisten suhteiden kautta

Mitä tämä sitten tarkoittaa sähköautojen kohdalla? Jos Eurooppa tulee riippuvaiseksi kiinalaisista sähköautoista ja akuista:

• Kiina voi käyttää tätä painostuskeinona
• Euroopan oma teollinen perusta heikkenee
• Euroopan strateginen autonomia vähenee

EU on kuitenkin herännyt tilanteeseen ja tekee muun muassa seuraavia toimia:

• on määrännyt tulleja kiinalaisille sähköautoille
• tukee omaa akku- ja puolijohdeteollisuutta
• pyrkii monipuolistamaan strategisten materiaalien hankintaa
• tavoittelee “de-riskingiä” eli riskien vähentämistä ilman täydellistä irtautumista Kiinasta

EU ei tavoittele täyttä “irtikytkentää” Kiinasta, vaan de-risking -linjaa: vähennetään strategista riippuvuutta, mutta ei katkaista taloussuhteita kokonaan.
Tavoitteena on, ettei “kiinalaisesta litiumista tule uutta venäläistä kaasua”:

•  EU on säätänyt Critical Raw Materials Actin (CRMA), jonka mukaan:
  ◦ vuoteen 2030 mennessä EU:n omasta tuotannosta:
  ▪ vähintään 10% tulee uuden raaka-aineen louhinnasta
  ▪ 40% sen paremmasta jalostuksesta
  ▪ 25% materiaalien kierrätyksestä
  ◦ yhtä strategista raaka-ainetta saa tuoda enintään 65% mistään yhdestä EU:n ulkopuolisesta maasta.
• EU on määritellyt 47 strategista hanketta, joihin kuuluu muun muassa uudet kaivokset, jalostus- ja kierrätyslaitokset 13 jäsenmaassa (mm. litium, volframi).
• Monipuolistaminen: EU on solminut kumppanuuksia Afrikassa ja muilla mantereilla kriittisten raaka-aineiden saamiseksi Kiinan ohi.

Käytännössä: EU yrittää rakentaa oman akku- ja raaka-ainepohjan, jotta Kiina ei voisi kiristää sähköauto- ja vihreän teknologian ketjuilla.
Suhteissa Kiinaan osana EU:n de-risking -tavoitetta EU määrittelee Kiinan yhtä aikaa kumppaniksi, kilpailijaksi ja systeemiseksi kilpailijaksi.

Entä sitten Kiinan investoinnit Eurooppaan? Kiinalaiset sähköautot ja akkuinvestoinnit EU:ssa ovat kaksiteräinen miekka:

• hyötynä ovat halvemmat autot, nopeampi sähköistys, sekä lisää työpaikkoja ja investointeja.
• riskeinä ovat valtiontuilla vääristynyt kilpailu, riippuvuus kiinalaisista akuista ja ohjelmistoista, mahdollinen datan ja infrastruktuurin kontrolli, sekä pitkän aikavälin teollinen riippuvuus.

EU:n säätämä European Chips Actin tavoitteena on nostaa EU:n osuus puolijohteiden tuotannosta 20%:iin vuoteen 2030 mennessä, jotta riippuvuus Kiinasta ja Taiwanista pienenee. Tavoitteena on, että sähköautojen, akkujen ja muun elektroniikan kriittiset komponentit eivät olisi yhden autoritaarisen valtion armoilla.

Gemini pitää valintaa monimutkaisena

Googlen Geminin mukaan sähköauton valinta eettisin ja poliittisin perustein on monimutkaista, sillä autonvalmistus sitoutuu vahvasti globaaliin talouteen ja politiikkaan.

Ostamalla kiinalaisen sähköauton:

• tukee suoraan, tai välillisesti Kiinan valtiontaloutta ja sen geopoliittisia tavoitteita.
• Kiinan autoritaarinen hallinto ja tuki Venäjälle sotimiseen sotivat suoraan länsimaisia demokraattisia arvoja vastaan.
• auton hankinta lisää lännen markkinariippuvuutta Kiinasta, mitä Kiina voi käyttää poliittisena painostuskeinona.

Ostamalla amerikkalaisen Teslan:

• Tesla on amerikkalainen pörssiyhtiö, joka toimii demokraattisen lainsäädännön ja länsimaisten markkinasääntöjen piirissä.
• Pääomistaja Elon Muskin poliittiset ulostulot ja tuki MAGA-liikkeelle voivat sotia liberaaleja, tai eurooppalaisia arvoja vastaan.
• Teslan autoja ja niiden osia (kuten akkuja) valmistetaan sekä Yhdysvalloissa ja Saksassa, että myös Kiinassa (Shanghain tehdas).

Ostamalla muissa länsimaissa valmistetun auton:

• eurooppalaisten (esim. saksalaiset, ranskalaiset, ruotsalaiset), tai muiden demokraattisten maiden (esim. eteläkorealaiset ja japanilaiset) merkkien tukeminen vahvistaa suoraan länsimaista talousaluetta.
• länsimaiset valmistajat sitoutuvat länsimaisiin työelämän normeihin, ihmisoikeuksiin ja ympäristölainsäädäntöön.
• lähes kaikkien länsimaistenkin sähköautojen akkukemikaalit, harvinaiset maametallit, tai osa komponenteista ovat edelleen peräisin Kiinasta, joten riippuvuutta voi vain vähentää, ei irtautua siitä kokonaan.

Jos haluaa minimoida suoran tuen autoritaarisille valtioille ja kiistanalaisille yksittäisille miljardööreille, eurooppalainen, eteläkorealainen, tai japanilainen sähköauto on Geminin mukaan johdonmukaisin vaihtoehto. Täysin ”puhdasta” toimitusketjua on kuitenkin globaalissa elektroniikassa lähes mahdotonta löytää.

CLAUDEn mielestä oikeaa vastausta ei ole

Anthropicin omistaman Clauden mukaan sähköauton valinta on aidosti monimutkainen kuluttajaeettinen kysymys, jossa ei ole yhtä selkeää, tai oikeaa vastausta. Sen mielestä huoli kiinalaisten autojen suhteen on perusteltua.

Kiina on Venäjän tärkein taloudellinen tukija, ja maan geopoliittiset intressit Taiwanin suhteen, sekä harvinaisten maametallien vientirajoitukset ovat todellisia huolenaiheita. Kiinalaisen auton ostaminen vahvistaa osaltaan maan vientituloja ja teollisuuspohjaa.

Mutta sen vastapainoksi monet kiinalaiset autot valmistetaan osittain Euroopassa (esim. MG:llä on tuotantoa Isossa-Britanniassa), ja globaalit toimitusketjut ovat niin kietoutuneita, että ”täysin kiinaton” auto on käytännössä mahdoton; myös eurooppalaisten merkkien akuissa ja elektroniikassa on kiinalaisia komponentteja.

Teslan kohdalla Musk-yhteys on todellinen tekijä. Musk on näkyvästi tukenut MAGA-liikettä ja puuttunut Euroopan poliittiseen keskusteluun. Clauden mielestä haluttaessa välttää henkilösidonnaista arvoristiriitaa, tämä on legitiimi peruste ohittaa Tesla.

Käytännössä Teslan päätuotanto on USA:ssa ja Saksassa (Berliinin Gigafactory), joten valmistusmaan näkökulmasta se on ”länsimainen”. Päätös tämän suhteen perustuu enemmän henkilökohtaiseen suhtautumiseen Muskiin, kuin valtiolliseen toimijaan. Kuitenkin moni Teslan ostanut liimasi Muskin kiihkeimpään MAGA-aikaan autonsa perään tarran: ”I bought this before Elon went crazy”.

Jos haluaa minimoida sekä kiinalaiset, että Musk-sidonnaiset kytkökset, parhaat ehdokkaat Clauden mielestä löytyvät Euroopasta ja muista länsimaista:

• Volkswagen-konserni (VW, Škoda, Cupra, Audi, Porsche, Seat jne.). Saksalainen, laaja sähköautovalikoima (ID-sarja). Konsernilla on kuitenkin merkittävää tuotantoa ja kumppanuuksia Kiinassa.
• Stellantis (Peugeot, Citroën, Fiat, Opel, Jeep). Eurooppalais-amerikkalainen, osittain Kiina-kytköksiä.
• Volvo/Polestar.  Ruotsalaissuunniteltuja, mutta kiinalaisen Geelyn omistamia – arvopohjaisesti ristiriitainen valinta.
• Renault. Ranskalainen, sähköautoissa Megane E-Tech ja Scenic E-Tech. Vähemmän Kiina-riippuvuutta kuin monella kilpailijalla.
• BMW / Mercedes. Saksalaisia, premium-segmentin autoja. Kiina-yhteydet tuotantoketjuissa.
• Hyundai/Kia. Eteläkorealaisia – demokraattinen liittolaismaa, vahva sähköautotarjonta (Ioniq 5/6, EV6/EV9). Valmistusta Euroopassa (Tšekki, Slovakia).

Clauden mielestä kuluttajavalinnat ovat symbolisesti merkittäviä, mutta taloudellisesti pieniä. Jos haluaa vaikuttaa laajemmin, äänestäminen, kansalaisjärjestöjen tukeminen ja poliittinen osallistuminen ovat sen mielestä tehokkaampia keinoja, kuin yksittäinen ostopäätös.

Claude kuitenkin huomauttaa, että auton valinnassa voi silti toimia omien arvojen mukaisesti, mikä sinänsä on merkityksellistä.

ChatGPT sanoo suorat sanat

Jos lähtökohta on äänestää lompakolla länsimaisen demokratian, oikeusvaltion ja strategisen omavaraisuuden puolesta, kannattaa ensisijaisesti ostaa Euroopassa valmistettu eurooppalainen, tai japanilais-korealainen sähköauto. Ei ensisijaisesti kiinalaista, eikä myöskään automaattisesti Teslaa, OpenAI:n omistama ChatGPT korostaa. ”Se on eettisesti ja geopoliittisesti tasapainoisin ratkaisu.”
ChatGPT perustelee suositustaan neljällä kohdalla:

1. Kiinalaisen auton ostaminen tukee valtiota, jonka strategiset tavoitteet ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa.
”Tämä on ehkä tärkein argumentti.”

Jos pitää tärkeänä:

• Ukrainan tukemista
• Taiwanin itsemääräämisoikeutta
• länsimaista demokratiaa
• Euroopan strategista riippumattomuutta

niin kiinalaisen auton ostaminen on vaikeasti perusteltavissa.

Kiinalaiset valmistajat kuten BYD, MG Motor, NIO, XPeng ja Zeekr ovat usein teknisesti erittäin kilpailukykyisiä ja edullisia, mutta niiden menestys vahvistaa Kiinan teollista ja geopoliittista vaikutusvaltaa. Kiina hallitsee myös suurta osaa akkujen ja kriittisten mineraalien arvoketjusta.
Vaikka yksittäinen autonosto ei muuta maailmaa, kuluttajavalinnoilla on symbolinen ja pitkällä aikavälillä myös taloudellinen merkitys.

2. Tesla on länsimainen, mutta siihen liittyy poliittinen ja hallinnollinen ristiriita

Tesla on ChatGPT:n mielestä teknisesti erinomainen valinta: se on tehokas, sillä on erittäin hyvä latausverkosto, autoilla on usein paras energiatehokkuus ja se on toimitusketjun läpinäkyvyydessä ja vastuullisuudessa jopa kärjessä joidenkin arvioiden mukaan.

Mutta jos kokee, että:

• Musk politisoi yritystään
• hänen toimintansa tukee MAGA-liikettä tavalla, jota ei halua epäsuorasti rahoittaa
• hän puuttuu kohtuuttomasti eurooppalaiseen politiikkaan

Tesla voi tuntua arvopohjaisesti väärältä, vaikka itse auto olisi hyvä. Silti on hyvä erottaa ostaako Elon Muskin persoonan vai auton, jonka valmistuksessa työskentelee kymmeniä tuhansia ihmisiä ja joka edelleen edistää sähköistymistä? Monelle vastaus voi silti olla – “en halua tukea kumpaakaan”.

3. Euroopassa valmistettu sähköauto on geopoliittisesti johdonmukaisin valinta

Jos haluaa olla “hyvän puolella” käytännön tasolla, ChatGPT suosittelee harkitsemaan:
eurooppalaisista sähköautomerkeistä:

• Volkswagen ID.3 / ID.4
• Škoda Auto Enyaq
• BMW i4 / iX1
• Mercedes-Benz EQA / EQB
• Renault Megane E-Tech / Renault 5 EV
• Volvo Cars EX30 / EX40
  Se kuitenkin huomauttaa, että Volvo ja Polestar ovat kiinalaisen Geely-konsernin omistamia, vaikka brändi on ruotsalainen. Tämä tekee niistä “harmaan alueen” vaihtoehdon.

Hyvä kompromissi voi kuitenkin ChatGPT:n mielestä olla japanilainen, tai korealainen auto, joista se mainitsee esimerkkeinä:

• Hyundai Ioniq 5
• Kia EV3 / EV6
• Toyota bZ4X
• Mazda CX-6e
• Subaru Solterra

Perusteeksi se arvioi, että Etelä-Korea ja Japani ovat vahvoja länsimaiden liittolaisia, teknologiaosaajia ja demokraattisia valtioita.

ChatGPT neuvoo, että jos arvot painavat enemmän kuin hinta, älä osta kiinalaista. Se kuitenkin huomauttaa, että silloin paras kysymys ei ole, “mikä auto on paras?”, vaan minkä maailmanjärjestyksen haluan omalla ostoksellani vähän vahvistuvan?

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //