Vuonna 1962 Škoda esitteli kompaktin Typ 998. Se oli ketterä ja kooltaan kätevä erikoisajoneuvo maa- ja metsätalouskäyttöön sekä armeijalle.
Vaikka Typ 998 selviytyi maastoajotesteistä erinomaisesti, tämä avolavamallinen ja kääntyvätuulilasillinen Agromobil-nimellä tunnettu ajoneuvo ei koskaan tullut sarjatuotantoon, mutta se pääsi elokuvaan.
Vain 3,5 metriä pitkässä ajoneuvossa oli paikat jopa 10 matkustajalle. Yksi kolmestatoista valmistetusta Typ 998 -malleista sisältyy Škoda-museon kokoelmiin.
Monikäyttöisiä tuotteita
Laurin & Klementin ja sittemmin Škodan valmistamat autot on aina tunnettu toimivuudesta ja monikäyttöisyydestä.
Esimerkiksi yrityksen alkutaipaleen moottoripyöriä käytettiin pienten maatalouskoneiden pyörittämiseen: moottorin ja takapyörän yhdistävän lyhyen nahkahihnan tilalle oli helppo vaihtaa pitempi hihna, jolloin moottoripyörästä tuli paikallismoottori.
1900-luvun alkupuolella yrityksen tuotevalikoimassa oli myös sähkögeneraattoreita, joita pyöritti auton moottorista modifioitu moottori tai yrityksen itse valmistama dieselmoottori.
Vuodesta 1912 alkaen pellonmuokkaustöissä käytettiin massiivisia ja tehokkaita Excelsior P4 -moottoriauroja, joissa oli L&K:n nelisylinterinen moottori.
Hieman myöhemmin moottoriauravalikoima täydentyi pienemmällä mallilla, jonka kykyyn vetotöissä ja ojankaivuussa luotti myös armeija ensimmäisessä maailmansodassa.
Samaan aikaan L&K:n tuleva kumppani, pilseniläinen Škoda, valmisti jo siivellisen nuolen logolla varustettuja traktoreita ja muita maatalouskoneita.
Siten myöhemmin 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa Škodalla oli jo vuosikymmenten kokemus maastossakin liikkuvien ajoneuvojen valmistamisesta.
Tuohon aikaan Tšekkoslovakiasta puuttui kompaktinkokoinen, ketterä, kevyt ja monikäyttöinen maastoajoneuvo. Sen vuoksi maatalousministeriö kääntyi Mladá Boleslavin tehtaan puoleen tiedustellen, olisiko mahdollista kehittää ajoneuvomalli, jolla täytettäisiin maa- ja metsätalouden tarpeet ja jota lisäksi voitaisiin käyttää avolouhoksissa.
Ajoneuvon piti myös soveltua armeijakäyttöön. Kylmän sodan aikaan soveltuvuus armeijan käyttöön oli usein lisävaatimus tai jopa tärkein vaatimus, joten monilla tuon ajan armeijaprojekteilla oli siviilipuoleen viittaava koodinimi.
Suunnittelu alkoi 1961
Škoda aloitti Agromobil-nimen saaneen Typ 998 suunnittelutyöt tammikuussa 1961. Tässä projektissa Škoda, jonka tuolloin tunnettiin yritysnimellä AZNP (‘Automobilové závody národní podnik’ eli valtion autotehtaat), teki yhteistyötä Česká zbrojovka Strakonice -yrityksen kanssa.
Se tunnettiin ČZ-merkkisten käsiaseiden, polkupyörien ja moottoripyörien valmistajana. Uusi ajoneuvomalli oli tarkoitus valmistaa ČZ:n tehtaalla, koska AZNP:n tuotantokapasiteetti oli jo kokonaan käytössä.
Typ 998 kolme ensimmäistä prototyyppiä valmistettiin kuitenkin Mladá Boleslavissa käyttäen monista Škodan sarjatuotantoautomalleista tuttuja komponentteja.
Agromobilin suunnittelun keskeisin periaate oli muoto seuraa funktiota. Erittäin kompaktinkokoisen ajoneuvon pituus oli 3,47 metriä ja leveys 1,70 metriä.
Sen kori oli itsekantava, ja avolavan suojana oli kangaspeite, joka ylsi myös kuljettajan ja etumatkustajan suojaksi.
Lähes kaksimetrisen (1,98 m) ja 1,59 metriä leveän kuormalavan kuormauskorkeus oli vain 70 senttimetriä.
Lavan 1,24 metriä korkean kuomun alle jäi 3,9 kuutiometriä kuormatilaa, joka oli erittäin helppo kuormata.
Vaihtoehtoisesti kuormatilaan voitiin asentaa kaksi pitkittäistä penkkiä yhteensä kahdeksalle hengelle. Siten Typ 998 pystyi kuljettaja ja etumatkustaja mukaan lukien kuljettamaan jopa 10 henkeä.
Käytännöllinen tuulilasi
Yksi tämän monikäyttöisen maastoajoneuvon erikoispiirteistä oli yksiosainen tuulilasi: Sen pystyi kääntämään eteenpäin alas, jolloin Agromobilin korkeus pieneni 1,94 metristä 1,41 metriin.
Se helpotti liikkumista metsässä puiden oksien alla ja ajoneuvon kuljettamista kuljetuslentokoneella.
Ajoneuvon mainiot maasto-ominaisuudet takasivat lyhyt, vain 1,90 metrin akseliväli ja korin lyhyet keula- ja peräylitykset, joiden ansiosta maavarakulma sekä edessä että takana oli lähes 45 astetta.
Maastossa ajamista helpotti myös maavara: kuormatta sitä oli reilut 290 millimetriä ja täyteen kuormattunakin 230 mm. Erillisjousitettujen pyörien tuennassa käytettiin edessä trapetsialatukivarsia ja takana pitkittäistukivarsituentaa ja vääntösauvajousitusta.
Voimanlähde oli vesijäähdytteinen nelisylinterinen kansiventtiilimoottori. Se oli peräisin suositusta, vuosina 1961‒1973 valmistetusta Škoda 1202 -farmarimallista.
Moottori oli asennettu pitkittäin etuakselin takapuolelle kuljettajan ja etumatkustajan istuimien väliin. Sen iskutilavuudesta 1221 cm3 irtosi tehoa 33 kW (45 hv).
Nelivaihteisesta vaihteistosta voima välittyi siihen laipalla kiinnitetylle alennusvaihteistolle ja edelleen tasauspyörästölukolliselle taka-akselille. Tarvittaessa voima voitiin kytkeä välittymään myös tasauspyörästölukolliselle etuakselille.
Maantieajossa käytettiin alennusvaihteiston välityssuhdetta 1:1,30 ja maastoajossa välitystä 1:2,28.
Agromobilin takapäässä oli lisäksi voiman ulosottoakseli maa- ja metsätalouskoneiden pyörittämiseen.
Ajoneuvon kuormattomasta 936 kilon omamassasta 46 prosenttia oli vetävällä taka-akselilla. Täyteen kuormatun Typ 998 maksimimassa oli peräti 1736 kg, jolloin kokonaismassasta kohdistui 56 prosenttia takapyörille rengaskooltaan 6.00-16.
Armeijan sana ei paljon painanut
Alun perin valmistetusta kolmesta prototyypistä kaksi meni ČZ:n Strakonicen tehtaalle, jossa sarjavalmistus oli suunniteltu tehtävän.
Kolmas Agromobil-prototyyppi jäi Škodalle Mladá Boleslaviin, jossa sillä tehtiin rankat käytännön testit.
Vain 79 päivässä sillä ajettiin huomattavat 29 953 kilometriä, ja huippunopeudeksi kirjattiin tämän kaltaiselle ajoneuvolle täysin riittävä 89 km/h.
Armeijan testikeskuksen tekemät vertailutestit merkitsivät todellista haastetta, ja niitä varten Typ 998 -mallia rakennettiin vielä 10 kappaletta.
Testeissään armeija arvioi Agromobilin maastoajokyvyt hyviksi, ja Škodan valmistama ajoneuvo pystyi päihittämään venäläisen GAZ 69:n, joka tuohon aikaan oli Varsovan liiton maiden armeijoiden perusmaasturi.
Silti Typ 998 sarjatuotantoa ei koskaan käynnistetty: se ei soveltunut keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen, jossa Tšekkoslovakian armeijan sana ei paljoa painanut.
Julkisuuteen elokuvan avulla
Matala-avolavamallista ajoneuvoa ei julkisuudessa juurikaan tunnettu ennen tammikuun 29. päivää vuonna 1965.
Kyseisenä perjantaina tuli ensi-iltaan tšekkoslovakialainen Kdyby tisíc klarinetů -musikaali (ei suomalaista nimeä, nimi vapaasti käännettynä ”Jos vain tuhat klarinettia”).
Katso tästä muita Päivän museoautoja.
Tämän sodanvastaisen elokuvan yhdessä kohtauksessa sotilaskommandoryhmä ajaa kahdella Agromobiililla takaa pasifistikarkuria.
Elokuvan pääosan näytteli 26-vuotias Jiří Menzel, joka sittemmin osoitti lahjakkuutensa myös ohjaajana: hänen Tarkoin vartioidut junat -komediansa voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin vuonna 1968.
Yksi kolmesta alkuperäisestä Agromobil-prototyypistä löytyy Škoda-museon kokoelmista Mladá Boleslavissa kuten toinenkin kevyt Škoda-maastoajoneuvo vuodelta 1952 eli tyyppi 973 ‘Babeta’, sekin Kdyby tisíc klarinetů -musikaalissa esiintynyt.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
