Koti Blogi Sivu 1787

Talvirenkaat on muistettava tarkastaa ennen vaihtoa

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Talven ensimerkit muistuttavat renkaidenvaihdon ajankohtaisuudesta.

Kausivaihdon yhteydessä renkaat on tarkastettava: vain riittävä urasyvyys ja nastarenkaassa tasainen nastoitus mahdollistavat talvirenkaan luotettavan toiminnan haastavissa talvikeleissä, todetaan Autonregasliiton tiedotteessa.

Kun ensimmäiset lumet satoivat maahan varhain ja yöpakkaset saivat tiet liukkaiksi, lähes loppuun saakka kulutettu sanonta osoittautui todeksi: talvi yllätti niin autoilijat kuin tällä kertaa jopa rengasalan ammattilaisetkin.

– Vaikka kelit tästä vielä lämpenisivätkin, tämä oli muistutus siitä, että talvirenkaita on alettava vaihtaa alle viimeistään nyt, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Lain mukaan autossa on oltava talvirenkaat joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Nastarenkaita saa käyttää jo marraskuun ensimmäisestä päivästä lähtien, kelien vaatiessa aiemminkin.

– On parempi katsoa säätilaa ja lämpömittaria kuin tuijottaa tiukasti kalenteria. Talvi etenee eri tahtiin eri puolilla Suomea.

Vain syvät urat toimivat loskassa

Laki vaatii talvirenkailta urasyvyyttä vähintään 3 millimetriä. Raja on sama niin nastallisissa kuin nastattomissakin, eli tuttavallisemmin kitkarenkaissa.

– Suosittelemme kuitenkin, että urasyvyyttä olisi kausivaihdon yhteydessä vähintään viisi millimetriä. Silloin rengas toimii vielä suhteellisen hyvin ainakin alkutalven.

Jos urasyvyyden tarkastamiseen tarvittavaa työntömittaa ei takakontista löydy, tai urien syvyys epäilyttää, kannattaa kääntyä ammattitaitoisen rengasliikkeen puoleen. Omat renkaat ja niiden kunto on tunnettava, Nuora sanoo.

– Vesiliirrosta ja renkaan märkäpidosta puhutaan usein kesärenkaiden yhteydessä, mutta riittävä kulutuspinta on vähintään yhtä tärkeä ominaisuus talvirenkaissa. Loskaliirto on jopa vesiliirtoa vaikeammin hallittavissa.

Nastat on tarvittaessa laskettava

Yhä useampi valitsee etenkin kaupungeissa nastattomat talvirenkaat, mutta myös nastarenkailla on vankkumaton kannattajakuntansa. Oikea, itselle sopiva rengas valitaan pääasiallisen käyttötarpeen mukaan.

– Tärkeimmät turvavarusteet ovat renkaan kunto, sopiva ajonopeus ja maltti liikenteessä.

Jos nastarenkaiden kunto on unohtunut tarkastaa keväällä, on nastat syynättävä ennen alle laittamista. Katkenneet tai heiluvat nastat eivät enää pure jäähän.

Lain mukaan nastarengassarjan parhaan ja huonoimman renkaan nastapoikkeama saa olla enintään 25 prosenttia. Jos poikkeama vaikuttaa suurelta, nastat on laskettava.

Liian suuri poikkeama aiheuttaa epävakautta ja vaikeuttaa auton käsittelyä etenkin yllättävissä ääritilanteissa.

– Liian usein katsomme näitä asioita lain näkökulmasta. Ennen kaikkea renkaat on pidettävä kunnossa oman ja muiden tielläliikkujien turvallisuuden vuoksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomalaisten mielestä rekkaa ja taksia ajaa aina mies

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto

Neste K -liikenneasemaketju tutki, kenet suomalaiset kuvittelevat auton kuljettajaksi. 93 prosenttia suomalaisista aikuisista nimesi ratin taakse miehen.

Neste K:n osana Nainen ratissa -kampanjaansa teettämässä kyselytutkimuksessa* suomalaisia aikuisia pyydettiin nimeämään kuvitteellisia, eri ammattiryhmiä edustavia henkilöitä. Kansallisesti edustavaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1000 suomalaista.

Vastaukset jaoteltiin yleisen nimeämiskäytännön perusteella ryhmiin miehet, naiset ja määrittelemätön. Rekka-auton kuljettajan nimesi miehen nimellä 95 % ja taksiautoilijan 91 %. Naisten vastaavat osuudet olivat 3 % ja 7 %. Loput laskettiin neutraaleiksi.

Ammattien sukupuolenmukaista eriytymistä tutkivaa Inkeri Tanhuaa Hankenilta tutkimuksen tulos ei yllätä.

– Monien alojen ammattilaisiin liittyy voimakkaita sukupuolistereotypioita ja nämä stereotypiat valitettavasti myös vaikuttavat siihen, kuka kyseiseen ammattiin hakeutuu. Meistä jokaisen kannattaisi ainakin yrittää kyseenalaistaa omat stereotyyppiset ajattelumallimme eri ammateista.

Tanhua muistuttaa myös, että vastuuta stereotypioiden murtamisesta ei voi jättää vain tyttöjen, tai ylipäätään lasten ja nuorten harteille, sillä aikuisilla on heihin nähden valta-asema.

Vastapainoksi tutkimukselle Neste K teki myös leikkimielisen videoidun testin, johon osallistui 4–8 vuotiaita tyttöjä. Tyttöjen päivänä 11.10. julkaistavan videon voi nähdä kampanjasivulla nainenratissa.fi.

Nesteen markkinointipäällikkö Tytti Stranding ja Neste K:n myynti- ja markkinointipäällikkö Niina Lindholm kertovat, että Tyttöjen päivän ulostulolla halutaan antaa lämminhenkinen muistutus siitä, että stereotypioiden levittämisen sijaan aikuisten kannattaisi ottaa oppia lasten ennakkoluulottomuudesta.

– Tämän päivän tytöt ovat huomisen naisia ratissa. Toivomme, että sekä tytöt että pojat saavat kasvaa vapaana kiinnostuksen kohteisiinsa tai taitoihinsa liittyvistä ennakkoluuloista, oli kyse sitten ajotaidoista tai tulevaisuuden ammateista. Leikkimielinen testimme havainnollistaa mahtavasti sitä, kuinka tärkeää on pitää tiet avoinna kaikille lapsille, summaa Stranding.

Nainen ratissa -kampanja pyrkii purkamaan sanapariin liittyviä negatiivisia, ja lisäämään positiivisia, merkityksiä.

– K-ryhmä tekee systemaattista työtä naisten ja tyttöjen mahdollisuuksien edistämiseksi kaikkialla missä toimimme. #nainenratissa-kampanjalla haluamme murtaa ennakkoluuloja ja vaalia jokaisen oikeutta tulla arvostetuksi omana itsenään, kertoo Neste K -liikenneasemien ketjujohtaja Mikko Paukkonen.

Kampanjassa on aiemmin muun muassa tuettu Tyttöjen taloa, kerätty voimaannuttavia ja myönteisiä #nainenratissa-sisältöjä sekä tutkittu ajotaitoihin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Naisten päivänä 2019 julkaistut tutkimustulokset paljastivat, että 33 % naisista on kohdannut ajotaitoihinsa liittyviä ennakkoluuloja, joista 71 % liittyi sukupuoleen. Miehillä vastaavat prosentit olivat vain 14 % ja 4 %.

* Tutkimus tehtiin Bilendi Oy:n hallinnoimassa M3 Panelissa. Tutkimukseen vastasi 1000 18–75 -vuotiasta ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Taajamien ulkopuolella sattuu yhdeksän kymmenestä autoilijan kuolemantapauksesta

Kuva: CvB.

Liikennevahinkojen määrissä ja vakavuudessa on selviä alueellisia eroja. Eniten liikennevahinkoja sattuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, todetaan Lähitapiolan tiedotteessa.

Vakavimmat liikenneonnettomuudet tapahtuvat kuitenkin harvaan asutuilla alueilla.

Taajamien ulkopuolella sattuu yhdeksän kymmenestä autoilijan kuolemantapauksesta.

Henkilövahingoista liikennevakuutuksesta maksetut korvaukset ovat keskimäärin jopa viisi kertaa suuremmat kuin liikenteen omaisuusvahingoissa.

Alueellisia eroja vahinkotilanteissa selittävät muun muassa liikennemäärät ja ajonopeudet. Kaupungeissa autoja on enemmän ja esimerkiksi parkkipaikoilla sattuu paljon peltikolareita.

Liikennevakuutuksesta maksettujen korvausten euromäärillä katsottuna vakavimmat liikennevahingot sattuvat kuitenkin pääsääntöisesti taajamien ulkopuolella.

Maaseudulla välimatkat ovat pidempiä ja autoa käytetään pidempään maantieajoon. Nopeudet ovat suurempia, kolarit usein sattuessaan tuhoisampia ja johtavat useammin henkilövahinkoon.

Liikenneturvan mukaan taajamien ulkopuolella tapahtui yhdeksän kymmenestä autoilijan kuolemantapauksesta ja 70 prosenttia loukkaantumisista.
Henkilöautossa matkustavia on kuollut viime vuosina noin 140 ja loukkaantunut yli 3000 ihmistä vuodessa.

– Tyypillisiä vakavia liikenneonnettomuuksia maaseudulla ovat autojen yhteentörmäykset ja ulosajot korkeilla nopeuksilla. Autoilijoille kuolemaan johtaneita ja vakaviin loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia sattuu pääteillä ja muilla maanteillä, joissa nopeudet ovat kovemmat, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Liikenneonnettomuus voi johtaa jopa miljoonien eurojen korvauksiin

Liikenteessä sattuneiden loukkaantumisten aiheuttamat vahingot korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta.

Liikennevakuutuskeskuksen riskitutkimuksen mukaan liikenteen henkilövahingon keskimääräinen korvaus vuosina 2014-2018 tapahtuneissa vahingoissa oli 12 000 euroa.

– Summaa voidaan pitää suurena sen takia, että tässä keskiarvossa on mukana suuri määrä pieniä vahinkoja, jotka johtavat esimerkiksi vain tarkastuskäyntiin lääkärissä. Vähänkään vakavampi loukkaantuminen johtaa aina vähintään useiden kymmenien tuhansien eurojen vakuutuskorvauksiin. Vakavimmat henkilövahingot johtavat helposti satojen tuhansien eurojen suuruisiin korvauksiin, kertoo Nieminen.

Suurimmat liikennevakuutuksesta maksetut korvaukset liittyvät tyypillisesti vamman aiheuttamaan työkyvyttömyyteen ja siitä aiheutuviin korvauksiin, joita maksetaan useiden vuosikymmenten ajan.

– Tätä varten lakisääteinen liikennevakuutus on perustettu. Tavallinen tielläliikkuja ei voi ottaa itse satojen tuhansien eurojen suuruista riskiä kannettavakseen mahdollisen liikenteessä tapahtuvan loukkaantumisen vuoksi. Suomalainen liikennevakuutus turvaa myös ajoneuvon kuljettajan ja on siksi kansainvälisestikin vertailtuna hyvä, Nieminen selittää.

Pelkkiä omaisuusvahinkoja, kuten peltivahinkoja, tarkasteltaessa liikennevakuutuksen korvaussummat ovat maltillisia. Riskitutkimuksen mukaan niistä maksetaan keskimäärin noin 2500 euroa. Tyypillisin liikennevakuutuksesta maksettava omaisuusvahinko on parkkipaikkavahinko.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: Äiti vei humalassa ajaneen mopoilijapoikansa poliisille

Clas von Bell

Kymmenen vuotta sitten oli reippaita vanhempia. Tämähän voi olla hyvinkin tehokas keino vähentää mopilijoiden rattijuopumuksia.

Äiti vei humalassa ajaneen mopoilijapoikansa poliisille

Länsi-Suomessa on reippaita vanhempia. Äiti vei itse humalassa ajaneen mopoilijapoikansa poliisilaitokselle ja toisessa perheessä pyydettiin poliisia paikalle, kun humalassa ollut tyttö tuli kotiin mopolla.

Raumalainen äiti toi itse 15-vuotiaan poikansa poliisilaitokselle, koska epäili tämän ajaneen päihtyneenä mopollaan kotiin.

Poika puhalsi lukemat 0,55 mg/l. Poliisin toimepiteiden jälkeen poika pääsi äitinsä kanssa kotiin.

Vuonna -93 syntynty tyttö oli ajanut mopollaan päihtyneenä kotiinsa Ulvilaan. Paikan päälle pyydetty poliisipartio puhallutti tytön ja tulos oli 0,41 mg/l.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Päivän automainos: Saab — Talviajokoulu 1

Kuva: CvB.

Vuonna 1977 Saab opasti autoilijoita talviajokoululla.

Koulun opettajana oli kolminkertainen SM-rallimestari Tapio Rainio.

Katso tästä muut Päivän automainokset.

Ensin mainoksessa Rainio vastaa muutamiin kysymyksiin.

Miksi autoilijan on syytä asennoitua ajamiseen talven kynnyksellä erilailla kuin kesäkelillä, Tapio Rainio?

– Ensilumia ja -jäitä on yleensä useita. Vuodenaika edellyttää jatkuvaa sään tarkkailua ja ennakointia sekä oikeaa asennoitumista ja riittävän hiljaista vauhtia. Nimenomaan ensilumen aikaan saattaa autoilija kohdata kaikki mahdolliset keliolosuhteet lyhyelläkin matkalla.

Tämän kysymyksen lisäksi Rainio antaa yleisohjeeksi talviliikenteeseen olla käyttämättä äkkinäisiä liikkeitä.

Lisäksi Rainio opastaa, kuinka korjataan sivuluisu, ja kuinka ohitetaan turvallisesti.

Mainoksessa korostetaan tietysti myös Saabin hyviä talviominaisuuksia.

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 19/1977.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ralli: Jyri Räsäsen junioreiden suomenmestaruus varmistui jo ennen viimeisen kisan lähtöä

Jyri Räsänen. Kuva: Toni Ollikainen / AKK.

Kolmeen voittoon ja yhteen kakkostilaan tällä kaudella ennen viimeistä kilpailua ajanut Kuopion Urheiluautoilijoiden Jyri Räsänen on varmistanut Rallin Suomen Juniorimestaruuden (RSJM) kaudella 2019. Jo aikaisemmin tällä kaudella hän varmisti myös Rally Trophyn mestaruuden.

Mestaruus varmistui, kun sarjan pisteissä toisena olevan Kristian Niemisen luokkaan 3 ei ilmoittautunut tarpeeksi kuljettajapareja, mikä tarkoittaa sitä, että Nieminen ei voi saada tarpeeksi pisteitä mestaruuteen, vaikka voittaisi kauden päätöskisan Naantalissa 12.10.

Luokkaan 3 olisi tarvittu vähintään 21 osallistujaa, jotta luokkavoitosta saatava 15:n pisteen lisäksi luokkamenestyksestä olisi saanut kuusi lisäpistettä. Luokassa 3 Rantaralliin on ilmoittautunut yhteensä viisi osallistujaa.

Räsänen on ollut yllättynyt, kuinka hyvin hänen ensimmäinen RSJM-kautensa on sujunut.

– Tämä oli nyt ensimmäinen vuosi, kun ajettiin koko sarja. Rallia olen ajellut yhteensä jonkun 4-5 vuotta, hajakilpailuja siellä täällä. Auton (Toyota Corolla) puolesta kaikki on toiminut todella hienosti, ei ole ollut minkäänlaisia teknisiä ongelmia – ja ukkokin on ollut ihan kohtuu iskussa.

XLIII Rantaralli starttaa Mynämäen lukiolta lauantaina 12.10. kello 10.01 alkaen. Samassa paikassa vietetään maalijuhlallisuuksia noin kello 15.38 alkaen.

RSJM-pisteet 4/5 osakilpailua
1. Jyri Räsänen (luokka 1) 68
2. Kristian Nieminen (luokka 3) 60
3. Mikko Hast (luokka 4) 59
4. Roope Suomalainen (luokka 2) 57
5. Peetu Viljamaa (luokka 1) 48

Rallin Nuorten SM -pisteet 4/5 osakilpailua
1. Miko Kiminki 49
2. Verneri Säisä 33
3. Niklas Heino 29
4. Sami-Matti Trogen 23
5. Patrik Goman 23

Rally Trophy -pisteet 4/5 osakilpailua
1. Jyri Räsänen (luokka 1) 70,48
2. Peetu Viljamaa (luokka 1) 61,81
3. Henry Jäppinen (luokka 1) 52,30
4. Jani Laaksonen (luokka 8) 49,92
5. Roope Suomalainen (luokka 2) 45,87

Rallin Naisten Cup -pisteet 4/5 osakilpailua
1. Elina Valtaala 42
2. Jonna Valme 42
3. Hanna Yrjölä 12

www.nasu.fi/rantaralli
www.rsjm.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uuden Nissan Juken valmistus alkoi tänään

Kuva: Nissan.

Nissan aloitti tänään uuden Juken valmistuksen Sunderlandin tehtaalla, johon Nissan on tehnyt 100 miljoonan punnan investoinnin.

Uusi Juke on suunniteltu ja valmistettu Isossa-Britanniassa, ja se on kehitetty erityisesti Euroopan markkinoille. Sunderland on ainoa tuotantopaikka tälle Nissanin toisen sukupolven kompaktille crossoverille.

Alkuperäisen Juken julkaisemisesta on melkein 10 vuotta.

Kuva: Nissan.

Uusi Juke on suunniteltu Nissanin eurooppalaisissa suunnittelu- ja tuotekehitystiimeissä Paddingintonissa Lontoossa ja Cranfieldissä Bedforshiressä. Juken tuotannosta 70 % on Euroopan markkinoille ja sen alihankkijoista kaksi kolmesta on EU:sta.

Juken lanseerausta varten tehtaan tiimit ovat saaneet yli 5 000 koulutustuntia. Jotta uuden Juken edistyneet teknologiat ja personointivaihtoehdot pystytään kustannustehokkaasti valmistamaan, on tehdas vaatinut merkittäviä investointeja.

Kuva: Nissan.

Investoinnit sisältävät muun muassa yli 27 uutta teräsmuottia, jotka leikkaavat ja muovaavat auton koripellit suurlujuusteräksestä. Uuden Juken muotoilu on edelleen erottuva mutta sen dynaaminen crossover-kori on entistä tilavampi.

Maalaamoon on rakennettu neljä eri maalauskammiota, jotka mahdollistavat 15 erilaista kaksisävyistä väriyhdistelmää, joista asiakkaat voivat valita.

Jukessa on voimalähteenä tehokas 1,0 litran kolmisylinterinen DIG-T turboahdettu bensiinimoottori, joka on valmistettu Sunderlandissa. 117 hevosvoiman ansiosta moottori vastaa erittäin hyvin luokan asiakkaiden vaatimuksia, ollen sekä suorituskykyinen, taloudellinen että hienostunut.

Kuva: Nissan.

Uuden Juken tuotannon tukemiseksi tarvitaan ylimääräistä tuotantohenkilöstöä tehtaan tuotantolinjalla 2.

Tuotantoaikataulun uudelleenjärjestelyssä nämä työntekijät siirtyvät tuotantolinjalta 1, molempien linjojen toimiessa kahdessa vuorossa. Tehtaan kokonaistyöntekijämäärä säilyy ennallaan.

Yhdistettävyyden ja langattomien päivityksien ansiosta uudessa Jukessa on enemmän liitäntämahdollisuuksia kuin missään muussa Nissanin automallissa.

Kuva: Nissan.

Uudessa autossa on NissanConnect, 8 tuuman kosketusnäyttö, WiFi hotspot ja puheentunnistus.

Nissanin ProPilot-teknologia tarjoaa ohjausavustuksen lisäksi ruuhka-avustimen sekä älykkään vakionopeussäätimen, joiden avulla se pystyy avustamaan ohjauksessa, kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. ProPilot on suunniteltu käytettäväksi moottoritiellä yksikaistaisessa liikenteessä, ja se on ensimmäistä kertaa saatavana Jukessa.

Myynti alkaa marraskuun lopussa Europpan markkinoilla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tieyhdistys: Yksityisteihin panostaminen kannattaa — Suomessa asiaa ei ole tunnustettu

Kuva: CvB.

– Yksityistieverkon merkitys on mittaamattoman suuri Suomen kansantaloudelle, sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

Metsäteollisuuden raakapuukuljetuksista yli 90 %:a lähtee yksityisteiden varrelta rekkakuljetuksina, ja yksityistieverkon merkitys on näin aivan olennainen, vaikka loppumatka tehtaalle kulkisikin junakuljetuksin tai uittamalla.

Ruotsissa valtio sijoittaa yksityisteihin noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, kun Suomessa panostus on 15 – 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsä- ja biotalouden merkitys kansantaloudellemme on äärimmäisen suuri ja Suomen pitäisi nähdä panostukset yksityistieverkkoon panostuksena yhteiseen talouteemme.

– Yksityistiet eivät ole yksityisasia, eikä vastuu niistä voi olla yksin yksityisten harteilla, painottaa Raitanen.

Selvityksen mukaan Suomen pitäisi kolmin- tai nelinkertaistaa panostuksensa yksityistieverkkoon päästäkseen samalla tasolle Ruotsin kanssa.

– Pelkällä tieosakkaiden panostuksella tarvittavat silta- ja tiekorjaukset eivät toteudu, mikä heikentää elinkeinoelämän, väestön ja julkisen vallan toimintaedellytyksiä koko maassa, summaa Raitanen.

Yksityistiet osa liikennejärjestelmää

Eri liikenneväylät muodostavat verkon, jossa kaikkia osatekijöitä tarvitaan kokonaisuuden muodostamiseksi.

– Yksityistieverkko ei ole vain yksityisasia vaan se on välttämätön osa liikennejärjestelmän kokonaisuutta, painottaa Raitanen ja jatkaa ”ettei meillä ole sijaa vastakkainasettelun rakentamiseen eri liikennemuotojen välillä”.

Selvitystyön mukaan yksityisteiden varrella toimii noin 33 000 yritystä ja noin 40 000 maatilaa. Näiden merkitys metsätalouden ohella kansantaloudellemme ja työllisyydellemme on merkittävä. Myös matkailun kannalta yksityistieverkosto on erittäin tärkeä.

LVM:ssä valmisteilla olevaan 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelman tulee sisällyttää yksityisteiden kehittämisohjelman.

Raitasen mukaan 40 miljoonan euron vuosittaisella lisäpanostuksella saataisiin käynnistettyä talouselämän kannalta tärkeimpien yksityisteiden ja niiden siltojen ohjelma, jolla näiden korjausvelka saataisiin hitaasti kurottua kiinni. Raitanen muistuttaa yhdenkin painorajoitetun sillan katkaisevan kuljetusketjun ja aiheuttavan suurta haittaa talouden vaatimille raskaille kuljetuksille.

Yksityistieverkon merkitys yhteiskunnalle –selvitys julkistettu

Suomen Tieyhdistys on julkaissut yhdessä kahdeksan muun tahon kanssa selvityksen yksityistieverkon merkityksestä yhteiskunnalle. 43-sivuinen selvitys on professori Jorma Mäntysen johtaman WSP Finland Oy:n työryhmän tekemä.

Suomen Tieyhdistyksen lisäksi selvitystyössä ovat mukana Energiateollisuus ry, Infra ry, Koneyrittäjien liitto ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry ja Väylävirasto.

Raportti:  https://www.tieyhdistys.fi/site/assets/files/1727/suomen_yksityistieverkko_matalaresoluutio.pdf

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nesteen ympäristöystävällistä dieseliä on tarjolla nyt myös Tallinnassa

Kuva: Neste.

Neste tuo Viron markkinoille 100 %:sti uusiutuvista raaka-aineista valmistetun Neste MY uusiutuva diesel -polttoaineen lokakuun 2019 aikana.

Yksityisautoilijat sekä raskaan liikenteen kuljettajat voivat tankata uusiutuvaa dieseliä ensivaiheessa yhdellä asemalla Tallinnassa, osoitteessa Kadaka tee 60, Tallinn. Laajennuksen myötä Neste MY uusiutuva diesel on saatavilla kaikissa Baltian maissa.

Kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistetun polttoaineen avulla autoilija voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään jopa 90 % fossiiliseen dieseliin verrattuna. Käyttöönotto on helppoa, sillä Neste MY uusiutuvan dieselin tankkaaminen ei vaadi muutoksia käytössä oleviin moottoreihin tai ajoneuvoihin.

Neste MY uusiutuvaa dieseliä on saatavilla Suomen ja Viron lisäksi myös Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa sekä Yhdysvalloissa Kaliforniassa ja Oregonissa. Tällä viikolla tuotteen saatavuus laajeni myös Alankomaiden markkinoille.

Vuonna 2018 Nesteen jalostamilla uusiutuvilla tuotteilla vähennettiin kasvihuonekaasupäästöjä globaalisti 7,9 miljoonalla tonnilla. Määrä vastaa 3 miljoonan henkilöauton poistamista liikenteestä kokonaiseksi vuodeksi.

Nesteellä on Virossa 62 asemaa, Latviassa 72 asemaa ja Liettuassa 74 asemaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mercedes-Benz: Tulevaisuudessa kolaritestejä ja tulosten analysointia voidaan parantaa

Sivutörmäys 1968. Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin kolaritestien aloituksesta ja alan ensimmäisistä innovaatioista kuuluu erityiskiitos yhdelle miehelle, Daimler-Benzin insinööri Béla Barényille, joka oli vastannut Mercedes-autojen uudentyyppisen turvakorin kehittämisestä.

Jo 11. elokuuta 1959 esiteltiin uudet kuusisylinteriset Mercedes-Benz 220-, 220 S- ja 220 SE -mallit (W 111) – ensimmäiset sarjatuotantoautot, joissa kokoonpainuvilla törmäysvyöhykkeillä varustettu turvakori otettiin käyttöön.

Keksintö oli patentoitu jo elokuussa 1952 ja siitä tuli käänteentekevä innovaatio henkilöautojen törmäysturvallisuuden parantamisessa.

Alleajo 1962. Kuva: Daimler.

Vuodesta 1959 lähtien Mercedes-Benz on testannut yli 14 000 yksittäistä ajoneuvoa – henkilöautojen lisäksi myös paketti- ja kuorma-autoja.

Marraskuussa 2016 avatussa huippumodernissa TFS-turvallisuuskeskuksessa (Technology Center for Vehicle Safety) suoritetaan vuosittain noin 900 törmäyskoetta ja 1700 niin sanottua kelkkatestiä.

Keskuksen pisin testirata on 200-metrinen, ja käytössä on viisi käännettävää tai siirrettävää raskasta törmäysestettä, joiden asemaa muuttamalla voidaan jäljitellä esimerkiksi kahden ajoneuvon yhteentörmäyksiä erilaisista kulmista, Pre-Safe-turvajärjestelmän simulaatioita, autonomisten ajoneuvojen liikkeitä ja kolareita, sähköautoille sattuvia turmia sekä kuorma-autokolareita.

Sivutormays 1959. Kuva: Daimler.

Tulevaisuudessa törmäystestejä ja niiden analyyseja voidaan parantaa monin tavoin

Suurin käytännön hyöty törmäystesteistä koituu juuri kolarihetkellä saatavan tiedon kokoamisesta. Tämän varmistamiseksi testiautot on varustettu lukuisilla sensoreilla ja suurnopeuskameroilla.

Lisätietoa saadaan testialueelle sijoitettujen suurnopeuskameroiden lisäksi törmäysnukeista, jotka on varustettu mittalaitteilla.

Yhdessä nukessa voi olla jopa 220 mittauspistettä. Erilaisia ja -kokoisia mies-, nais- ja lapsimatkustajia imitoivia nukkeja on käytössä noin 120 kappaletta. Jopa nukkien vaatetus on standardoitu niin, että mittaustulokset ovat luotettavia ja keskenään vertailukelpoisia.

Ympäriajo 1962. Kuva: Daimler.

Jatkossa itse törmäystestejä ja niiden analyyseja voidaan parantaa monin tavoin.

Mercedes-Benz tutkii parhaillaan kolmea varteenotettavaa teknologiaa: röntgensäteiden hyödyntämistä, aktiivista sivutörmäyskelkkaa sekä tekoäly- ja virtuaalisovelluksia törmäystestien tukena.

Röntgensäteiden avulla on mahdollista tutkia turvallisuuden kannalta relevanttien komponenttien käyttäytymistä sisältä päin. Ultranopea röntgenteknologia tuottaa määrätyltä alueelta partaveitsenterävää still-kuvaa törmäyshetkellä. Kuvausnopeus on jopa 1000 ruutua sekunnissa. Tämän jälkeen still-kuvat muokataan tietokoneohjelman avulla dynaamiseksi 3D-simulaatioksi. Videon avulla voidaan mitata ja analysoida minkä tahansa yksittäisen komponentin suunniteltua tai odottamatonta käyttäytymistä testin aikana.

Aktiivinen sivutörmäyskelkka. Kuva: Daimler.

Aktiivinen sivutörmäyskelkka on uusin innovaatio kelkkatesteistä, joita tehdään noin 1700 joka vuosi. Testeillä säästetään rahaa ja aikaa ja ne mahdollistavat testauksen tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa jo ennen varsinaisen auton valmistumista. Sivutörmäystestissä voidaan mitata esimerkiksi yksittäisen oven, sen rakenteiden ja teknologian sekä verhoilumateriaalien kestoa ja käyttäytymistä törmäyksessä ja kehittää materiaaleja sen mukaisesti.

Turvakori 1959. Kuva: Daimler.

Jokainen ajoneuvo mitataan tarkasti ennen törmäystestiä, jotta testissä tapahtuvat pienetkin muodonmuutokset voidaan määritellä tarkasti. Jokaisessa autossa on noin 150 tällaista mittauspistettä. Tätä prosessia voidaan nopeuttaa ja yksinkertaistaa hyödyntämällä lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) välineitä ja metodeja. Testi-insinööri voi esimerkiksi tarkastella auton digitaalimallia virtuaalitilassa ja määritellä relevantit mittauspisteet entistä tarkemmin. Kun mittauspisteitä merkitään autoon, työntekijät voivat käyttää virtuaalilaseja, jotka osoittavat heille määriteltyjen pisteiden paikat millimetrintarkasti.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //