Viime vuosien aikana tapahtunut yhteiskunnan huima muutos, lähes kaikilla sen sektoreilla, hämmästyttää.
Tieto, jonka varaan tänään rakennamme ajattelumme sekä toimintamme, on huomenna vanhaa. Mikä toimi eilen ei toimi enää ylihuomenna.
Eräs sellainen sektori on energia, sen löytyminen, hyödyntäminen sekä saatavuuden jatkuvuus.
Vanhat tutut fossiiliset maan kuoren alla piilevät massat, kuten monikäyttöinen maaöljy ovat turvanneet nykyisen kehityksen. Tällä hetkellä tätä luonnonvaraa on käytettävissä, mutta sen hyödyntämin käy jatkossa nykyistä kalliimmaksi.
Sähkö, tämä osin hallittu, mutta myös hallitsematon energian muoto
Veden virtaamista jokien koskissa on onnistuttu jo vuosituhannet hallitsemaan patojen avulla. Padon yläpuolella oleva vesi johdetaan turbiinin läpi pyörittämään generaattoria, josta saadaan sähkövoimaa.
Sen helppoon saantiin sekä siirtoon on ollut mahdollista perustaa nykyiset yhteiskuntamme monet sähköä vaativat toiminnot. Ongelmaksi on jo nyt muodostunut sähkön siirron kalleus ja säiden aiheuttamat sähkökatkokset.
Yhä pahenevat äkilliset säämuutokset tekevät jakeluverkot hyvin haavoittuviksi. Sitä paitsi vesivoiman lisääminen ei ole enää mahdollista. Muitakin ongelmia riittää.
Esimerkkinä pitkittynyt sähkökatko
Tärkeimpiin elämämme toimintoihin kuuluu liikkuminen ja liikenteen toimiminen. Tämä konkretisoitui parhaillaan menossa olevan pandemian aikana.
Sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Tämän päivän trendi perustuu sähköllä liikkuviin joukkokuljetusvälineisiin juniin, kaupungeissa busseihin ja raitiovaunuihin sekä maanalaiseen metroon. Kehitteillä on jopa sähköstä voimansa saavat lentokoneet.
Myös yksityisessä liikenteessä ollaan siirtämässä sähköautojen käyttöön. Optimismia siis riittää.
Aiheellista on kuitenkin kysyä, mitkä ovat elämään liittyvät vaihtoehtotoimet, kun sähkön jakelu syystä tai toisesta keskeytyy. Vasta nyt näihin asioihin on alettu kiinnittää vakavaa huomiota.
Asia tuli esiin mm. Yle Femman ohjelmassa, jossa pohdittiin, ”Kuinka haavoittuva Ruotsi on, miten yhteiskunta selviää, jos maata kohtaa yllättävä kriisi? ”
Sarjassa selvitettiin, miten ruotsalaiset pärjäisivät tilanteessa, missä sähköt katkeaisivat pitkäksi ajaksi koko maasta. Kymmenen koehenkilöä saapui kahteen eri tavoin varustettuun taloon viettämään ihanaa seikkailulomaa. Edessä oli kuitenkin jotakin aivan uutta.
Toinen vakavasti otettava tosiasia on, että ilman vettä ei ole elämää
Laajojen metsiemme sekä maamme pinta-alaan nähden valtavat vesivarat on harvinainen kansallisomaisuus. Se on niin luonnollinen etu, että emme osaa sitä edes itse arvostaa.
Monissa maissa jopa pullovesi on arvokasta. Onpa veden vientiäkin pidetty maamme tulevaisuuden vientiartikkelina. Me olemme tottuneet siihen, että vettä tulee kraanasta ja sitä riittää!
Minkälainen on suhtautuminen sähkön saantiin omassa maassamme? Yllättäviä tietoja varautumisesta löytyy osoitteesta www.72tuntia.fi otsikolla:
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Katso tästä muut Mr Monitor -jutut.
Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi vettä, ruokaa ja lääkkeitä.
Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Aiheesta on medioille kirjoittanut varautumiskouluttaja Osmo Tolonen.
Ajatellen sähkön käyttöä auton voimanlähteenä, on syytä palauttaa mieliin, että 1900-luvun alussa oli Yhdysvalloissa yli sata sähköautojen valmistajaa ja niiden markkinaosuus oli kolmannes koko autokannasta. Eipä tainnut sähkön kulutus tuolloin hipoa näitä tämän päivän lukuja.
Mr Monitor
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
