Koti Blogi Sivu 199

Historian havinaa: Tämä menestystarina alkoi 75 vuotta sitten!

Tekijä
Clas von Bell
-
Ensimmäiset Kuplat. Kuva: K-Auto.

Volkswagen on kuulunut suomalaiseen katukuvaan jo 75 vuoden ajan. Monille Volkswagen tarkoitti pitkään yksiselitteisesti Kuplaa – autoa, josta tuli nopeasti suomalaisten autoilijoiden suosikki. Volkswagenin ikoniset mallit ovat vuosien saatossa rikkoneet ennätyksiä, luoneet muistoja ja jättäneet pysyvän jäljen autoilun historiaan. Juhlavuotta 2025 vietetään tapahtumien ja kampanjoiden siivittämänä.

Kuva: K-Auto.

Alkutaival

1940-luvun lopulla Merimies-Unionin jäsenet toivat ensimmäiset Kuplat tuontilisensseillä. Virallinen maahantuonti alkoi 9.6.1950, kun Autola Oy luovutti Senaatintorilla 12 Kuplaa uusille omistajilleen.

Vuonna 1949 julkistettiin Volkswagen Transporter, joka saapui Suomeen vuonna 1950. Vaikka tuontisäännöstely hankaloitti sen alkutaivalta Suomessa, esimerkiksi vuonna 1952 Helsingin olympialaisten käyttöön saatiin muutama Sambabus.

Vuoden 1950 lopussa Suomessa oli rekisterissä 26 814 henkilöautoa, joista 119 oli Volkswageneita. Kesäkuussa 2025 Volkswageneiden määrä on kasvanut jo 370 247:ään, eli lähes 12 prosenttiin koko Suomen autokannasta.

Volkswagen-myymälä 1960. Kuva: K-Auto.

Myyntiverkosto ennen ja nyt

Ensimmäinen myymälä avattiin Malminrinteelle Helsinkiin vuonna 1952, ja piiriedustajia toimi 14 paikkakunnalla. Tänä päivänä Volkswagenia myydään ympäri Suomen 37 jälleenmyyjän kautta, ja valtuutettuja huoltoliikkeitä on 50. Maahantuonnista vastaa nykyään K-Auto Oy.

Kuplan valtakausi ja aika sen jälkeen

Vuonna 1968 rekisteröitiin 100 000:s Suomeen myyty Kupla. Volkswagenin suomalaisvaiheisiin kuului myös 70-luvun alkaessa Heinolassa sijaitsevan Plan-Sellin tiloissa valmistetut 48 Kuplaa mallimerkinnällä VW 1200 L.

Volkswagen Westfalia Kuva: K-Auto.

Kuplan aikakausi alkoi väistyä 1970-luvulla muiden mallien, kuten Passatin (1973) ja Golfin (1974), myötä. Kuplien maahantuonti päättyi vuonna 1975, ja niitä tuotiin Suomeen yhteensä yli 127 000 kappaletta.

Passatista tuli yksi Suomen suosituimmista autoista, ja nyt siitä on jo myynnissä yhdeksäs sukupolvi. Kaikkiaan Suomen teillä liikkuu yli 51 000 Passatia.

Transporter on puolestaan noussut pakettiautojen ikoniksi. Vuonna 1971 esiteltiin mm. T2 Westfalia Helsinki, jonka erikoisuutena oli auton takakulmassa sijainnut pöytä. Transporterin eri versioita on Suomessa liikenteessä yli 52 000 kappaletta, ja malli on edennyt seitsemänteen sukupolveensa.

Volkswagen Transporter Kuva: K-Auto.

Golfista tuli myös nopeasti kansansuosikki. Suomessa niitä on edelleen liikenteessä yli 104 000. Golf on myös harvinainen malli, jota on ollut saatavilla kaikilla käyttövoimilla: bensiini, diesel, kaasu, etanoli, sähkö ja ladattava hybridi. Golf on kautta aikain Suomen suosituin Volkswagen-malli, ja nyt myynnissä on sen 8. sukupolvi.

Vuonna 1975 esiteltiin Polo, joka ehti kuudenteen sukupolveen ennen kuin sen myynti Suomessa päättyi vuonna 2024. Myynnin päättymisestä huolimatta Polo on edelleen tuttu näky Suomen teillä, jossa niitä liikkuu yli 32 000 kappaletta. Polon sähköinen seuraaja, ID.2, tulee markkinoille vuonna 2026.

Uusia malleja ja sähköinen aikakausi

1980-luvulta alkaen Volkswagen on esitellyt lukuisia uutuusmalleja, kuten Jetta, Vento, Bora, Touareg, Phaeton, Touran, EOS, Tiguan, up!, Sharan sekä hyötyautot Amarok, Caddy, California ja Crafter.

Volkswgen Kupla ja Volkswagen Golf. Kuva: K-Auto.

Vuonna 2016 Pariisin autonäyttelyssä esiteltiin I.D.-konseptiauto, joka aloitti Volkswagenin sähköautojen uuden aikakauden. Nyt yhteen markkinoiden laajimmista sähköautomallistoista kuuluu mm. ID.3, ID.4, ID.5, ID.7, ID.7 Tourer ja ID. Buzz. Näistä erityisesti nelivetoiset ID.4 ja ID.7 Tourer ovat nousseet suomalaisten sähköisiksi suosikeiksi.

Rallia ja jalkapalloa

Volkswagen on ollut aktiivinen myös autourheilun parissa. Ensimmäinen esiintyminen Jyväskylän Suurajoissa oli jo vuonna 1952, ja ensimmäinen rallivoitto tuli Hankirallista vuonna 1955. Vuosina 2013–2016 Volkswagen voitti rallin MM-sarjan kuljettajien ja valmistajien mestaruudet Polo R WRC:llä.

Volkswagen Golf. Kuva: K-Auto.

Urheilu on myös ollut aina lähellä Volkswagenia ja vuodesta 2017 alkaen Volkswagen on ollut osa suomalaista jalkapalloperhettä Palloliiton yhteistyösopimuksen myötä.

Suomen Volkswagen-autokanta

Vuonna 2025 Suomessa liikennekäytössä olevista Volkswagen-malleista:

48 % kulkee bensiinillä
41 % dieselillä
5 % sähköllä
6 % muilla käyttövoimilla (ladattava hybridi, kaasu, etanoli)

Suosituimmat värit ovat valkoinen (23 %), harmaa (22 %) ja sininen (14 %). Autoista 79 % on etuvetoisia, 15 % nelivetoisia ja 6 % takavetoisia. Yli kaksi kolmasosaa Volkswageneista on yksityisomistuksessa. Suomen kunnista eniten Volkswageneita on Huittisissa, jossa Volkswageneiden osuus on jopa 16 % autokannasta.

Volkswagen Passat. Kuva: K-Auto.

Volkswagenin mallisto on kehittynyt jatkuvasti ja mukautunut ajan haasteisiin. Vuonna 2025 myydyistä autoista sähköautojen osuus on jo yli 40 % ja ladattavien hybridien 17 %.

Katse tulevaan

Volkswagen on ollut vahva osa suomalaista autoilua 75 vuoden ajan – ja jatkaa kehittymistään vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Volkswagen ei ole koskaan historiansa aikana ollut vain harvoille vaan aina kaikille. Sitä Volkswagen tulee olemaan myös tulevaisuudessa.

Volkswagen ID konseptiauto. Kuva: K-Auto.
Volkswagen sähköautoja. Kuva: K-Auto.
Volkswagen Polo R WRC. Kuva: K-Auto.

Poliisi kaipaa havaintoja Valkeakosken perjantain liikenneonnettomuuteen liittyen

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Poliisille ilmoitettiin perjantaina 27.6. klo 19.52, että Valkeakoskella Huhtakadulla on tapahtunut liikenneonnettomuus, jossa loukkaantui moottoripyöräilijä.

Poliisille on selvinnyt, että onnettomuuden osallisina olivat traktorimönkijä ja moottoripyörä. Traktorimönkijän kuljettaja on 15-vuotias ja moottoripyörän kuljettaja 20-vuotias.

Moottoripyöräilijä loukkaantui onnettomuudessa ja joutui sairaalahoitoon. Hänellä ei ole hengenvaaraa.

Tapahtumapaikka on teollisuusaluetta ja tapahtuma-aikaan alueelle oli kokoontunut nuorisoa.

Poliisitutkinta on aloitettu viikonlopun aikana todistajien kuulemisella. Onnettomuuden osallisia ei ole vielä kuultu. Kuulemalla todistajia ensin poliisi pyrkii saamaan käsityksen kuljettajien toiminnasta tilanteessa.

Poliisi ei toistaiseksi tiedota tarkemmin onnettomuuden yksityiskohdista, sillä se voisi vaikuttaa vielä kuulematta olevien henkilöiden kertomuksiin.

Kuultuaan todistajat poliisi kuulee myös onnettomuuden osalliset.

Paikalla on ollut useita nuoria. Poliisi pyytää onnettomuuden silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan poliisille osoitteeseen vihjeet.sisa-suomi@poliisi.fi otsikolla Liikenneonnettomuus Valkeakoski.

Lue myös

Yleinen harhaluulo ajokiellosta on väärä!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Yleinen harhaluulo ajokiellosta on väärä!

Tekijä
Clas von Bell
-
Uusi ajokortti 1.4.2024 alkaen. Kuva: Traficom.

Jos kaasujalka on liian herkässä liikenteessä, voi siitä koitua mittavia seurauksia. Ylinopeudet aiheuttavat vakavia vaaratilanteita sekä muille tienkäyttäjille että kuljettajalle itselleen. Seurauksena voi olla muun muassa ajokielto.

Ajokiellon tarkoituksena on estää kuljettajan osallistuminen liikenteeseen esimerkiksi silloin, jos hän on syyllistynyt liikennerikokseen tai -rikkomuksin tai rikkonut ajokorttiin liittyvää velvoitetta. Ajokiellon kestoon vaikuttavat muun muassa ajokieltorikoksen vakavuus sekä aiemmat ajokieltorikokset.

Varoitus tai ehdollinen ajokielto vain hyvin harvoissa tapauksissa

Vakavaa piittaamattomuutta osoittavassa liikenneturvallisuuden vaarantamisessa ajokiellon vaihtoehtona on varoitus, ja törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa ajokiellon vaihtoehto on ehdollinen ajokielto. Varoituksia ja ehdollista ajokieltoa määrätään kuitenkin hyvin harvoin. Pääsääntöisesti ajokieltorikoksesta määrätään ajokielto. Ajokielto määrätään myös sellaisille henkilöille, ketkä tarvitsevat ajo-oikeutta ammattinsa vuoksi.

– Yleinen harhaluulo on, että ajokielto voidaan jättää määräämättä, jos ajo-oikeus on ammatin harjoittamisen tai jonkin muun pakollisen liikkumisen vuoksi välttämätön. Tämä ei pidä paikkaansa, kertoo komisario Terho Korhonen.

Kuljettajalle määrätään varoitus ajokiellon sijasta vakavaa piittaamattomuutta osoittavassa liikenneturvallisuuden vaarantamisessa vain erityisen painavien syiden takia. Lain esitöissä (HE 212/2010 vp, s. 73–74) on tarkennettu, mitkä syyt voivat olla tällaisia.

Ajo-oikeuden säilyttämisen tarve voi perustua esimerkiksi vammaisen kulkemiseen tai kuljettamiseen tai säännöllisessä sairauden hoidossa kuten dialyysihoidossa käymiseen, jos muuta kuljetusta ei voida kohtuudella järjestää. Varoituksen käyttämiselle ei ole peruste pelkästään se, että henkilö tarvitsisi ajo-oikeutta ammattinsa harjoittamiseen.

Lisäksi varoituksen käyttöön vaikuttaa teon vaarallisuuden arviointi. Varoitusta ei voida käyttää, jos teolla on aiheutettu vaaraa muille tienkäyttäjille.

– Vaaran aiheuttamista arvioitaessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi tietyyppi, keliolosuhteet, liikenteen määrä ja onko kyydissä ollut muita matkustajia, Korhonen kertoo.

Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ehdollinen ajokielto määrätään harvoin.

Se voidaan määrätä vain, jos nämä kaikki kolme ehtoa toteutuvat yhtä aikaa: 1) yleinen etu ei muuta vaadi ja 2) teolla ei ole aiheutettu vaaraa muiden turvallisuudelle ja 3) ajo-oikeus on ammatin takia välttämätön tai siihen on muu erityisen painava syy. Korkeat ylinopeudet, etenkin taajama-alueella sekä toistuva syyllistyminen ajokieltorikokseen estävät käytännössä ehdollisen ajokiellon määräämisen.

Uusijat saavat ankaramman kohtelun, ja alaikäisille ajokielto määrätään kuten täysi-ikäisillekin

Uusijoiden ajokiellot ovat huomattavasti pitempiä kuin ensikertalaisten. Uusijoita ovat henkilöt, jotka ovat tekoa edeltävän 5 vuoden aikana syyllistyneet ajokieltorikokseen.

Ajokieltoon määräämistä ja kiellon kestoa koskevan lainmuutoksen yhteydessä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi (LiVM 19/2004 vp), että kuljettajan toistuvaa säännöistä piittaamattomuutta osoittavissa tilanteissa ajokiellon vaikutuksiin vetoamisen ei tule lyhentää ajokiellon pituutta.

Myös alaikäisille ajokielto määrätään samaan tapaan kuin täysi-ikäisille. Kaikkia kuljettajia kohdellaan yhdenmukaisesti ajokieltoa määrättäessä, koska sääntöjen rikkomisesta aiheutuva vaara liikenneturvallisuudelle on kaikissa tapauksissa sama. Tekijän ikä ei vaikuta teon vaarallisuuteen.

Törmäysnopeudella on suora vaikutus loukkaantumisriskiin

Ajamalla nopeusrajoitusten mukaisesti säästyt monilta vahingoilta ja ongelmilta. Ajokielto voi olla arkea hankaloittava seuraus ylinopeuden ajamisesta, mutta seuraukset voivat olla vielä paljon pahempiakin. Ylinopeudet aiheuttavat vakavia vaaratilanteita liikenteessä.

Toisinaan saattaa unohtua, kuinka vaarallista ylinopeus on varsinkin taajamissa. Niissä on usein taajaman perusnopeusrajoitusta alhaisempi rajoitus eli 30 km/h. Alhaiselle nopeusrajoitukselle on syynsä, sillä taajamissa liikkuu paljon esimerkiksi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Jalankulkijan ja auton törmäyksissä törmäysnopeudella on merkittävä vaikutus seurauksiin, koska sillä on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.

– Jos törmäysnopeus on noin 30 km/h, kuolemanriski on noin muutaman prosentin luokkaa. Jos törmäysnopeus on puolestaan esimerkiksi noin 90 km/h, kuolemanriski kasvaa erittäin huomattavasti. Tässä tapauksessa kuolema on lähes varmaa tai ainakin törmäyksestä aiheutuneet vammat ovat erittäin vakavia. Jo törmäysnopeudella 60 km/h todennäköisuus kuolemaan on suurempi kuin hengissä säilyminen, toteaa Korhonen.

Lue muita juttuja ajokiellosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

K-Lataukseen tulossa lähes 50 uutta asemaa ympäri Suomea

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Jani Utriainen, K-Auto.

K-Latauksen latausverkosto kasvaa jälleen uusilla asemilla sekä laajennuksilla.

Jo tämän kesän aikana K-Latauksen verkostoon valmistuu neljä uutta asemaa Poriin, Kouvolaan ja Kuopioon.

”Kaikki kesän uudet asemat saadaan asiakkaiden käyttöön syksyyn mennessä”, kertoo K-Autolla K-Latauksesta vastaava johtaja Iiro Määttänen.

K-Latauksen verkostossa on entuudestaan yli 350 asemaa Hangosta Ivaloon. Suurteholatauspisteitä on lähes 1000 ja peruslatauspisteitä yli 1000.

Kaikki K-Latauksen asemat sijaitsevat K-ryhmän ruoka- ja rautakauppojen yhteydessä.

”Verkostossamme lataava kesälomamatkaaja voi luottaa siihen, että K-Latauksen hinnat ovat samat jokaisella asemallamme. Hinnoittelun kanssa ei siis tule yllätyksiä tien päällä”, Määttänen jatkaa.

Useita jättiasemia

Syksyllä uusia asemia rakennetaan tai olemassa olevia laajennetaan ainakin Kauhavalla, Lempäälän Ideaparkissa, Mikkelissä, Vantaan Kartanonkoskella, Hyvinkäällä ja Riihimäellä.

Näistä kohteista 18 suurteholaturin (400 kW) jättiasemia valmistuu Ideaparkiin, Pirkkalaan ja Espoon Mankkaalle. Kohteiden tarkempi aikataulu tarkentuu vielä.

”Asiakkaat ovat toivoneet Pohjanmaalle lisää latausta, ja Ideaparkissa taas sijaitsee jo entuudestaan K-Auton oma vaihtoautomyymälä, eli molemmat kohteet ovat hyvin odotettuja”, Määttänen sanoo.

Myös laajennuksia on luvassa pitkin syksyä ja talvea.

Esimerkiksi Tampereen Nekalan ja Helsingin Lauttasaaren asemia laajennetaan merkittävästi. Myös Mikkelin ja Helsingin Käpylän asemat laajentuvat.

”Olen tahtiin erittäin tyytyväinen. Julkinen latausinfra kehittyy Suomessa huomattavasti nopeammin kuin monessa muussa Euroopan maassa”, Määttänen kiittelee.

Pitkäjänteinen kehittäminen jatkuu

Vuonna 2026 K-Latauksen verkoston pitkäjänteinen kehittäminen jatkuu jälleen uusilla avauksilla.

Esimerkiksi Kuopion Haapaniemeen rakentuu 18 suurteholaturin (400 kW) jättiasema ja Järvenpään Pajalaan kuusi suurteholaturia (300 kW). Myös Vantaan Kivistössä sijaitsevaa asemaa laajennetaan reilusti.

“Muista uusista kohteista kerrotaan lisää tuonnempana”, Määttänen sanoo.

Viime vuonna K-Lataus avasi useita jättiasemia valtaväylien varrelle.

”Kokonaislataustehossa nähtiin huima 20 megawatin kasvu. Kasvatimme kapasiteettia etenkin niissä paikoissa, joissa tiesimme olevan suurteholataukselle kysyntää.”

Hän uskoo, että jättiasemat helpottavat myös kesälomasesongin mahdollisia ruuhkapiikkejä latureilla.

”Pystymme takaamaan nopean latauksen suurillekin asiakasmäärille sekä asiakkaalle varmuuden siitä, että vapaalle latauspisteelle pääsee aiempaa lyhyemmässä ajassa ilman turhia odotteluja ja hermostumisia. Toki jokaisen lataajan pitää muistaa käyttäytyä kanssalataajaa kohtaan asiallisesti, vaikka jonoja muodostuisikin ajoittain. K-Latauksen sovelluksesta näet helposti vapaana olevat laturit”, Määttänen muistuttaa.

Lue muita juttuja K-Latauksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

WRC: Lauri Joonalla vastoinkäymisten viikonloppu Kreikassa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Honza Fronek.

Lauri Joonan ja Samu Vaalerin Akropolis-ralli oli varsin epäonninen. Valoa MM-ralliviikonloppuun toivat muutamat hyvät erikoiskoeajat.

Kreikan MM-rallin eli Akropolis-rallin äärimmäiset olosuhteet olivat neljättä kertaa kisaan osallistuneella Joonalla hyvin etukäteen tiedossa. Mutta tällä kertaa näytti, etteivät mitkään onnettaretkaan olleet sastamalalaisen puolella.

Ensimmäinen takaisku sattui jo perjantain avauserikoiskokeella, jossa Joona ja kartturi Samu Vaaleri menettivät aikaa sekä hiekkapölyn sekä rengasrikkon vuoksi. Lauantaina epäonni jatkui, ja menoa hidastivat mm. rikkoutunut vanne, jäähdytinongelmat ja rengasrikko. Onneksi tiimi sai korjattua auton etähuollon aikana, ja Joona ja Vaaleri kiittivät ajamalla päivän viimeiselle pätkälle toiseksi nopeimman erikoiskoeajan.

Sunnuntaille kaksikko starttasi WRC2-luokan sijalta 12. Päivän aikana sijoitus nousi vielä muutaman pykälän, kiitos hyvän erikoiskoetuloksen aamun ensimmäiselle vedolle. Kun tapahtumia ja epäonnea sattui kisan aikana lähes kaikille, muodostui aikaeroista suuret ja sijoitukset vaihtuivat varsinkin aluksi. Perjantaina Joona ja Vaaleri olivat heikoimmillaan WRC2-luokassa sijalla 22, mutta lopputuloksissa kaksikko oli lopulta kymmenes. Luokan voittoon ajoi Oliver Solberg (SWE), toiseksi sijoittui Gus Greensmith (GBR) ja kolmanneksi Yohan Rossel (FRA).

– Koko kisassa taidettiin muutama pätkä päästä ajamaan ilman ongelmia, ja niistä saatiinkin sitten ihan hyvät ajat. Ei todellakaan sitä, mitä lähdettiin hakemaan eikä tulokseen voi olla tyytyväinen, Joona harmittelee.

– Seuraavaksi mennään sitten tutummille kovavauhtisille sorateille Viroon ja Jyväskylään. Se on komeeta, ja sinne lähdetään tekemään parempaa suoritusta!

Viron MM-ralli ajetaan 17.-20.7. ja Keski-Suomessa kisataan MM-pisteistä 31.7.-3.8.

Kreikan MM-ralli, WRC2

1. Oliver Solberg (SWE) 4:22:54.8
2. Gus Greensmith (GBR) + 53.8
3. Yohan Rossel (FRA) + 1:09.0
4. Kajetan Kajetanowicz (POL) +2:22.0
5. Alejandro Cachón (ESP) +3:45.2
…
10. Lauri Joona – Samu Vaaleri (FIN) +11:58.8

Katso tästä muita juttuja rallin MM-sarjasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

F1: Itävallan GP yllätyksetön kisa

Tekijä
Clas von Bell
-
Lando Norris. Kuva: McLaren.

McLarenin autot ajoivat Itävallan GP:ssä kaksoisvoittoon. Ykköspaikan valtasi Lando Norris vajaa kolmen sekunnin erolla Oscar Piastriin.

Kolmanneksi ajoi Ferrarin Charles Leclerc ja neljänneksi hänen tallikaverinsa Lewis Hamilton.

Seuraava kisa ajetaan ensi viikonloppuna Englannissa.

Itävallan GP 2025

1Lando NorrisMcLaren1:23:47.693
2Oscar PiastriMcLaren+2.695
3Charles LeclercFerrari+19.820
4Lewis HamiltonFerrari+29.020
5George RussellMercedes+62.396
6Liam LawsonRacing Bulls+67.754
7Fernando AlonsoAston Martin+1 kier.
8Gabriel BortoletoKick Sauber+1 kier.
9Nico HulkenbergKick Sauber+1 kier.
10Esteban OconHaas+1 kier.
11Oliver BearmanHaas+1 kier.
12Isack HadjarRacing Bulls+1 kier.
13Pierre GaslyAlpine+1 kier.
14Lance StrollAston Martin+1 kier.
15Franco ColapintoAlpine+1 kier.
16Yuki TsunodaRed Bull Racing+2 kier.
NCAlexander AlbonWilliamsKesk.
NCMax VerstappenRed Bull RacingKesk.
NCKimi AntonelliMercedesKesk.
NCCarlos SainzWilliamsEi lähtenyt

 

Lue tästä muita F1-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

WRC: Lindholmilla oli Kreikassa vain huonoa onnea

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Hannu Rainamo.

Toksport WRT Škodan Emil Lindholm ja Reeta Hämäläinen ajoivat Kreikan MM-rallissa WRC2-luokassa seitsemänneksi. Rallin yleiskilpailussa suomalaiskaksikko ylsi Fabia RS Rally2:lla sijalle 13. Kreikassa menestymiseen tarvitaan aina myös onnea, josta suomalaiskaksikolla oli tällä kertaa matkassa vain huono versio.

Perjantaina he kärsivät kaksi rengasrikkoa sekä iltapäivän lenkillä vuotavasta jäähdyttäjästä, joiden takia suomalaiskaksikko putosi WRC2-luokassa yhdeksänneksi.

Lauantain kilpailupäivä oli rallin pisin ja se sujui päivän viimeiselle EK:lle asti murheitta, ennen kun auton takaosasta kuului sen verran kovaa pauketta, että jalka oli nostettava kaasulta. Lindholm ajoi hiljaa EK:n maaliin ja lopulta turvallisesti iltahuoltoon, jossa mekaanikot kiristivät takaperästä löystyneet pultit kiinni.

Sunnuntaille suomalaiskaksikko starttasi seitsemäntenä, ja samalla sijalla he myös ajoivat rallin maaliin.

– Heti aamun ensimmäisen EK:n lähdön jälkeen kypäräpuhelimien keskusyksikkö mykistyi ja jouduimme vaihtamaan sen uuteen. Toisella EK:lla renkaan pinta irtosi ja kolmannella takarengas puhkesi. Rallin viimeisen EK:n ajoimme vain läpi, ja varmistimme tiimillemme Toksport WRT:lle WRC2-tiimien kisassa sijat 2 ja 3. Iso kiitos tiimillemme sekä mekaanikoillemme. He tekivät täällä upeaa työtä, Lindholm muistutti.

Kreikassa oli viikonloppuna kuumat kelit. Lindholmin Škodan ohjaamon lämpömittari näytti erikoiskokeilla 47 asteen sisälämpötilaa, joka siirtymäosuuksilla putosi 35 asteeseen.

– En ole koskaan ajanut näin lämpimissä olosuhteissa kilpaa. Lämpö ei sinänsä tuottanut tuskaa, kunhan muisti hoitaa nestehuollon. Olin täällä viimeksi kolme vuotta sitten syyskuussa, ja se ralli oli olosuhteiltaan tähän kesäkuun ajankohtaan verrattuna ihan eri kisa. Ralli oli hurjasti muuttunut, eikä samat asiat automme säätöjen suhteen enää päteneet.

– Ajoimme sunnuntaina eri rengasseoksilla ja keräsimme tietoa tulevaisuutta varten ja pyrimme oppimaan renkaista enemmän. Tietyillä rengaspaineilla ja tien pinnalla rengas kestää hyvin, mutta kun lämpötila nousi, niin tilanne muuttui hetkessä. Ratkaisevat yksityiskohdat säätöjen suhteen selvisivät vasta itse kisassa. Ralli oli ennakko-odotuksiin nähden aika paljonkin odotuksia rankempi, Lindholm kertoo.

Omaan vauhtiinsa Lindholm oli tyytyväinen.

– Tulos oli tietysti suuri pettymys, mutta väliaikamme ennen murheita olivat järjestään kilpailukykyisiä. Autossamme on paljon potentiaalia, Lindholm muistutti.

Akropolis-ralli, Kreikka; WRC2:
1. Oliver Solberg (S) – Elliot Edmondson (GB) Toyota GR Yaris Rally2; 4:22:54.8
2. Gus Greensmith (GB) – Jonas Andersson (S) Škoda Fabia RS Rally2; + 53.8
3. Yohan Rossel – Arnaud Dunand (FRA) Citroën C3 Rally2; + 1:09.0
…
7. Emil Lindholm – Reeta Hämäläinen (FIN) Škoda Fabia RS Rally2; + 6:51.0

Katso tästä muita juttuja rallin MM-sarjasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

WRC: Tänak ajoi Akropolis-rallin voittoon

Tekijä
Clas von Bell
-
Ott Tänak Kuva: Jaanus Ree / Red Bull Content Pool.

Hyundain Ott Tänak ajoi Akropolis-rallin voittoon ennen Toyotan Sebastien Ogieria. Maalissa eroa oli 32,8 sekuntia.

Kolmanneksi ajoi Hyundain Adrien Fourmaux. Hän jäi kärjestä jo yli kolme minuuttia.

Toyotan Elfyn Evans oli neljäs ja Hyundain Thierry Neuville viides.

Ogier oli sunnuntain nopein ja toiseksi nopein oli Tänak. Kolmanneksi nopein oli Evans.

Viimeisen erikoiskokeen nopein oli Ogier ja toiseksi nopein Toyotan Kalle Rovanperä. Kolmanneksi nopein oli Neuville.

Akropolis-ralli 2025

1Ott TÄNAKMartin JÄRVEOJAHyundai04:12:20.1Ero kärk.
2Sébastien OGIERVincent LANDAISToyota+ 32.8+ 32.8
3Adrien FOURMAUXAlexandre CORIAHyundai+ 02:37.0+ 03:09.8
4Elfyn EVANSScott MARTINToyota+ 21.3+ 03:31.1
5Thierry NEUVILLEMartijn WYDAEGHEHyundai+ 05:28.4+ 08:59.5

 

Katso tästä muita juttuja rallin MM-sarjasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Kilpailija menehtyi kiihdytyskisoissa Kauhavalla

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Jussi Pietarinen.

Poliisi tutkii Kauhavalla kiihdytysajoissa sattunutta kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Poliisi sai sunnuntaina 29.6. ilmoituksen onnettomuudesta Kauhavan lentoasemalla järjestettävissä kiihdytysajoissa.

Hieman kello neljän jälkeen tulleen ilmoituksen mukaan kiihdytysajoihin osallistunut kuljettaja oli menettänyt moottoripyöränsä hallinnan ja kuollut.

Poliisi selvittää onnettomuuden syitä ja suorittaa tapahtumapaikalla teknistä tutkintaa. Poliisi ei tällä hetkellä epäile asiassa rikosta. Tapauksesta on aloitettu kuolemansyyntutkinta.

Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuden jälkeen.

Lue muita juttuja kiihdytysajoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Kempower juhlistaa merkittävää virstanpylvästä

Tekijä
Clas von Bell
-
McDonalds Lahti. Kuva: Kempower.

DC-pikalatausratkaisuja valmistavan Kempowerin latureille on kertynyt maailmanlaajuisesti 26 miljoonaa latauskertaa. Nämä 26 miljoonaa lataussessiota ovat kertyneet yhtiön latureille vain 7 vuotta yhtiön perustamisen jälkeen. 26 miljoonan latauskerran virstanpylväs vahvistettiin Kempowerin pilvipohjaisen latauksenhallintaohjelmiston Kempower ChargEyen keräämän datan avulla, jota on kerätty vuodesta 2018 lähtien.

Samanaikaisesti Kempower saavutti toisen virstanpylvään: Kempowerin latureiden kautta on toimitettu lähes 1 miljardia kWh sähköä sähköajoneuvoille. Toimitetun sähkön määrän arvioidaan vastaavan noin 260 miljoonan litran polttoaineen säästöä liikenteessä*, tuoden merkittävän panoksen liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kempowerin ChargeEye -data osoittaa tasaista mutta merkittävää kasvua yhtiön laturien käytössä viime vuosina, mikä heijastaa maailmanlaajuista noin 25 % vuosittaista kasvua uusien sähköautojen myynnissä. Sähköautojen yleistymisen myötä Kempower ennustaa 50 miljoonan latauskerran rajan yhtiön latureilla ylittyvän vuonna 2026.

ChargEye-järjestelmää käytetään ensisijaisesti tukemaan latausoperaattoreita, julkisen liikenteen liikennöitsijöitä, sekä kaupallisten kuljetuskalustojen operaattoreita. ChargEyen avulla operaattorit voivat valvoa latausta etäyhteydellä, sekä ohjata ja analysoida lataustoimintoja tehokkuuden maksimoimiseksi ja käyttökatkosten minimoimiseksi. ChargEyen hyödyntäminen yhdessä latureiden teknisten ominaisuuksien kanssa on mahdollistanut vähintään 99 % latauksen saatavuuden Kempowerin maailmanlaajuisessa latausinfrassa.

Vuodesta 2018 lähtien Kempower on kasvanut pohjoismaisesta startupista DC-pikalatauksen markkinajohtajaksi, joka toimittaa latausteknologiaa sekä henkilöautoille, että raskaalle kalustolle. Kempowerin menestystä pikalatausmarkkinassa on tukenut nopea laajentuminen: yhtiön latauslaitteita on tällä hetkellä käytössä Suomen ulkopuolella 65 maassa kaikilla asutuilla mantereilla. Yhtiön asiakas- ja kumppaniverkosto operoi yli 6000 latauskenttää, joissa sen laturit palvelevat sähköautoilijoita ja kaupallisia ajoneuvokalustoja.

*Perustuu oletuksiin: 230 Wh/km ja 6 litraa bensiiniä / 100 km.

Lue tästä muita juttuja Kempowerista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

​

1...198199200...2 679Sivu 199 / 2 679