Talvirenkaiden käyttöpakko astuu voimaan lauantaina 1. joulukuuta. Nykyisten määräysten mukaan talvirenkaita on käytettävä joulu-, tammi- ja helmikuussa kelistä riippumatta.
Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi. Sen jälkeen talvirenkaita on käytettävä 1.11. ja 31.3. välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Trafin talvirengastutkimuksessa huonokuntoisia, keliin sopimattomia tai ominaisuuksiltaan erilaisia renkaita oli noin joka kolmannessa henkilöautossa.
Henkilö- ja pakettiautojen talvirenkailta vaaditaan talvikuukausina vähintään 3,0 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus talvikelillä on vähintään 5 mm.
Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa vaativilla talvikeleillä erityistä varovaisuutta.
Ajoneuvon eri renkaissa saavat nastamäärät poiketa enintään 25 prosenttia ajoneuvon sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten.
Puutteita rengastuntemuksessa
Autoilijat tuntevat henkilöautojen renkaiden urasyvyysvaatimukset entistä harvemmin. Autonrengasliiton kuluttajakyselyn mukaan talvirenkaille säädetyn minimiurasyvyyden tiesi vain 27 prosenttia vastaajista.
Rengastietämystä kartoitettiin YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa toukokuussa 2018. Kyselyyn osallistui 1 090 taloudessaan rengasasioista vastaavaa suomalaisautoilijaa.
Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuoran mukaan renkaanvaihto on siirtymässä vähitellen ammattilaisten käsiin.
– Suurin osa autoilijoista vaihtaa renkaat edelleen itse tai tuttavapiirissä, mutta yhä useammat käyttävät rengasliikkeiden tai huoltokorjaamojen palveluja. Samalla tulee tarkastettua renkaiden kunto, mutta urasyvyyksiä, nastoitusta ja ilmanpaineita tulisi tarkkailla myös pitkin ajokautta.
Renkaiden sijaintia kierrätettävä
Trafin talvirengastutkimuksessa maaliskuussa 2018 havaittiin, että huonokuntoisia, keliin sopimattomia tai ominaisuuksiltaan erilaisia renkaita oli noin joka kolmannessa henkilöautossa.
Jokasyksyisiin rengasratsioihin verrattuna talvirenkaat näyttäisivät olevan selvästi kesärenkaita huonommassa kunnossa ajokauden loppupuolella.
Nastarenkaissa ongelmaksi osoittautui useimmiten nastoituksen kunto. Tulokset tukevat keväällä 2017 kerättyä rengashotelliotosta, jossa tarkasteltiin nastoituksen kuntoa ja kuntoeroja urasyvyydeltään puoliksi kuluneissa rengassarjoissa.
Tutkituista rengassarjoista useimmat eivät enää täyttäneet nykyistä nastamäärävaatimusta.
Nuoran mukaan kuntoerot rengassarjoissa johtuvat etuvetoisten autojen yleisyydestä ja viimeaikaisista talviolosuhteista.
– Renkaiden sijaintia tulisi kierrättää ajokaudesta toiseen ja tarvittaessa myös ajokauden aikana, jotta renkaat kuluisivat tasaisesti. Mikäli kuntoerot pääsevät kasvamaan suuriksi, paremmat renkaat kannattaa pitää taka-akselilla, Nuora toteaa.
