Koti Blogi Sivu 2085

Autoliitto hakee allekirjoituksia vetoomukseen vapaan liikkumisen puolesta

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Autoliitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuonna Autoliitto kerää nimiä vetoomukseen liikkumisen vapauden puolesta. Ihmisillä tulee jatkossakin olla mahdollisuus valita vapaasti itselleen parhaiten soveltuva liikkumismuoto.

Autoliiton edeltäjäjärjestön, Autoklubin, perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta marraskuussa 2019. Vaikka sataan vuoteen mahtuu paljon muutosta, on Autoliiton ydintehtävä eli autoilijoiden etujen valvominen pysynyt samana. Auto ei ole enää harvojen luksustuote, vaan tavallisten ihmisten arjen mahdollistaja.

Autoliitto keräsi viime syksynä suomalaisilta tarinoita siitä, mihin he tarvitsevat autoa. Kyselyn suosio yllätti, sillä tarinoita kertyi lähes kolme tuhatta.

Ylivoimaisesti suurin osa kertoi tarvitsevansa autoa työssäkäyntimatkoihin ja muuhun välttämättömään asiointiin, kuten lasten hakemiseen ajoissa päiväkodista, kauppamatkoihin ja omien ikääntyneiden vanhempien asioiden hoitamiseen.

– Autoa käyttävät aivan tavalliset työssäkäyvät ihmiset arjen asioihin, joiden hoitaminen ei käytännössä ilman autoa onnistu. Silmiinpistävää oli myös se, että auton käyttötarve ei rajoitu maaseudulle, kuten monesti annetaan ymmärtää. Auto on ylivoimainen kulkuneuvo pääkaupunkiseutua myöten varsinkin asiointimatkoja yhdisteltäessä, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Viime aikoina eri tahoilta on tullut esityksiä, joiden mukaan autoilua pitäisi hankaloittaa ja tehdä siitä kalliimpaa, jotta ihmiset siirtyisivät käyttämään muita kulkumuotoja. Autoliiton mielestä tämä on väärä lähestymistapa.

– Ihmiset valitsevat aina itselleen parhaiten sopivan kulkumuodon. Valintaan vaikuttaa kustannusten lisäksi, saatavuus, joustavuus, matka-aika, turvallisuus ja moni muu asia. Henkilöautoilua ei pidä keinotekoisesti hankaloittaa, jotta ihmiset siirtyisivät käyttämään itselleen huonommin soveltuvaa kulkumuotoa. Meidän ei pidä tahallaan kurjistaa Suomessa asumista, työskentelemistä ja yrittämistä, Nieminen painottaa.

Autoliitto kerää juhlavuotensa aikana nimiä vetoomukseen, jonka allekirjoittaneet edellyttävät, että kansalaisilla olisi jatkossakin mahdollisuus valita vapaasti parhaiten sopiva liikkumismuotoa, jotta autoilun kustannuksia ei kohtuuttomasti nosteta, ja että autoilun sujuvuutta ei heikennetä ja matka-aikoja pidennetä tarkoitushakuisesti.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa www.autoliitto.fi/vetoomus sekä juhlavuoden tapahtumissa, joissa Autoliitto on mukana.

Ensimmäisenä tapahtumana on Matka 2019 -messut Helsingissä.

Päivän automainos: ”Kun avaat etuoven, katsot keskipalkkia ja oven vahvuutta, voit todeta, mitä turvallisuutesi hyväksi on tehty.”

Tällä kertaa Päivän automainoksen teemana on jenkkiauton turvallisuus.

Autojen alttius ruostumiselle lisääntyi 1970-luvulla tiesuolauksen vuoksi. Ohuet pellit menivät puhki muutamassa vuodessa.

Pahinta oli ruosteen leviäminen kantaviin rakenteisiin. Se oli vakava ongelma turvallisuuden kannalta.

Katso tästä muut Päivän automainokset.

Amerikoissa autojen turvallisuustekijät olivat nousseet esille. Onnettomuuksia pyrittiin välttämään monin keinoin.

Kaikkialla maailmassa henkilöautot rakennettiin perinteisesti vankan rungon varaan. Amerikkalaiset autot tunnettiin paksuista koripelleistään.

Dodge Aspen oli uusi malli. Sen markkinoinnissa pyrittiin valtaamaan osuutta isojen autojen luokassa. Se edellytti sitä, että tuote pystyi kilpailemaan suvereenisti muita vastaan.

Uutuutena Aspenin oli todistettava korin vankkuus. Uutuusmallissa oli otettu käyttöön itsekantava, englantilaisittain Unibody. Monien muiden argumenttien ohella tämä pyrittiin todistamaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Turvallista tukevaa terästä haluttiin tuoda esiin jokaisen nähtäväksi.

Mainoksessa näkyvä ovi oli paksuudeltaan kaksinkertainen verrattuna moniin muualta maailmasta tulleisiin autojen oviin.

Vuonna 1976 Dodge Aspen maksoi 66 700 markkaa.

Teksti: Usko Sipilä

Mainos oli Seura-lehdessä 49/1976.

Ralli: Jari Ketomaa tekee paluun SM-sarjaan M-Sportin Fiestalla

Kuva: Havuja photography/TK

Kolminkertainen rallin Suomen mestari Jari Ketomaa ei ole 10 vuoteen ajanut täyttä sarjaa kotimaan rallipoluilla. Tänä aikana mikkeliläinen on kilpaillut MM-sarjan ralleissa sekä Aasiassa ja Euroopassa.

Nyt aika oli kypsä paluulle tuttuihin maisemiin. Kausi alkaa viikon kuluttua Rovaniemen Arctic Lapland Rallilla, jota kilpailua Ketomaa odottaakin innolla.

– Kovin montaa tuttua kilpakumppania ei enää sarjassa ole. Vastaavasti uusia nimiä on noussut sarjan kärkiryhmään. Tosi kova taso on kotimaassa nykyään, joten kukaan ei saa mitään ilmaiseksi, Ketomaa tiedostaa.

Tammikuussa Suomeen ja Ketomaa Racingille rantautui Fordin kansainvälistä rallitoimintaa pyörittävän M-Sportin rakentama Fiesta R5 -auto. Kyseinen automalli on Ketomaalle tuttu menneiltä vuosilta 15:stä MM-rallista, joista hän saavutti 11 podiumsijaa WRC2-luokasta.

– Ennakkotestit pääsen ajamaan juuri ennen Rovaniemelle lähtöä. Aikataulu on ollut kiireinen, mutta ennakkovalmistelut on tehty tehokkaasti oman tiimin kesken.

– Meillä on nyt alkamassa hieno projekti, joka tähtää tuleville vuosille ja vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen. Tällä kaudella tiimi kilpailee SM-sarjan kahdessa kovatasoisimmassa luokassa, Ketomaa selvittää.

Perjantaina sinetöidään kevytautojen tulo Suomeen

Kuva: CvB.

Suomessa otetaan käyttöön uusi ajoneuvoryhmä, kevytauto, jonka nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa.

Kevytautojen käyttöönoton tavoitteena on tarjota nuorille uusi turvallisempi liikkumisen muoto, todetaan Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Kevytauton kuljettaminen edellyttää 15-vuoden ikää ja vähintään mopoautokorttia (AM/121). Myös ajokortin suorittamista koskevat teoria- ja ajokoevaatimukset ovat samat kuin mopoautoille.

Kevytauton saa muuttaa henkilöautosta, joka on otettu käyttöön vuoden 2014 jälkeen ja on korkeintaan 10 vuoden ikäinen. Tällä varmistetaan, että kevytautoina on käytössä uudehkoja ja mahdollisimman turvallisia ajoneuvoja.

Perusteena on muun muassa se, että vuoden 2014 jälkeen henkilöautoihin on tullut pakolliseksi useita turvallisuusominaisuuksia joita ei ole mahdollista jälkiasentaa asianmukaisesti vanhempiin autoihin.

Kevytauton suurin sallittu omamassa saa olla 1 500 kg ja 1 800 kg, jos kysymyksessä on sähköauto.

Henkilöauton muutos kevytautoksi edellyttää muutoskatsastusta. Kevytautoja verotetaan kuten henkilöautoja.

Lain hyväksynnän yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kevytautojen käytön turvallisuutta ja sääntelyn vaikutuksia erittäin tiiviisti ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin tarpeen vaatiessa.

Eduskunta myös edellytti, että hallitus raportoi tilanteesta liikenne- ja viestintävaliokunnalle viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hallitus esitti kevytautot mahdollistavan ajoneuvolain ja ajokorttilain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muutosten vahvistamista 17. tammikuuta 2019.

Mitä seuraavaksi?

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 18. tammikuuta 2019.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan lainmuutoksiin liittyviä valtioneuvoston asetuksia, kuten eduskunnan vastauksessaan velvoittama velvollisuus käyttää kevytautossa hitaan ajoneuvon kilpeä. Lausuntokierros asetusluonnoksista järjestetään erikseen.

Lakimuutosten ja valtioneuvoston asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. marraskuuta 2019.

Nuori nainen menehtyi kolarissa Asikkalassa

Kuva: CvB.

Torstaina iltapäivällä Asikkalan Urajärvellä Vierumäeltä Vääksyyn johtavalla tiellä lähti noin 20-vuotiaan naisen ajama henkilöauto heittelehtimään.

Naisen auto törmäsi oikea kylki edellä vastaan tulleeseen henkilöautoon, jota ajoi noin 40-vuotias mies.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mies ei loukkaantunut vakavasti törmäyksessä, mutta hänet vietiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan tutkittavaksi.

20-vuotias nainen menehtyi onnettomuudessa.

Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutkivat tapausta.

Hyundai Ioniq -mallit uusiutuvat kesän jälkeen

Kuva: Hyundai.

Kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Hyundai lanseeraa uudistetut Ioniq hybridistä ja ladattavasta Ioniq plug-in hybridistä. Myös täyssähköinen Hyundai Ioniq electric uusitaan myöhemmin.

Uusitut mallit sisältävät Hyundai SmartSense -turvallisuus- ja kuljettajaa avustavat järjestelmät, eCall-hätäpuhelujärjestelmän, säädettävän hyötyjarrutuksen ja nykyaikaisen tieto-viihdejärjestelmän, joka on vakiovarusteena kaikissa korimalleissa. Myös ulkoasua ja sisustaa on uusittu.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hyundai Ioniqia on myyty lanseerauksestaan, vuodesta 2016, lähtien yli 60 000 kappaletta.

Ioniq-malleissa on vakiovarusteena Hyundai SmartSense -järjestelmä. Edistyksellinen turvallisuuspaketti sisältää mm. törmäysvaroittimen, kaistavahdin sekä kuljettajan vireystilan valvonnan.

Ioniq saa uutta ilmettä ja mukavuutta sisätiloihinsa. Lisävarusteena tarjolla oleva 10,25 tuuman infotainment-järjestelmä on Hyundain mukaan luokassaan ensimmäinen.

Järjestelmä toistaa monipuolisesti hyödyllistä tietoa, toimii ääniohjauksella ja siinä on Android Auto ja Apple CarPlay -valmiudet sekä Hyundai Live -palvelu.

Kuva: Hyundai.

Ulkoisesti Ioniq saa uutta mm. uusituilla etu- ja takapuskureilla. Täysin uusitut lisävarusteena tarjolla on led-ajo- ja takavalot.

Ympäristöä huomioidaan jatkossa aiempaakin paremmin, sillä uusi Hyundai Ioniq on varustettu maailman ensimmäisellä ”Green-zone Drive” -ajotilalla (GDM), joka automaattisesti optimoi auton tietyissä olosuhteissa käyttämään enemmän energiaa sähkömoottorilta polttomoottorin sijaan.

Uudessa Ioniqissa on mm. mahdollisuus pysäyttää auto ohjauspyörän vasemmasta siivekkeestä, älykäs hyötyjarrutus sekä mahdollisuus käyttää auton toimintoja ‒ kuten esimerkiksi lämmitystä, sisätilan valaistusta ja radiota ‒ auton ollessa sammutettuna. Eco+-tila säästää jäljellä olevaa energiaa arvaamattomien hätätilanteiden varalle.

Uuden Hyundai Ioniq hybridin ja ladattavan plug-in-hybridin aikatauluja ja hintoja ei ole vielä vahvistettu.

Viime vuonna romutettiin Suomessa ennätysmäärä autoja

Arkistokuva. Kuva: Kuusakoski.

Vuonna 2018 Suomessa tehtiin uusi ennätys autojen romutuspoistojen määrässä. Autoja kierrätettiin yhteensä 88 362, joka tarkoittaa 22 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.

– Kierrätysmäärän kasvu on pitkäjänteisen viestintä- ja valistustyön tulosta, mutta viime vuoden huima kasvu on pääasiassa romutuspalkkion ja alalla tapahtuneen digiloikan ansiota, kertoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Siirtyminen sähköiseen romutuspoistoon on helpottanut kierrätysalan toimintaa, jolloin virallisen kierrätysjärjestelmän piiriin saadaan yhä suurempi osa romutusikäisistä ja -kuntoisista autoista. Silvennoisen mukaan viime vuonna hyvin onnistunut romutuspalkkiokampanja lisäsi kierrätykseen palautuneiden autojen määrää yli 6 000 autolla.

Romutuspoistojen määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Vuonna 2017 romutuspoistoja tehtiin 72 710, ja vuonna 2016 jäätiin 59 427 auton kokonaismäärään.

Keskimääräinen romutusikä on kasvanut 2010-luvulla yli 20 vuoteen. Romutuspalkkiokampanja käänsi romutusiän viime vuonna hienoiseen laskuun.

Keskimäärin autot palautuivat kierrätykseen 20,6-vuotiaina, kun vuonna 2017 keski-ikä oli 20,7 vuotta. Suomessa romutusikä on huomattavasti korkeampi kuin Euroopassa, sillä EU-maissa autot palautuvat kierrätykseen keskimäärin 15-vuotiaina.

Vanhan auton kierrättäminen on ilmaista

Elinkaarensa päässä olevan auton voi Suomessa kierrättää ilmaiseksi. Vastaanottopisteiden sijainnin voi tarkistaa Suomen Autokierrätyksen nettisivulta.

Valtakunnallisesti kattavaan vastaanottopisteverkostoon kuuluu lähes 300 vastaanottopaikkaa. Kierrätysjärjestelmään kuuluvat vastaanottopisteet poistavat auton lopullisesti rekisteristä ja toimittavat auton omistajalle romutustodistuksen, mikä takaa omistajan velvollisuuksien ja maksujen päättymisen.

Kierrätys on tärkeää uusioraaka-aineiden ja käytettyjen varaosien saamiseksi

Kierrätysjärjestelmän ansiosta käyttöikänsä loppuun tulleiden autojen materiaalit ja osat voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Romuauton keskimääräisestä materiaalisisällöstä 75 prosenttia on metallia, kuten terästä, rautaa, alumiinia ja kuparia.

Kierrätysmetalleja käyttämällä voidaan säästää huomattavia määriä energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä uuden materiaalin valmistukseen verrattuna. Kierrätysjärjestelmän ansiosta auton materiaaleista saadaan hyödynnettyä Suomessa jopa 97 prosenttia.

Viime vuosina esille noussut kiertotalous on ollut käytössä autoalalla jo vuosikymmeniä – esimerkiksi hyväkuntoisia käytettyjä autonosia voidaan myydä varaosiksi. Myös huonokuntoisia osia voidaan usein kunnostaa vaihto-osaperiaatteella lähes uudenveroisiksi varaosiksi.

Auto ”hypähti tiellä olleista urista”, törmäsi talon seinään!

Kuva: CvB.

Henkilöauto ajautui päin asuintalon seinää 16.1.2019 klo 21.25 Porin Hyveläntie 5 kohdalla.

Poliisin tiedotteen mukaan henkilöauto oli tulossa Hyveläntietä Porin keskustan suuntaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Auton kuljettaja, vuonna 1972 syntynyt mies kertoi menettäneensä henkilöauton hallinnan sen hypähtäessä tiellä olleista urista.
Auto törmäsi aitaan ja tien reunassa olleeseen asuinrakennukseen.

Poliisin mukaan kukaan ei loukkaantunut tilanteessa.

Päivän museoauto: Tämän auton mallinimi on Tiara, mutta mikähän on merkki?

Kuva: CvB.

Päivän museoautoksi on tänään tarjolla auto mallinimeltään Tiara. Auto on vuosimallia 1962, eikä autoja tuotu maahan kuin kaksi kappaletta.

Kyse on Toyotan varhaisesta Toyopet Tiara -nimisestä autosta. Suomen Toyota-maahantuoja toi kaksi Tiara-mallia Suomeen vuonna 1962 saadakseen kokemusta auton ominaisuuksista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

AutoWikin mukaan näitä autoja ei ollut tarkoitettu myyntiin, koska auton ulkonäkö oli 1950-luvulta.

Tiara rekisteröitiin Suomessa neljälle hengelle.

Tiarassa on nelisylinterinen 1,45 litran rivimoottori. Suurin teho on 65 hv.

Katso tästä muut Päivän museoautot.

Auton huippunopeus oli 136 km/h ja kokonaispaino 1410 kg.

Auto on esillä Toyota Auto Suomen yritysmuseossa.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti ja AutoWiki.

Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.

Maastoautoilla Grönlannin etelärannikolta maan pohjoisimpaan kolkkaan

Kuva: Nokian Renkaat.

Seitsemän miestä, kolme autoa ja 5 000 kilometriä jäänpintaa. Islantilais-amerikkalainen retkiryhmä ajoi Grönlannin etelärannikolta maan pohjoisimpaan kolkkaan ja takaisin 20 päivässä.

Expeditions7 –nimeä kantanut tutkimusretki starttasi etelä-Grönlannin Isortoqista ja suuntasi maan keskiosan halki kohti pohjoisen Wulff Landia. Suurin osa ajomatkasta taittui maata halkovan, tuhansien kilometrien pituisen ja paikoin jopa kolme kilometriä paksun mannerjäätikön päällä.

Ajomatkan aikana retkeläiset kirjasivat säätietoja ja ottivat lumi- ja jäänäytteitä, jotka annettiin myöhemmin yliopistoille tutkimuskäyttöön. Lähes kolmen viikon reissu päättyi Grönlannin länsirannikolle Sisimiutin kylään. Kaikkiaan ajomatkaa kertyi 5 169 kilometriä.

Kuva: Nokian Renkaat.

Eteenpäin haasteista huolimatta

Grönlannin äärioloissa sekä kuljettajien että ajoneuvojen kestävyys venytetään äärimmilleen. Siitä saatiin esimakua jo lähtövalmisteluissa, kun yksi autoista upposi osittain ohuehkon jokijään läpi.

– Vaikeinta oli päästä matkaan ja löytää auton kantava turvallinen reitti rannikolta paksumman mannerjään päälle. Onni onnettomuudessa, ettei mitään pahempaa sattunut ja pääsimme matkaan, tosin kyllä muutaman päivän suunniteltua myöhemmin, kertoo matkalle osallistunut Arctic Trucksin perustajajäsen Emil Grimsson.

Matkalla hankaluuksia aiheuttivat myös vaihtelevat keliolot ja sankassa lumipyryssä olemattomaksi muuttunut näkyvyys. Ne tekivät matkanteosta paikoin tuskallisen hidasta. Hitaimmilla pätkillä ajoneuvot etenivät vain 10 kilometrin tuntinopeudella. Lämpötila painui alimmillaan -40 asteeseen.

Retkikunta sai silti nauttia myös Grönlannin parhaimmista puolista.

– Jäätikkö on upea näky, kun se levittäytyy eteen koko komeudessaan. Myös saapuminen päivien jäällä ajamisen jälkeen Wulff Landiin on jäänyt mieleen. Paikka oli vaikuttava, vähän epätodellinenkin. En tiedä, onko kukaan koskaan ajanut autolla yhtä pohjoiseen, Grimsson miettii.

Kuva: Nokian Renkaat.

Kaluston kestävyys testissä

Grönlannin karun kaunis, koskematon maasto ei ole helpoin reitti kokeneellekaan talvikuskille. Siksi retkelle haluttiin alansa huippua olevat luotettavat varusteet, joilla retkikunta selviäisi niin jäätiköstä kuin kivisestä maastosta ja pehmeistä lumitöyräistä.

Autoiksi valikoitui kolme islantilaisen Arctic Trucksin erikoisajoneuvoa, joita käytetään mm. Etelämantereen tutkimusmatkoilla.

Ajoneuvoista uusin varustettiin Nokian Hakkapeliitta 44 –renkailla. Renkaassa on erittäin kylmiin oloihin räätälöity kulutuspintasekoitus, joka antaa pitoa ja kestää.

Painoa yhdellä renkaalla on 70 kiloa, ja halkaisijan mitta on yli metrin. Järeä rengas syntyi pari vuotta sitten Nokian Renkaiden ja Arctic Trucksin pitkään jatkuneen yhteistyön tuloksena.

– Pehmeässä lumessa tarvitaan isot renkaat, joissa on riittävä ilmatila. Ilmanpainetta säätämällä voi vaikuttaa siihen, kuinka suureksi renkaan kosketuspinta alustaan muodostuu. Leveä rengas kantaa paremmin eikä uppoa yhtä syvälle kuin kapea rengas.

Riittääkö polttoaine?

Yksi tärkeimpiä etukäteen tehtäviä suunnitelmia oli polttoaineenkulutuksen tarkka laskenta. Jäätiköllä tankkauspisteitä on turha odottaa.

– Polttoainetta kului matkalla onneksi vähemmän kuin arvioimme.

Grönlannissa polttoaine kulki nyt ensimmäistä kertaa retkikunnan mukana autojen perässä vedettävissä ahkioissa. Retkikunnalla oli tekemistä, että säiliöt pysyivät ehjinä ja kiinni ahkioissa vaikeakulkuisessa maastossa.

Retkikuntaan kuuluivat Greg Miller (johtaja), Scott Brady, Clay Croft, Dr. Jon Solberg ja Kurt Williams Yhdysvalloista sekä Emil Grimsson (co-leader) ja Torfi Johannsson Islannista.