Pohjois-Savossa ajettiin perjantaina reippaita ylinopeuksia.
Liikennepoliisin partio havaitsi perjantaina puoli kuuden aikaan Kuopiossa moottoritiellä etelään kovaa vauhtia ajaneen auton ja mittasi tutkalla sille nopeudeksi 164 kilometriä tunnissa sallitun rajoituksen ollessa 100 kilometriä tunnissa.
Ikäpoikkeusluvan turvin ajokortin saanut 17-vuotias kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Kuljettaja oli liikkeellä selvin päin.
Syyksi ylinopeudelle kuljettaja kertoi sen, että oli matkalla läheiselle huoltoasemalle.
Liikennepoliisin partio havaitsi perjantaina hieman ennen puoli seitsemää Iisalmessa valtatiellä 5 Peltosalmen tienoilla kovaa vauhtia ajaneen auton ja mittasi tutkalla sille nopeudeksi 171 kilometriä tunnissa sallitun rajoituksen ollessa 100 kilometriä tunnissa.
Parikymppinen kuljettaja oli liikkeellä selvin päin ja hänellä oli kyydissään kolme matkustajaa. Poliisi määräsi kuljettajan ajokieltoon.
Pitkäperjantaina Uudenmaan maakuntarajan yli pyrkiviä ajoneuvoja saapui poliisin tarkistuspisteille yhteensä 11 471. Poliisi joutui ohjaamaan takaisin 266 ajoneuvoa ja sakottamaan 14 henkilöä valmiuslain rikkomisesta.
Junissa poliisi tarkisti perjantain aikana 367 henkilön matkan syyn. Seitsemän matkustajaa ohjattiin palaamaan, mutta yhdellekään matkustajalle ei kirjoitettu sakkoja.
Yksi kalastaja joutui palaamaan vesiltä. Uudenmaan maakuntarajaa merellä valvoo Suomenlahden merivartiosto.
Vaikka Uudenmaan yli pyrkivien ajoneuvojen määrä laski huomattavasti torstain 45 604 (-34 133), poliisi joutui ohjaamaan takaisin melkein yhtä monta ajoneuvoa kuin torstaina. Sakkojen määräkin oli poikkeuksellisen korkea ajoneuvojen määrään ja aiempien sakkojen määriin nähden.
Poliisi muistuttaa, että liikkumisrajoituksen aikana Uudenmaan maakuntarajan saa ylittää vain välttämättömästä syystä. Vapaa-ajan matkustaminen, eli esimerkiksi mökkimatka tai pääsiäisen juhlistaminen, eivät ole perusteltuja syitä. Poliisi tekee välttämättömyysarvion tapauskohtaisesti.
– Liikkumisrajoituksen tavoitteena on koronaviruksen leviämisen estäminen ja kansalaisten suojeleminen. Meidän tehtävämme on varmistaa, että kukaan ei ylitä Uudenmaan rajaa ilman välttämätöntä syytä. On erittäin hyvä, että maakuntarajan ylittävien ajoneuvojen määrä laski viime vuorokauden aikana huomattavasti. Lasketaan yhdessä rajanylitysten määrää vielä entisestään ja vältetään turhaa liikkumista rajalla, kannustaa operaation johtaja, ylikomisario Mika Pöyry Helsingin poliisista.
– Uudenmaan rajaa yritettiin ylittää ajoneuvolla myös ilman ajo-oikeutta sekä huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Tarkastuspisteiden liikkumisrajoitusten valvonnan ohella tarkastuspisteillä jäi kiinni myös etsintäkuulutettuja, kertoo ylikomisario Pöyry.
Poliisi valvoo liikennettä pääsiäisenä tehostetusti Uudenmaan maakuntarajalla noin 40 tarkastuspisteellä ja aktiivisella liikkuvalla valvonnalla.
Vaikka parhaillaan riehuva virusepidemia on pysäyttänyt maailman liikkeen, ihmisillä, tavaroilla, tiedolla ja pääomilla tulee jatkossakin olemaan tarve ja taipumus liikkua.
Vauhtisokeuden huumassa jäämme helposti hämmästelemään uusia, hienoja innovaatioita, mutta emme muista rakentaa niistä myös käyttöturvallisia. Se kuitenkin kannattaisi.
Älykäs liikkuminen – smart mobility – on yksi kyberrikollisten kannattavimmista panos-tuotos -kohteista. Se ei ole kuitenkaan erillinen saareke, vaan kytkeytyy tiiviisti laajempiin järjestelmiin, kuten älykaupunki, tai koko digitaalinen elämäntapa.
Yksinkertaisimmillaan kyberrikollisuuden ei tarvitse olla alkeellista sähköpostikalastelua monimutkaisempaa aiheuttaakseen vähintäänkin suuria taloudellisia tappioita.
Kesäkuussa 2019 floridalaisen Riviera Beach -kaupungin poliisiaseman työntekijä avasi sähköpostiliitteen. Liitteestä purkautui kiristyshaittaohjelma, joka lukitsi joukkoliikenteen lipunmyyntijärjestelmän, kaupungin palkanmaksujärjestelmän, kunnan kaikki sähköpostipalvelimet ja lopuksi vielä hätäpuhelinjärjestelmän.
Kaupunginvaltuusto päätti maksaa salauksen purkuavaimesta hakkeriryhmän vaatimat 600 000 dollarin bitcoin-lunnaat saadakseen takaisin kaiken järjestelmissä olevan datan ja tietenkin itse järjestelmän hallinnan.
Arkistokuva. Kuva: Bosch.
Äly mukana kaikessa liikkumisessa
Liikkumismarkkinoiden kooksi maailmanlaajuisesti on arvioitu noin 6500 miljardia eli 6,5 biljoonaa euroa, pelkästään Suomessakin noin 30 miljardia.
Liikkuminen käy läpi voimakasta murrosta, jonka jokaisen arjessa näkyvimpiä ilmentymiä ovat liikkuminen palveluna (MaaS), kyytien jakaminen, taksimarkkinoiden uusjako, autojen autonominen auto- ja telematiikka, sekä liikenteen ohjausjärjestelmien digitalisoituminen.
Älykäs liikenne ei liiku kuitenkaan vain maan pinnalla, vaan myös vesi- ja ilmateillä.
Maailman merillä seilaavat rahti- ja matkustajalaivat ovat täynnä dataohjautuvia ratkaisuja, samoin koko lentoliikenne ja näiden satama- ja kenttätoiminnot sisältävät yhä enemmän automatisoituja ja autonomisia toimintoja.
Koko liikkumisen paradigma tulee muuttumaan autonomisten kulkuneuvojen, uusien kuljetusratkaisujen, liikkumisen sähköistymisen, uusien palvelujen ja fossiilitaloudesta irtautumisen muodossa.
Liikkuminen on kiinteä osa nykyistä arkea ja erityisen syvästi se kytkeytyy urbaanin älykaupungin palveluihin ja toimintoihin. Näitä ovat ihmisten, palveluiden ja datan saumattomat kuljetusketjut, dataa hyödyntävät liikkumispalvelut ja liikkumisen ohjausjärjestelmät, polttoaineiden käyttöä vähentävät ratkaisut, sekä satama- ja lentoasemien, sekä kiskoliikenteen optimoidut logistiikkaratkaisut.
Uusimpia älykkään liikkumisen muotoja ovat autonomiset maalla, merellä ja ilmassa liikkuvat dronet.
Älyratkaisut perustuvat erilaisista antureista tietokantoihin kertyneeseen dataan, jota ohjelmistosovellukset hyödyntävät tietoverkkojen välityksellä. Tämän päälle rakennetut ja keskenään kommunikoivat palveluprosessit automatisoidaan mahdollisimman pitkälle.
Kehityksen tuloksena kulkuneuvoista on tulossa digitaalisia alustoja, jotka hyödyntävät mahdollisimman pitkälle valmiiksi automatisoituja palveluprosesseja.
Tämän hetken teknologisen kehityksen huippuna pidetään kytkeytyneitä automatisoituja kulkuneuvoja (CAV – Connected Automated Vehicle). Palveluissa kehityksen kärjessä ovat uudet palvelumallit, joissa paketoidaan nykyisiä palveluja helposti käytettäviksi kokonaisuuksiksi, kuten liikkuminen palveluna (MaaS – Mobility as a Service).
CAV-kulkuneuvot kytkeytyvät internetiin vertaisverkkojen, tai suoran internet-yhteyden kautta, aistivat reaaliajassa ympäristöään erilaisten sensorien, kameroiden ja tutkien kautta, sekä kommunikoivat toistensa ja ympäristön infrastruktuurin kanssa.
Arkistokuva. Kuva: Daimler.
Kaikki kytkeytyvät internetiin
Tutkijat ovat kehittäneet käsitteen, ajoneuvojen internet (IoV – Internet of Vehicles), jossa automatisoidut järjestelmät keskustelevat keskenään neljällä tietoliikenteen tasolla:
ajoneuvosta sensoriin (V2S – Vehicle to Sensor)
ajoneuvosta ajoneuvoon (V2V – Vehicle to Vehicle)
ajoneuvosta infraan (V2R – Vehicle to Roadside)
ajoneuvosta internetiin (V2I – Vehicle to Internet)
V2S-verkot ovat lyhyen matkan yhteyksiä, jossa ajoneuvon sisäiset sensorit viestivät ajotietokoneen (ECU – Electronic Control Unit) kanssa ja säätävät esimerkiksi jarruja.
V2R-tietoliikenne seuraa ajoneuvon ja ympäröivän infrastruktuurin välistä viestintää, kuten liikennevaloja ja muun liikenteen nopeutta.
V2I-liikenteessä ajoneuvo kiinnittyy suoraan internetiin mobiilitukiaseman välityksellä, mitä kautta kuljettaja saa tietoa esimerkiksi edessä olevista ruuhkista, tai matkan varrella olevista palveluista ja internetiin välittyy tietoa muun muassa ajoneuvon sijainnista.
V2V-liikenteessä ajoneuvot viestivät toisilleen esimerkiksi nopeudestaan ja keskinäisestä sijainnistaan.
Älykkään liikenteen avainroolissa – hyvässä ja pahassa – ovat tietoverkot, internetin lisäksi erityisesti matkapuhelin- ja satelliittiverkot. 5G-teknologian varaan tullaan rakentamaan huomattava määrä vielä näkymättömiä palveluja ja moni niistä perustuu satelliiteista saatavaan sijaintitietoon.
Lisäksi maanpäällisiä robotteja ohjataan jatkossa entistä useammin satelliittien välityksellä.
Muun muassa Google ja Facebook kehittävät lisäksi uutta globaalia internet-verkkoa, joka perustuu matalan kiertoradan satelliitteihin, yläilmakehän ilmapalloihin ja aurinkoenergiaa käyttäviin lentokoneisiin.
Tällä hetkellä lähes kaikki älyliikenteen laitteet ovat globaaleja, sarjavalmisteisia tuotteita, jotka vaativat tietoliikenneyhteyden toimiakseen. Sujuvat tietoliikenneyhteydet edellyttävät globaaleja langallisia ja langattomia standardeja ja rajapintoja, jotka huomioidaan tuotesuunnittelussa.
Tämän tietävät myös kyberrikolliset.
Erityisesti autoliikenteen väliseen viestintään suunnitellaan käytettäväksi LTE- ja 5G-yhteyksiä.
Autovalmistajat ovat sopimassa yhteisistä menettelyistä, jotka huomioidaan 5G-verkkojen kehitystyössä, samoin IoT:n aiheuttama langattomien anturien, sekä audiovisuaalisen hyöty- ja viihdesisällön nopea kasvu.
Kyberturva uhkaa unohtua
Siellä, missä liikkuu rahaa, ihmisiä ja innovaatioita, liikkuu myös vakoilijoita ja rikollisia. Lienee selvää, että tämä pätee myös älyliikenteen ratkaisuihin.
Liikkumisvälineet tuottavat massiivisesti uutta dataa, jota tarvitaan liikkumisen suorituskyvyn, käyttökokemuksen ja turvallisuuden parantamiseen. Sen vuoksi valmistajat seuraavat kulkuvälineen ja kuljettajan käyttäytymistä, välineiden käyttöastetta, huoltoa ja ylläpitoa, reitinvalintaa jne. Järjestelmien keräämä data on älyliikenneratkaisujen arvokkain hyödyke.
Kerätty data tallennetaan useille eri paikoissa sijaitseville palvelimille, palvelimia ylläpitävät useat alihankkijat yksityisellä ja julkisella sektorilla ja dataa käytetään koneoppimisen raaka-aineena uusien algoritmien opettamisessa. Tämä edellyttää laajaa yksituumaisuutta ja sopimusviidakkoa eri toimijoiden kesken.
Data kerätään pääosin langattomien verkkojen välityksellä, mistä tiedon salakuuntelu ja kaappaus on teoriassa yksinkertaista. Jos siinä onnistutaan, koko järjestelmän lamauttaminen onnistuu vaivattomasti.
Erityisen haavoittuvia ovat pienimmät verkkoon kytkeytyneet sensorit, joissa ei juurikaan ole turvallisuuden parantamista mahdollistavia komponentteja. Myös MaaS-järjestelmät ovat haavoittuvia, koska niiden tarjoamat palvelut perustuvat palvelutuottajien tarjoamaan avoimeen sensoridataan ja palveluketjun heikoimman lenkin kyberturvakyvykkyyteen.
Arkistokuva. Kuva: Bosch.
Autot ovat haavoittuvia
Autojen kohdalla on käytännössä kolme murtautumisreittiä:
auton lähellä bluetooth-, wifi- ja OBD2-väylät
julkinen internet, josta hakkerit voivat murtautua palveluntarjoajan pilvipalveluun ja edelleen useampaan autoon samanaikaisesti
palvelu-appin kautta pilveen ja sieltä edelleen autoihin.
Amerikkalaisen Upstream Securityn keräämän tilaston mukaan älyliikenteeseen kohdistuneiden kyberhyökkäysten määrä on kovassa kasvussa. Viimeisten kuukausien aikana on raportoitu esimerkiksi tällaisia tapauksia – lista on loputon:
venäläisestä autonjakopalvelusta löydettiin useita valetilejä
vakava salausalgoritmin ohjelmointivirhe suurten autovalmistajien käyttämässä kaukosäätimessä
harrastelijoiden tekemällä open source -appilla pystyttiin lamauttamaan autovalmistajan virallinen app ja ottamaan auto haltuun
hakkerit onnistuivat kaappaamaan auton ja muuttamaan kojelaudassa näkymiä lukemia
hakkerit kiihdyttivät kaapatun auton kovaan vauhtiin kuljettajan voimatta tehdä mitään
hakkerit murtautuivat auton kamerajärjestelmään ja muokkasivat sen näkymää
hakkerit murtautuivat autonomisten autojen satelliittisignaaliin ja ohjasivat autot ojaan
haittaohjelma lamautti poliisiautojen laptop-tietokoneet ja pudotti ne verkosta
hakkeroidut Lime-potkulaudat ryhtyivät tekemään seksuaalisia ehdotuksia käyttäjilleen
chicagolaisen autonjakopalvelun app-sovellus murrettiin ja sata autoa katosi yhden päivän aikana.
Autovalmistajien keräämä ja omistama data on muiden alustapalvelujen tavoin niiden omassa, rajattomassa käytössä. Lisäksi auton käytöstä syntyvä data on yhdistettävissä rekisterinpitäjän tietoon auton omistajasta, tai vuokraajasta. Jos tiedot joutuvat rikollisiin käsiin, voivat vahingot kertautua.
Henkilön työ- ja vapaa-ajan digitaalinen jalanjälki hajaantuu nopeasti eri tietokantoihin ja altistuu muun muassa identiteettivarkauksille. Tieto auton, pyörän, tai potkulaudan vuokrauksesta tallentuu pilveen, samoin matkalippu- ja muut verkkokauppaostokset, henkilön matkapuhelimen sijaintiin perustuva liikkuminen ja muu paikkatieto.
Kaikki tämä mahdollistaa sujuvat palvelut ja käyttökokemuksen, mutta myös suuret kyberriskit. Useista pienistä tietovuodoista kertyy tietoa megatietokantoihin, joissa tietoja yhdistämällä päästään syvälle käyttäjäkohtaisiin profiileihin.
Kyberturvaa pitää johtaa
Turvatietoisuus tekee vasta tuloaan digitaalisiin palveluihin ja ratkaisuihin. On ryhdytty puhumaan ”security by design” -ajattelusta, jossa turvallisuus on huomioitu jo tuotteen kehitysvaiheessa: ohjelmistokehityksessä noudattamalla ohjelmoinnin parhaita käytäntöjä, hyödyntämällä autentikointi- ja varmenneratkaisuja, sekä tekemällä tuotteille ja palveluille säännöllisiä stressitestejä. Tässä toiminnassa ollaan kuitenkin vielä alkumetreillä.
Älyliikenne on monen muun dataohjautuvan yhteiskunnan osan tavoin monista toimijoista koostuva ekosysteemi sisältäen tuotteen suunnittelun, tuotannon, huollon ja palvelut. Ollakseen mahdollisimman aukoton koko ekosysteemin tulisi huomioida sama laadukas ja huolellinen kyberturvakulttuuri. Kokonaisvaltainen ajattelu komponenttien valmistuksesta aina liikkumisen palveluihin saakka olisi tarpeen.
Kaiken tämän jälkeen on jäljellä vielä kysymys, kuinka tätä kaikkea johdetaan niin, että myös ihmisten toimintatavat pysyvästi muuttuvat ja huolellinen kyberturvakulttuuri juurtuu organisaatioon?
Ilman ajantasaista ja oikeaan tilannekuvaan perustuvaa kyberturvastrategiaa hyvää lopputulosta on mahdotonta saavuttaa. Kokonaisuuden toiminta riippuu siitä, että niin teknologia, ihmiset, kuin prosessitkin kulkevat samaan suuntaan.
Avainkysymys kuuluu, kuinka mahdollistetaan turvalliset digitaaliset palvelut ja digitaalinen yhteiskunta, koska sitä me loppupeleissä kuitenkin tavoittelemme.
Rolls Royce Silver Ghost, Lenin Gorki -museo. Andrey Korchagin, CreativeCommons
Noin sata vuotta sitten, vuodenvaihteen tienoilla 1918-1919, tapahtuu Moskovassa. Gangsteriporukka pysäyttää autoilevat kulkijat, vie arvoesineet, ja porhaltaa kulkijoilta ryöstämällään autolla tiehensä.
Ryöväreitä ei ollut haitannut takapenkillä istuvan protestointi: ”Ettekö tiedä kuka minä olen, minä olen Lenin”.
Kadulle jäävät seisomaan Vladimir Iljitš Uljanov, paremmin tunnettu nimellä Lenin, hänen siskonsa Maria, sekä vielä henkivartija ja autonkuljettaja.
Ilmeisesti rosvot eivät harrastaneet päivänpolitiikkaa, ja Leniniä ei oltu tunnistettu. Porukan pahamaineinen pomo oli tarinan mukaan vain todennut, että mitäs siitä, jos oletkin Lenin, minä olen tämän kaupungin kingi.
Tarinaa kerrotaan totena. Myöhemmin herra kingille käy huonosti. Bolševikkien salainen poliisi Tšeka järjestää etsinnän, ja puolen vuoden jälkeen hän viimein saa surmansa ammuskelussa. Leninin jättäminen pakkaseen ilman autoa ei sittenkään ollut kovin hyvä ajatus.
Tässä sitä mennään, vapunpäivänä avoautossa kuin nyky-Suomessa konsanaan. Karvahattu on epäilemättä asiallinen lisävaruste vappuna niin silloin kuin nytkin. Lenin, hänen vaimonsa ja siskonsa matkalla puna-armeijan paraatista Moskovassa vappuna 1918. Kuva Pyotr Novitsky, Wikimedia Commons. Auton merkistä ei ole tietoa, Rolls-Royce se ei ilmeisesti ole päätellen lokasuojan muodosta.
Luodinreikiä
Lenin oli joutunut aikaisemmin vuonna 1918 kahdenkin murhayrityksen kohteeksi.
Tammikuussa 1918 hän oli liikkeellä autolla Pietarissa yhdessä siskonsa Marian ja sveitsiläisen Frans Plattenin kanssa, kun heitä kohti ammuttiin useita laukauksia. Plattenin kerrotaan pelastaneen Leninin painamalla hänen päänsä alas.
Autosta löydettin useita luodinreikiä, yksi luodeista oli haavoittanut Plattenia, Lenin säilyi vammoitta. Murhayrityksen tekijät jäivät selvittämättä, myöhemmin on arveltu, että yrityksen takana oli valkoisia tahoja.
Seuraavan kerran Lenin joutui murhayrityksen kohteeksi Moskovassa saman vuoden elokuussa. Nuori nainen nimeltä Fanny Kaplan ampui Leniniä kohti kolmesti ja Lenin haavoittui pahoin.
Lenin oli puhujamatkalla autollaan, ja samaisella autolla hänet kiidätettiin sairaalaan.
Nopea kyyti ilmeisesti pelasti hänet vuotamasta kuiviin. Salamurhayritys ei vienyt henkeä välittömästi, mutta sen sanotaan osaltaan johtaneen Leninin ennenaikaiseen kuolemaan joitakin vuosia myöhemmin.
Tsaarin tallista
Lenin selvästikin liikkui autokyydillä. Autot olivat ensi alkuun peräisin tsaari Nikolai II:n autotallista. Epäilemättä myös muu yläluokka joutui pitkälti luopumaan autoistaan.
Nikolailla ja keisarillisella perheellä autoja riittikin, heillä oli kymmeniä aikansa luksusautoja. Vallankumous sitten takavarikoi autot ja uudet vallanpitäjät ottivat ne omaan käyttöönsä.
Yksi autoista, kaiketi Turcat-Méry (ranskalainen automerkki), vohkittiin Smolnasta Pietarissa joulukuussa 1917. Tapaus aiheutti ansaittua kalabaliikkia. Tšeka asialle, ja auton kerrotaan löytyneen Suomen rajalta paloaseman tallista. Sillä kertaa kunnon kulkupelin tarpeessa olivat olleet salakuljettajat.
Ensimmäisen murhayrityksen yhteydessä luodinreikiä syntyi ilmeisesti Delaunay Bellevilleen (ranskalainen automerkki). Tsaarin tallissa oli ollut puolisen tusinaa Delaunay Belleville -autoja.
Delaunay Belleville oli ilmeisesti myös auto, jolla Lenin oli liikkeellä, kun häntä vastaan tehtiin toinen murhayritys. Näin voi päätellä kuvista, joita murhan tutkinnan yhteydessä sanotaan otetun (kuvasarja vasemmalla).
Gangsterikingin matkaan vuodenvaihteessa saattoi lähteä myöskin Delaunay Belleville. Joissakin lähteissä auton tosin mainitaan olleen Rolls-Royce.
Toisaalta Rolls-Roycen Leninin sanotaan ottaneen käyttöönsä vasta gangsteriepisodin jälkeen. Nikolailla Rolls-Roycejakin oli ollut pari kappaletta.
Eri autoja on varmaankin ollut Leninin käytössä rinnakkain riippuen siitä missä milloinkin on liikuttu, Pietarissa vai Moskovassa vai jossakin muualla.
Venäjällä raivosi vuosina 1917-1922 verinen sisällissota. Oli kiikun kaakun kenestä tulisi autojen seuraava isäntä, välillä näytti jo siltäkin, että bolševikkien kilometrit olisi ajettu. Niin ei sitten käynyt, ja Leninin matka jatkui ilmeisesti yhä enemmän Rolls-Roycen kyydissä.
Leninin käytössä mainitaan olleen useita Rolls-Royceja. Toisissa lähteissä hänellä mainitaan olleen niitä kolme ja joissakin lähteissä lukumääräksi kerrotaan jopa yhdeksän.
Kahta autoa esitellään Lenin-museoissa. Toinen on esillä Moskovassa Valtion historiallisessa museossa (State Historical Museum), ja toinen on esillä Lenin-museossa Gorkissa (n. 10 km Moskovan ulkopuolella).
Kuva Leninin käytössä olleesta Rolls-Roycesta. Auton tunnistaa Leninin autoksi rekisterinumerosta 236. Kuvaaja ja paikka tuntematon.
Kaikkia Rolls-Royceja ei oltu saatu Nikolain tallista. Ainakin yksi Leninin autoista on hankittu 1922 suoraan Englannista.
Nuori Neuvostoliiton valtio on hankkinut Rolls-Roycen ja maksanut siitä 1850 puntaa, kauppaan on kuulunut 15 % alennus. Nykyrahassa summa vastaa noin 115 000 euroa (uusien Rolls-Royce -mallien lähtöhinnat tänä päivänä ovat noin 300 000 euroa).
Kauppa on ilmeisestikin ollut osa asekauppaa, auto on tullut pommittajien moottorien kylkiäisenä, kaupasta on säilynyt dokumentaatiota. Tämä auto saattaa olla se, joka on esillä Valtion historiallisessa museossa.
Joissakin lähteissä todetaan, että kun olot vähän vakiintuivat, komissaarit ryhtyivät hankkimaan Rolls-Royceja Englannista enemmänkin. Puhutaan jopa 70:stä tilatusta autosta, joista tosin vain pieni osa lopulta olisi toimitettu, ja rahat olisi sitten kuitenkin käytetty tähdellisempiin tarkoituksiin.
Tästä ei kuitenkaan tunnu olevan tarkempaa dokumentaatiota. Voisi olettaa, että jos autoja olisi toimitettu suurin määrin, niistä löytyisi dokumentteja tai itse autojakin olisi säilynyt.
Talvimalli
Talvet ovat Moskovassa tunnetusti kylmiä. Yhdestä Rolls-Roycesta on tehty talviversio. Talvimalli onkin mielenkiintoinen, takapyörät on korvattu jonkinlaisella kumitelalla.
Muutokset on tehnyt tsaari Nikolain autonkuljettaja Adolphe Kégresse. Hänestä tuli myös Leninin autonkuljettaja, automies on automies.
Auton moottorin sanotaan olevan muutettu käyttämään alkoholia, koska sitä oli paremmin saatavilla kuin bensiiniä. Ehta ekomalli siis.
Leninin sanotaan käyttäneen telamallia erityisesti asuessaan Moskovan ulkopuolella Gorkissa. Joissakin lähteissä tosin kiistetään, että Lenin olisi ehtinyt käyttää tätä Rolls-Roycen versiota, vaan että muutokset olisi tehty vasta Leninin kuoleman jälkeen. Yhtä kaikki, auto on esillä Leninin Gorkin museossa.
Kuvat yllä. Talvimalliksi muutettu Rolls-Royce menossa. Näitä on ilmeisesti ollut vain yksi ja ainoa. Kuvaajat ja paikat tuntemattomia.
Leninin Rolls-Roycet olivat mallia Silver Ghost. Rolls-Royce valmisti niitä alunperin Englannissa ja myöhemmin myös USA:ssa. Yhteensä mallia tehtiin 7874 kappaletta vuosien 1907 ja 1926 välillä.
Nimen Silver Ghost autolle antoi ensin lehdistö, virallinen alkuperäinen nimi oli lyhyesti 40/50 hp. Kuusisylinterisessä koneessa oli kokoa runsaat seitsemän litraa (7036 cc ja 7428 cc vuodesta 1910). Hevosvoimia pellin alla peuhasi 48. Huippunopeudeksi mainitaan 101 km tunnissa (63 mph).
Leninin käytössä olleiden Rolls-Royce -autojen vaiheista Venäjällä ja Neuvostoliitossa ei lopulta tunnu olevan kunnon historiikkia. Erilaisia tietoja tuntuu olevan liikkeellä kuin vallankumouksen melskeissä ikään.
Edellä mainitut tapahtumat tuntuvat kuitenkin toistuvan eri lähteissä tavalla tai toisella.
Tapahtumien aikamerkinnät vaihtelevat myös, osin tässä lienee kysymys siitä, onko käytetty juliaanista vai gregoriaanista kalenteria. Tapahtumiin liitetyt autojen merkit vaihtelevat nekin lähteestä riippuen.
Tässä artikkelissa mainitut tapahtumat ovat siis enemmänkin tämän kirjoittajan tulkintaa. Todelliset tapahtumat ovat saattaneet olla jotakin muuta. Ja ehkä näistä joku päivä tuleekin parempaa tietoa.
Sitä odotellessa, kaikkien maiden työläiset, liittykää Rolls-Royce -käyttäjäkerhoon!
Veneilykausi on kelien puolesta alkamassa, mutta koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustila voi muuttaa monien suunnitelmia.
Rajavartiolaitos ja meripelastajat pyytävät nyt välttämään huviveneilyä. Veneellä liikkuminen voi aiheuttaa meripelastustehtäviä, jotka vievät resursseja ja aiheuttavat altistumistilanteita.
Jos kuitenkin suunnittelee veneen kuljettamista trailerilla, on selvitettävä etukäteen vetoauton sallittu perävaunumassa, trailerin omamassa, kantavuus ja jarrut sekä veneen kokonaispaino.
Näin selviää, riittääkö trailerin kantavuus veneen sekä varusteiden painolle ja saako trailerin sekä veneen kytkeä vetoautoon. Syytä on myös tarkistaa, oikeuttaako ajokortti kuljettamaan venetraileria.
– Ennakoivalla toiminnalla säästää aikaa ja vaivaa sekä välttää tapaturmia ja muita ongelmia. Kannattaakin miettiä nämä asiat sekä hankkia asialliset varusteet jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Yleissääntö on se, että tavallisella B-kortilla saa kuljettaa sellaista yhdistelmää, jonka kokonaismassa on maksimissaan 3500 kg. Kokonaismassaltaan* 750 kg trailerin saa kuitenkin liittää henkilö- ja pakettiauton perään vain, kun auton vetomassat sen sallivat, selvittää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.
Tarkista trailerin kunto ja valitse nopeus olosuhteiden mukaan
Trailerin kunto ja rengaspaineet on tarkistettava ennen veneen kiinnittämistä. Lisäksi on varmistettava, että trailerissa toimivat valot ja vilkut. Veneen sitomiseen tulee käyttää ainoastaan hyväkuntoisia ja -laatuisia sidontaliinoja. Sidonnan tulee estää veneen liikkuminen kaikkiin suuntiin mahdollisessa törmäystilanteessa.
– Sidontaliinojen kesto kannattaa ylimitoittaa veneen painoon nähden, ei missään nimessä aliarvioida. Lisäksi kannattaa miettiä kuormaliinan kiinnittäminen niin, ettei se pääse löystymään tai vahingoittamaan venettä. Sidonnan kireys pitää tarkistaa, kun on jo jonkin matkaa ajanut, Heiskanen neuvoo.
1.6.2020 voimaantuleva uusi tieliikennelaki tuo muutoksen myös venetrailerin kuljettamiseen. Henkilö- tai pakettiauton sekä tähän kytketyn, luokittelumassaltaan enintään 750 kg:n painoisen venetrailerin muodostaman yhdistelmän suurin sallittu nopeus on 1.6. alkaen 100 km/h kahdeksankympin sijaan.
– Pitää silti muistaa, että nopeusrajoitus ei ole sama asia kuin suositusnopeus. Keli, muu liikenne, kuljettajan kokemus ja muut olosuhteet vaikuttavat sopivimman nopeuden valintaan. On huomioitava, että nopeuden kasvaessa riskitkin kasvavat. Siksi trailerin kuntoon sekä veneen sitomiseen on syytä kiinnittää entistäkin enemmän huomiota. Liikenteessä kuljettaja vastaa ajoneuvoyhdistelmänsä turvallisuudesta, muistuttaa Heiskanen.
*1.6.2020 voimaantulevassa uudessa tieliikennelaissa puhutaan maksimissaan 750 kg:n luokittelumassasta. Tämän päälle voidaan vielä laskea 75 kg aisapainoa, jolloin trailerin todellinen kokonaismassa voi olla enintään 825 kg.
Kokemäen liikekeskuksessa olevan kaupan pihassa kaksi auto kolaroivat eilen iltapäivällä.
Poliisin tiedotteen mukaan kaupan pihaliittymään pysähtyneen henkilöauton kuljettaja lähti yllättäen peruuttamaan ja törmäsi takanaan olleen henkilöauton keulaan.
Peruuttamaan lähteneen auton vuonna 1969 syntynyt mieskuljettaja puhalsi poliisin alkometriin 1,2 promillen lukeman.
Poliisi otti miehen kiinni ja toimitti hänet Porin poliisiasemalle verinäytteiden ottoa ja kuulustelua varten.
Torstaina 9.4. Uudenmaan maakuntarajan yli pyrkiviä ajoneuvoja saapui poliisin tarkistuspisteille yhteensä 45 604.
Torstaina poliisi joutui ohjaamaan odotettua enemmän ajoneuvoja takaisin ja antamaan yhteensä 11 sakkoa. Sakotettuja henkilöitä oli saman verran kuin koko ensimmäisellä valvontaviikolla yhteensä.
– Olimme varautuneet siihen, että pääsiäinen lisää matkustusta, joka ei ole välttämätöntä. Uudeltamaalta ja Uudellemaalle matkustaminen on ehdottomasti kielletty ilman välttämätöntä syytä, koska liikkumisrajoituksen tavoitteena on koronaviruksen leviämisen estäminen ja kansalaisen suojeleminen, sanoo operaation johtaja, ylikomisario JarkkoLehtinen Helsingin poliisista.
