Koti Blogi Sivu 1571

Liikenneturvan vinkit nuorten kuljettajien vanhemmille!

Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Kevään koronakriisin aikana on todettu runsaasti nuorten ajamia suuria ylinopeuksia. Kesä on yleensä muutenkin nuorille riskialtista aikaa liikenteessä.

Liikenneturvan nuorisokyselystä* selviää, että vanhempien osoittama kiinnostus nuoren liikennekäyttäytymistä kohtaan on yhteydessä sekä nuoren turvallisiin asenteisiin että käyttäytymiseen liikenteessä.

Koronaviruspandemian aiheuttamat poikkeukselliset olot ovat kevään ja alkukesän mittaan näkyneet tien päällä riskikäyttäytymisenä. Poliisi on raportoinut esimerkiksi suurten ylinopeuksien lisääntyneen korona-aikana merkittävästi.

Erityisesti 17-20-vuotiaat miehet ovat syyllistyneet rajuihin ylinopeuksiin. Lisäksi esillä ovat olleet nuorten mopo- tai autokokoontumiset.

– Suurin osa nuorista on toki käyttäytynyt nytkin hyvin liikenteessä, mutta joillakin riskihakuisuus nousi selvästi kevään poikkeusolojen aikana. Kun tilanne ainakin vielä osittain jatkuu kesälläkin, jolloin nuorille on perinteisesti sattunut enemmän onnettomuuksia, on vanhempien nyt syytä olla erityisen kiinnostuneita oman nuorensa liikkumisesta, kannustaa Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

Liikenneturvan nuorisokyselyyn* vastanneista nuorista lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) oli sitä mieltä, että turvallinen liikkuminen on vanhempien mielestä tärkeää.

Tämä ei kuitenkaan aina näy nuorelle asti vanhempien tekoina, sillä vain kaksi kolmesta (67 %) koki vanhempiensa olevan kiinnostuneita siitä, miten nuori toimii liikenteessä. Lähes yhtä suuri osuus (69 %) kertoi saavansa lähipiirinsä aikuisilta hyvää esimerkkiä turvalliseen liikkumiseen.

– Kyselyn mukaan nuoret, jotka kokivat vanhempiensa osoittavan kiinnostusta jälkikasvunsa liikennekäyttäytymistä kohtaan, käyttivät useammin turvavarusteita ja osoittivat myönteisimpiä asenteita turvallista liikkumista kohtaan, Markkanen sanoo.

– Vanhemmilla on erittäin suuri rooli nuorten liikenneturvallisuuden kannalta etenkin sen jälkeen, kun kuljettajakoulutuksessa siirryttiin vuonna 2018 aiempaa tutkintopainotteisempaan malliin. Tutkittua tietoa muutoksen vaikutuksista on kuitenkin vielä vähän, eikä johtopäätöksiä uudistuksen vaikutuksista nuorten onnettomuuksien määrään pysty ainakaan vielä vetämään, taustoittaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

Keskustele nuoren kanssa myös matkustajataidoista ja ajonopeuksista

Kyselyssä nuorilta udeltiin myös, mistä turvallisen liikkumisen teemoista vanhemmat ovat keskustelleet heidän kanssaan. Kärkeen nousivat turvavyön ja heijastimen käyttö, hännille jäi matkustajan vaikutus kuljettajan toimintaan.

– Tuloksista näkee, että vanhemmat keskustelevat enemmän ”helpoista teemoista”, kuten turvavarusteiden käytöstä ja säännöistä. Sen sijaan esimerkiksi tärkeät matkustajataidot ja maltin säilyttämisen merkitys jäävät vähemmälle huomiolle. Ajonopeuksista ja nopeusrajoituksista oli keskusteltu vain joka toisen nuoren kotona, vaikka vastaajat itse kokivat, että ylinopeus on suurin nuorten riskiä liikenteessä lisäävä tekijä, Markkanen huomauttaa.

Myönteinen esimerkki ja keskusteleva suhtautuminen nuorten toivelistalla

Kyselyn avovastaukset osoittivat, että nuoret toivovat vanhemmilta neuvoja, myönteisen esimerkin antamista sekä keskustelevaa suhtautumista. Myös jo täysi-ikäisyyden saavuttaneet vastaajat arvostivat vanhemman neuvoja ja ohjausta. Onkin hyvä sopia selkeät säännöt, jotka auttavat nuorta valintatilanteissa.

Katso tästä muita juttuja Liikenneturvasta.

– Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan tukea nuorta siinä, miten vastustaa ryhmäpainetta ja tehdä turvallisia päätöksiä. Oman mielipiteen sanominen esimerkiksi täydessä autossa ei välttämättä ole helppoa, sillä vertaisryhmä vaikuttaa käyttäytymiseen ja sen merkitys on suuri. Vanhempien tukea saaneet nuoret ottivat kuljettajina vähemmän riskejä myös kavereiden kanssa ajaessaan kuin ne nuoret, jotka jäivät vaille vanhemman tukea, Markkanen kertoo.

Vinkit nuoren vanhemmalle:

  • Osoita olevasi kiinnostunut siitä, miten nuori toimii liikenteessä.
  • Kavereiden hyväksyntä on nuorelle tärkeää – anna työkaluja ryhmäpaineen käsittelyyn.
  • Huolehdi turvavarusteista ja ajoneuvon kunnosta yhdessä nuoren kanssa.
  • Päihteet ja liikenne eivät kuulu yhteen – keskustele nuoren kanssa miten toimia, jos illanviettoon liittyy päihteitä.
  • Sopikaa yhdessä perheenne säännöistä – selkeät säännöt auttavat nuorta valintatilanteissa.
  • Muista oman esimerkkisi voima.

*Liikenneturva selvitti nuorten ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä kyselyllä syksyllä 2019. Kysely toteutettiin ympäri Suomea yhteensä 24 yläkoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3291 nuorta, joista 1150:lla oli jokin ajo-oikeus.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ajokiellossa ollut kaahasi Lusin suoralla

Kuva: CvB.

Perjantaina iltapäivällä heinolan Lusissa 18-vuotias mies kuljetti henkilöautoa valtatiellä 5 käyttäen huomattavaa ylinopeutta.

Poliisin moottoripyöräpartio mittasi auton nopeudeksi Lusin suoralla 183 km/h rajoituksen ollessa 100 km/h.

Kuljettaja oli määrätty ajokieltoon aiemmin tänä keväänä ja hän oli jäänyt kiinni kortitta ajosta kerran sen jälkeen.

Kyydissä oli yksi samanikäinen matkustaja.

Katso tästä muita kaahausjuttuja.

Tapahtumahetkellä oli vilkas juhannuksen menoliikenne pohjoisen suuntaan ja muu liikenne joutui tekemään väistöliikkeitä kaaharin takia.

Poliisi epäilee kuljettajaa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL: Tiestön kunnon parantaminen on keskeinen liikenteen päästövähennyskeino

Kuva: Clas von Bell.

SKAL ottaa kantaa tiestön kunnon parantamisen puolesta. Tiestön kunnolla on suuri merkitys erityisesti raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi on löydettävä noin 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä, jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, todetaan SKAL:n tiedotteessa.

Tästä tarpeesta noin 10 prosenttia on SKAL:n mukaan hoidettavissa parantamalla tieverkon päällysteiden kuntoa.

Paltan webinaarissa julkaistu liikenteen ja logistiikan tiekartta kertoo ammattiliikenteen sitoutuneisuudesta päästöjen vähenemiseen.

Tiekartasta on pääteltävissä, että liikenteen päästöjen vähentäminen tavoitteiden mukaisesti on mahdollista ilman veronkorotuksia tai liikkumisen rajoittamista.

Tulokset ovat yhteneväisiä SKAL:n toukokuussa yhdessä muiden keskeisten järjestöjen kanssa julkaiseman liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartan kanssa.

Päästöjen vähentäminen syntyy pienistä puroista, eikä yhtä asiaa ratkaisevaa keinoa ole olemassa. On kuitenkin tärkeää huomata, että tavoitteisiin voidaan päästä ilman Suomen kilpailukykyä rampauttavia polttoaineveron korotuksia.

Polttoaineveron korotukset ovat tiekarttaselvitysten perusteella varsin tehoton päästöjen vähentämiskeino.

Tiestön kunnon ja liikenteen sujuvuuden parantamisella olisi sen sijaan saavutettavissa yhteensä noin 160 000 tonnin vuotuiset päästövähennykset. Määrä vastaa yli 10 prosenttia vuoden 2030 tavoitteesta.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL edustaa 4 500 suomalaista kuljetusyritystä. Koko liikenne- ja logistiikkasektori on tehnyt paljon työtä etsiessään keinoja päästötavoitteiden saavuttamiseksi tavalla, joka turvaa samalla yhteiskunnan taloudellista kilpailukykyä.

Tiekarttojen tulokset on otettava huomioon, kun keskustellaan keinoista liikenteen päästöjen vähentämiseen. Muutos ei tapahdu käskemällä ja kurittamalla, vaan yhteistyöllä ja yrityksissä tapahtuvalla kehittämisellä.

SKAL on mukana Vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa, joka laadittiin Autoalan Keskusliiton, Autotuojat ja -teollisuuden, Linja-autoliiton, Suomen Autoteknillisen Liiton, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n ja Suomen Taksiliiton yhteistyönä. Tiekartta luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 26.5.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Traktorinkuljettaja teki piruetin traktorillaan ja päättyi kyljelleen

Kuva: CvB.

Lounais-Suomen poliisin kenttä- ja hälytystoiminnan juhannus sujui lähinnä normaalin vilkkaan kesäviikonlopun tapaan.

Menoliikenne mökeille oli runsasta, ja sen valvontaan panostettiin. Muutama paperityö valvonnasta kertyi, kun pahimmat ohittelijat tai kiirehtijät poimittiin pois.

Poliisin tiedotteen mukaan rattijuoppojen määrässä juhannus näkyi. Promillet ovat olleet korkeita, ja ajosuoritukset näyttäviä.

Poliisin mukaan aattopäivän paras yrittäjä oli kemiönsaarelainen maalaisisäntä, joka kaljanhakureissullaan suoritti traktorillaan jonkinlaisen piruetin ja päätyi kyljelleen.

Tapauksesta selvittiin onneksi ilman suurempia vammoja, poliisin tiedotteessa todetaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Helsinki selvittää sähköpotkulautojen käyttöä

Kuva: Vesa Laitinen.

Helsinki käynnisti maaliskuussa kokeilun, jossa sähköpotkulautojen ja muiden micromobility-palvelujen käyttöä tutkitaan uudenlaisen liikkumisdatan avulla.

Kokeilu toteutetaan ranskalaisen Vianova-yrityksen, liikkumispalvelujen tarjoajien, Helsingin kaupungin sekä kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin yhteistyönä.

Kokeilun tavoite on ymmärtää miten sähköpotkulautoja ja muita micromobility-palveluja käytetään Helsingissä, todetaan Forum Viriumin tiedotteessa.

Vianovan ratkaisu perustuu MDS-tiedonsiirtotapaan (Mobility Data Specification), joka mahdollistaa turvallisen datan siirtämisen liikkumispalvelun tarjoajien ja kaupungin välillä.

Aggregoitu ja anonyymi tieto kulkuvälineiden käytöstä on kaupungin nähtävissä kartta-alustalla. Näin kaupunki näkee missä ja milloin sähköpotkulautoja ja yhteiskäyttöisiä pyöriä käytetään ja mihin kulkuvälineitä pysäköidään.

– Yritämme paremmin ymmärtää miten uusia liikkumisen palveluja käytetään kaupungissa. Samalla haluamme kokeilla innovatiivisia tapoja, joilla uusia datalähteitä voidaan tarjota suunnittelijoiden käyttöön, jotta liikenteestä voidaan suunnitella edelleen turvallisempaa ja kestävämpää, kertoo projektipäällikkö Janne Rinne Forum Virium Helsingistä.

Kaupunki toimii innovaatioiden testialustana

Vianovan kokeilu on osa Jätkäsaari Mobility Lab -hanketta, joka edistää liikenteen ja liikkumisen innovaatioiden kokeilemista ja pilotointia Helsingissä.

Vianovan palvelu valittiin lukuisten ehdotusten joukosta, joita saatiin avoimeen nopeiden kokeilujen hakuun vuodenvaihteessa. Nopeat kokeilut on toimintamalli, joissa uusia palveluja ja teknologioita kokeillaan ketterästi oikeassa kaupunkiympäristössä. Kokeilujen tavoite on oppia tulevaisuuden ratkaisuista ja niiden mahdollisuuksista.

Kokeilu tehdään yhteistyössä suurimpien sähköpotkulautapalvelujen ja muiden Helsingissä toimivien micromobility-palvelujen kanssa.

Lue tästä muita juttuja sähköpotkulaudoista.

Kokeilu on osa jatkuvaa vuoropuhelua, jota kaupunki käy palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Helsingin kaupunki on kutsunut kaikki palveluntarjoajat osallistumaan ja yhteistyötä tehdään kaupunkipyöräjärjestelmän tarjoajan kanssa. Kokeilu toteutetaan maalis-syyskuussa 2020.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autoala: Uusi romutuspalkkiokampanja pitäisi tehdä välittömästi!

Arkistokuva. Kuva: Kuusakoski.

Koronakriisin aiheuttamat taloudelliset menetykset vavisuttavat koko autoalaa — myös autojen kierrätystä. Autojen kierrätys on osa autoklusteria, joka työllistää Suomessa lähes 50 000 henkilöä.

Työpaikkojen menetykset, lomautukset ja konkurssit ovat todellisia ja osin jo toteutuneita uhkia. Työpaikkojen säilyminen on keskeinen tekijä Suomen talouden ja hyvinvoinnin pelastamiseksi. Yksityistä kulutusta ei saa tukahduttaa työttömyyden lisäämisellä tai edes sen uhkakuvien muodostumisella, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Autojen kierrätyksestä vastaavat organisaatiot ja autoala ehdottavat Suomen hallitukselle romutuspalkkiota yhtenä vihreän elvytyksen nopeana toimena.

Autojen kierrätys on oleellinen osa romutuspalkkion toteutusta. Autojen kierrätys virallisen vastaanottopisteverkoston kautta varmistaa, että auton materiaalit kierrätetään asianmukaisesti.

Elinkaarensa päässä olevasta autosta voidaan käyttää uudelleen tai saadaan hyötykäyttöön lähes kaikki autossa oleva materiaali.

Romutuspalkkiolla on laajoja hyötyvaikutuksia

Romutuspalkkion avulla autokantaan saadaan uusia vähäpäästöisiä ja aiempaa turvallisempia autoja, jotka korvaavat vanhoja suuripäästöisiä ja nykyautoihin verrattuna turvattomampia autoja.

Autokannan uudistaminen on ollut kaikkien viime hallitusten tavoitteena ja sen merkitys on suuri liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Kaikki mitä voidaan, pitäisi tehdä välittömästi.

Autoalan ehdottama romutuspalkkio on mahdollista toteuttaa lyhyellä varautumisajalla niin autoalan kuin viranomaisten näkökulmasta. Romutuspalkkiokampanja tulisikin uusia niin pian kuin mahdollista.

– Romutuspalkkio on nopein tapa saada konkreettisia ja välittömiä vaikutuksia autokannan uudistumiseen. Se tuo myös kaivattua apua koronakriisin aiheuttamaan autoalan taloudelliseen epävarmuuteen. Samalla se lisää ilmastotietoisuutta ja tukee ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oikeita valintoja, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n tietojohtaja Juha Kenraali.

Romutuspalkkio on toteutettu Suomessa kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla sen vaikutukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Myös sen kustannukset ovat olleet yhteiskunnalle erittäin vähäiset tai niitä ei ole ollut lainkaan, koska siihen laitettu raha on tullut lisääntyneinä verotuottoina takaisin valtiolle.

Romutuspalkkio kohentaisi myös liikenneturvallisuutta, sillä autojen turvallisuus on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Uudenlaiset aktiiviset ja passiiviset turvalaitteet ovat vähentäneet selvästi henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrää ja lieventäneet onnettomuuksien seurauksia.

Koronatilanteen takia kierrätykseen palautuvien autojen määrä on jäämässä selvästi viime vuosia pienemmäksi.

Alkuvuonna kierrätykseen palautui vielä viime vuotta enemmän autoja, mutta toukokuussa määrä jäi jo kolmanneksen viime vuoden toukokuun lukemista.

– Nyt suunniteltu romutuspalkkio on erittäin kannatettava myös autopurkamoalan näkökulmasta. Autojen kierrätys tukee vahvasti kiertotalouden tavoitteita ja se on keskeinen osa myös purkamotoimintaa, sanoo Suomen Autopurkamoliitto ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Jalonen.

Kiertotalous on yksi tulevaisuuden megatrendeistä, johon kellä tahansa on mahdollisuus ottaa johtava rooli, myös Suomella. Romutuspalkkio on erittäin kustannustehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta, vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä kiertotaloutta Suomessa.

Romutuspalkkion neljä tärkeää perustelua:

1. #elvytys

2. #ympäristö

3. #turvallisuus

4. #kiertotalous

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi pyytää havaintoja koskien viime tiistain liikenneonnettomuutta Kouvolassa

Poliisi9
Kuva: CvB.

Poliisi toivoo yhteydenottoja liittyen tiistaina 16.6.2020 tapahtuneeseen liikennevahinkoon, joka tapahtui Kouvolan keskustassa Salpausselänkadulla lähellä Marjoniementien risteystä klo 12.30.

Poliisin tiedotteen mukaan tapahtumassa osallisina olivat kaksi henkilöautoa ja yksi moottoripyörä.

Poliisin mukaan kolmesta kaistasta oikeanpuoleisinta ajanut harmaa Škoda oli vaihtanut kaistaa, jolloin keskimmäistä kaistaa ajanut harmaa Mercedes-Benz oli joutunut jarruttamaan voimakkaasti, jonka vuoksi tämän takana ajanut moottoripyörä oli törmännyt henkilöauton perään.

Törmäyksestä ei syntynyt henkilövahinkoja. Osalliset olivat ajamassa Kuusankosken suuntaan.

Poliisi pyytää harmaan Škodan kuljettajaa ilmoittautumaan poliisille sekä mahdollisia silminnäkijähavaintoja tai muita asiaan liittyviä tietoja sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi .

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi etsii Kirkkonummen yliajajaa — jalankulkija sai vakavia vammoja

Poliisi9
Kuva: CvB.

Poliisi etsii Kirkkonummen keskustassa Toritiellä torstaina 18.6.2020 noin kello 19:00 aikaan jalankulkijaan törmännyttä autoilijaa.

Henkilöauton alle jäänyt jalankulkija sai vakavia vammoja ja hänet on toimitettu sairaalaan.

Jalankulkijaan törmännyt henkilöauto poistui paikalta. Se on havainnon mukaan ”sähkönsininen” henkilöauto, jonka merkki ja malli ei ole tarkemmin tiedossa. On mahdollista, että henkilöauto on vaurioitunut keulastaan törmäyksessä.

Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja tapahtumasta ja mainitun henkilöauton liikkeistä Kirkkonummen keskustan tuntumassa tapahtuma-aikaan.

Poliisi on kiinnostunut myös muista mahdollisista havainnoista tai vihjeistä, jotka voivat johtaa kyseisen ajoneuvon ja sen kuljettajan löytymiseen.

Vihjeitä voi antaa (myös nimettömänä) vihjeet.espoo@poliisi.fi tai p. 029 541 3031 (puhelinvastaaja).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rattijuoppo ajoi Kehä III:lla vastaantulevien kaistoja pitkin

Kuva: CvB

Hätäkeskus antoi viime yönä poliisille tehtävän, jonka mukaan auto ajaa vastaantulevien kaistoilla Kehä III:a länteen.

Poliisipartio tavoitti auton Kehä III:lla.

Poliisin tiedotteen mukaan autoa vastaan tuli muita autoja tilanteen aikana, lisäksi auto ohitti työnteossa olleen niittokoneen. Törmäyksiltä kuitenkin vältyttiin.

Poliisipartio sai pysäytettyä autonsa kohdeauton eteen, jolloin auto pysähtyi ja kuljettaja otettiin kiinni auton ulkopuolelta.

Katso tästä muita juttuja väärään suuntaan ajosta.

Kuljettaja oli 33-vuotias mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 1,24 mg/l.

Mies käytettiin verikokeessa humalatilan selvittämiseksi ja otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja törkeään rattijuopumukseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Miehelle tärkeää toimia itse kuskina

Kuva: Matti Sulanto

Suomalaismiehistä lähes puolet (46 %) ajaa vuodessa yli 15 000 kilometriä, kun taas naisista auton ratissa taittaa tuon verran matkaa vain joka kolmas, todetaan Kamuxin tiedotteessa.

Peräti 14 prosenttia ajokortillisista naisista ajaa vuodessa vähän, eli alle 5 000 kilometriä.

Luvut käyvät ilmi Kamuxin teettämästä, suomalaisten ajo- ja autonostotottumuksia kartoittavasta Suomalaiset autokaupoilla -tutkimuksesta.

Autolla ajavat vastaajaryhmistä eniten 35–44-vuotiaat, joista peräti kymmenen prosenttia ajaa vuodessa yli 30 000 kilometriä. Ryhmään kuuluvista vastaajista lähes puolet (47 %) ylittää 15 000 kilometrin rajapyykin vuosittain.

– Elämäntilanne heijastuu ajotottumuksiin merkittävästi. Ruuhkavuosia elävät nelikymppiset käyvät töissä, kyyditsevät lapsia ja harrastavat aktiivisesti, mikä näkyy tilastoissa suurena ajomääränä. Nuorimmat autoilijat puolestaan ajavat vähiten – syynä voi olla esimerkiksi auton saatavuus, epävarmuus pitkän matkan ajossa tai se, etteivät he ole vielä työelämässä tai perheellisiä, kertoo Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki.

Noin kaksi miestä kolmesta (64 %) haluaa itse toimia autonsa kuskina, naisista vain 45 prosenttia. Itse asiassa suurempi osa (49 %) naisista on mieluummin omassa autossaan kyydittävänä kuin kuljettajana (45 %) ajon aikana.

Robottiauto ei innosta

Nekään naiset, joita ratti houkuttelee vain harvoin, eivät innostu ajatuksesta itsekseen ajavan robottiauton kyytiin nousemisesta.

Vain kaksi prosenttia naisvastaajista istahtaisi mieluiten robottiauton kyytiin – vastahakoisemmin tähän mahdollisuuteen suhtautuu vain nuorin (1 %) vastaajaryhmä. 25–44-vuotiaista puolestaan 6 % olisi kaikkein mieluiten robottiauton kyydittävänä.

– Autonomisiin autoihin liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä ja uutisissa on ollut esillä myös huolestuttavia esimerkkejä testeistä. Monesta auton kontrollointi itse tuntuu ainakin vielä paremmalta vaihtoehdolta kuin luovuttaa ohjaus ja ratkaisut liikenteessä robotin käsiin, kun kyse on kuitenkin ihmishengistä. Asia voi myös tuntua vielä aika kaukaiselta monelle autoilijalle, pohtii Iiskonmäki.

Suomalaiset autokaupoilla -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 28.1.–2.2.2020. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat ajokortin, joiden taloudessa on auto ja jotka vastaavat autohankinnoista. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1009 vastaajaa, ja otanta on kansallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //