Vihreä kortti on kansainvälinen todistus voimassa olevasta liikennevakuutuksesta.
Tähän asti vihreän kortin on saanut omasta vakuutusyhtiöstä tulostettuna vihreälle paperille, josta kortin nimikin tulee, todetaan Liikennevakuutuskeskuksen tiedotteessa.
Vihreä kortti -järjestelmä on YK:n alainen, ja Suomen edustajana järjestelmän kehittämisessä toimii Liikennevakuutuskeskus (LVK).
Järjestelmän jäsenvaltiot ovat voineet omalla päätöksellään 1.7.2020 alkaen ottaa käyttöön asiakkaille lähetettävän pdf-tiedoston sekä valkoisen värin korttiin.
Suomessa toimivat vakuutusyhtiöt voivat siis jatkossa antaa vihreän kortin myös pdf-tiedostona asiakkaalle, joka voi tulostaa kortin itse käyttöönsä. Kortti voi olla väriltään myös valkoinen, vihreä väri ei ole enää pakollinen.
Muutos nopeuttaa kortin saamista, kun korttia ei tarvitse enää noutaa konttorilta tai lähettää postitse. Vaikka vihreä kortti annettaisiin asiakkaalle sähköisessä muodossa, se tulee edelleen tulostaa paperille käyttöä varten. Itse tulostettavat kortit ovat valkoisia ja A4-kokoisia.
– Sähköisesti ladattava ja itse tulostettava kansainvälinen liikennevakuutustodistus on hyvä uudistus ja nopeuttaa kortin saamista asiakkaan kannalta. Toivon, että jossakin vaiheessa todistuksen eli vihreän kortin voisi esittää myös täysin sähköisessä muodossa vaikkapa kännykän ruudulta. Asiasta on kuitenkin sovittava kansainvälisessä yhteistyössä, ja kehitystyö ottaa siksi aikansa. Tämä on hyvä välietappi, LVK:n johtaja JanneJumppanen kehuu.
Vakuutusyhtiöt päättävät itse tarjoavatko vihreitä kortteja asiakkaalle postitse tai konttorilta valmiina tulosteina vai itse tulostettavina pdf-tiedostoina vai molempina.
Yhtiöt voivat päättää myös, ovatko valmiina tulosteena asiakkaalle lähetettävät kortit vihreitä vai valkoisia.
Vakuutusyhtiöt alkavat ottaa uudenlaisia asiakkaan itse tulostettavissa olevia vihreitä kortteja käyttöön syksystä 2020 alkaen. Itse tulostettavan pdf-muotoisen vihreän kortin saatavuutta voi tiedustella omasta vakuutusyhtiöstä. Liikennevakuutuskeskus ei myönnä vihreitä kortteja.
– Muutos ei vaikuta nykyisten vihreiden korttien voimassaoloon. Mikäli käytössä on voimassa oleva vihreä kortti, voi käyttää sitä myös jatkossa. Voimassaoloaika on merkitty korttiin, LVK:n lakimies MinnaAnttonen huomauttaa.
Vihreä kortti kannattaa ottaa mukaan, kun matkustaa autolla ulkomaille. Tiettyihin maihin kortin mukaan ottaminen on jopa pakollista, esimerkiksi Venäjälle matkustaessa.
Kortti tulee esittää liikennevahingon yhteydessä sekä tarvittaessa rajaviranomaisille. LVK:n verkkosivuilla kerrotaan, missä maissa vihreä kortti on pakollinen ja missä suositeltava: www.lvk.fi/vihreakortti
Lentokoneissa, raketeissa ja urheiluautoissa käytetty materiaali voi löytää tiensä massatuotantomalleihin Nissanin kehittämän uuden tuotantoprosessin ansiosta, todetaan Nissanin tiedotteessa.
Uusi prosessi nopeuttaa merkittävästi hiilikuituvahvisteisista muoveista (CFRP) valmistettujen autonosien valmistamista.
Kevyt, mutta erittäin vahva materiaali parantaa autojen turvallisuutta ja polttoainetaloudellisuutta. Kun kevyempiä materiaaleja käytetään ylempiin korin osiin, se parantaa auton painopistettä ja ajo-ominaisuuksia.
Vaikka hiilikuidun edut ovat olleet tiedossa jo kauan, se on kallista verrattuna muihin materiaaleihin, kuten teräkseen. CFRP-osien valmistuksen vaikeuden lisäksi tämä on haitannut materiaalista valmistettujen autonosien ottamista massatuotantoon.
Myös massatuotantomalleihin
Nissan aikoo laajentaa hiilikuidun käyttöä urheiluautoista myös massatuotantomalleihin. Tavoitteena on tuoda kevyemmät ja turvallisemmat osat saataville useampiin malleihin.
Nykyinen menetelmä käsittää hiilikuidun asettelun oikeaan muotoon ja asettamisen muottiin, ja sen kyllästämisen lujitteella.
Nissan kehitti uuden lähestymistavan nykyiseen tuotantomenetelmään. Innovaatio voi lyhentää komponenttien kehitysaikaa jopa puoleen ja muotitusajan noin 20 prosenttiin verrattuna aiempiin menetelmiin.
Nissanin insinöörit kehittivät tekniikoita, joilla simuloidaan tarkasti hartsin läpäisevyyttä hiilikuidussa, samalla kun visualisoidaan lujitteen virtauskäyttäytyminen muotissa käyttämällä sisäänrakennettua lämpötila-anturia ja läpinäkyvää muottia.
Onnistuneen simulaation tulos oli laadukas komponentti, jolla oli lyhyempi kehitysaika.
Simuloinnilla saadaan varmistettua muotin toiminta ja seuraamalla lujitteen leviämistä sekä lämpötilaa pystytään varmistamaan korkealaatuiset osat jokaisella muotituksella.
Nissanin kehittämässä tuotantoprosessissa muotti jätetään myös lujitteen kyllästämisen ajaksi hieman raolleen, jolloin lujite täyttää muotin huomattavasti nopeammin.
Suomen liikenneturvallisuus on heikentynyt kuluvan vuoden aikana huomattavasti ja tilanne näyttää pahanevan päivä päivältä. Useissa viimeaikaisissa liikenneonnettomuuksissa ja vakavissa liikenteen vaarantamisissa osapuolena on ollut 17-vuotias nuori kuljettaja, joka on saanut ajokorttinsa ikäpoikkeusluvan avulla.
Suomen Autokoululiitto on erittäin huolissaan virkamiesten ja päättäjien välinpitämättömyydestä vallitsevassa tilanteessa, jossa vakavia liikenneonnettomuuksia tapahtuu lähes päivittäin, todetaan liiton tiedotteessa.
Autokoululiitto on jo pitkään yrittänyt saada päättäjät ymmärtämään, että useat kesällä 2018 voimaan astuneeseen uuteen ajokorttilakiin tehdyt kirjaukset tulevat väistämättä heikentämään liikenneturvallisuutta. Autokoululiiton huolta ei kuitenkaan ole haluttu kuulla ja lakiuudistuksen negatiiviset seuraukset ovat nyt nähtävissä.
Uuden ajokorttilain myötä ajokortin suorittamiseksi annettavaa ajo- ja teoriaopetusta sekä opetusta liukasradalla vähennettiin merkittävästi ja samalla mahdollisuudet vaikuttaa nuorten kuljettajien asenteisiin ja vastuulliseen ajotapaan heikentyivät.
Edelleen laki mahdollisti ajokortin saamisen ikäpoikkeusluvalla jo 17-vuotiaana. Lainsäätäjän ajatuksena oli mahdollistaa ikäpoikkeusluvalla ajokortin saaminen hyvästä, perustellusta syystä niille nuorille, jotka sitä todella tarvitsevat.
Ikäpoikkeusluvasta tuli kuitenkin uusi normaali, josta pääsevät osalliseksi käytännössä kaikki ne, jotka vain osaavat hakemuksen täyttää.
– Tehtyjen lakimuutosten myötä uusien kuljettajien kyky toimia liikenteessä turvallisesti ja vastuullisesti on alentunut merkittävästi. Suhtautuminen nopeusrajoituksiin ja muihin liikennesääntöihin on ollut useissa yhteyksissä täysin välinpitämätöntä, Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi toteaa.
Autokoululiitto on määrittänyt ne toimenpiteet, joilla negatiivinen liikenneturvallisuuskehitys voidaan pysäyttää.
– Ikäpoikkeuslupien myöntämiseen tulee ottaa nykyistä huomattavasti tiukempi linja ja ratkaisujen tulee perustua perusteelliseen tarveharkintaan. Tarveharkinnan yhteydessä tulee myös tarkistaa nuoren aiempi rikehistoria. Lupaa ei tule missään tilanteessa myöntää nuorelle, joka on jo aiemmin syyllistynyt tieliikennerikkomukseen, Kiviniemi toteaa.
– Mikäli ikäpoikkeusluvan saanut nuori syyllistyy myöhemmin törkeään liikenteen vaarantamiseen, tulee ajo-oikeus ottaa häneltä välittömästi pois. Nuori voi tuolloin saada ajokortin takaisin vasta 18-vuotiaana, suoritettuaan ajotutkinnon uudelleen. Pakollisen teoria- ja ajo-opetuksen määrää tulee merkittävästi lisätä nuorten ajotaidon ja vastuullisen ajotavan turvaamiseksi sekä asenteiden parantamiseksi, Kiviniemi jatkaa.
Autokoululiitto muistuttaa, että mikäli korjaaviin toimenpiteisiin ei pikaisesti ryhdytä, on pahin epäilemättä vasta edessä. Iltojen pimetessä ja liukkaiden kelien alkaessa liikenneonnettomuudet tulevat aivan varmasti lisääntymään entisestään.
– Kuka on valmis kantamaan vastuun siitä, että nuoria kuolee ja loukkaantuu liikenteessä koko ajan enemmän ja enemmän, vaikka keinot onnettomuuksien ehkäisemiseksi ovat yleisesti tiedossa? Odotteluun ja päättämättömyyteen ei yksinkertaisesti ole enää varaa, Kiviniemi tiivistää.
Kuukausi sitten Italian Misanossa Juuso Puhakka kotasi menestyksekkään kansainvälisen kilpauransa synkimpiä hetkiä kun GT World Challenge Sprint Series ratasarjan kolme avausosakilpailua jäi moottoririkon seurauksena ajamatta.
Kuitenkin nyt viikonloppuna Ranskan Magny-Coursissa ajetussa sarjan kahdessa seuraavassa osakilpailussa hän koki tunneskaalan iloisen ääripään kun tuloksena oli lauantaina ns. iltakisana ajetun ensimmäisen osakilpailun Silver Cup luokan voitto.
Tähänastisen uran tärkeintä viikonloppua täydensi sunnuntain päiväkisan Silver Cup luokan hopeasija. Yleiskilpailussa Puhakka ja Oscar Tunjo olivat kummassakin osakilpailussa kahdeksanneksi nopein.
– En koskaan elämässäni ollut henkisesti näin kovassa paikassa kun tiesin, että vain kahdella palkintokorokesijoituksilla pysyisimme mukana sarjan mestaruustaistelussa. Nyt kun halutut sijoitukset tulivat ja vielä kun toinen niistä oli urani ensimmäinen GT World Challenge ratasarjan voitto niin helpotus on valtava, Puhakka toteaa.
GT World Challenge Sprint Series, Magny Cours #1
1. Luca Stolz & Maro Engel, Mercedes-AMG GT3, 36 kierrosta
2. Mikael Grenier & Norbert Siedler, Lamborghini Huracan GT3 Evo, +11.558sek
3. Charles Weerts & Dries Vanthoor, Audi R8 LMS GT3, +12.148sek
—
8. Juuso Puhakka & Oscar Tunjo, Mercedes-AMG GT3, 27.181sek
GT World Challenge Sprint Series, Magny Cours #2
1. Steven Palette & Simon Gachet, Audi R8 LMS GT3, 36 kierrosta
2. Timur Boguslavskiy & Raffaele Marciello, Mercedes-AMG GT3, +8.243sek
3. Luca Stolz & Maro Engel, Mercedes-AMG GT3, +8.773sek
—
8. Juuso Puhakka & Oscar Tunjo, Mercedes-AMG GT3, +15.079sek
Aamulla noin kello 7.47 tapahtui usean auton liikenneonnettomuus Tervajoentiellä Isossakyrössä.
Poliisin tiedotteen mukaan Laihian suunnasta kohti Isokyröä oli liikkeellä traktori johon oli kytkettynä perävaunu. Traktorin perässä ajoi jonossa useampi auto.
Tämän jonon perään törmäsi henkilöauto.
Peräänajajan henkilöauto ajautui vastaantulevan liikenteen kaistalle ja törmäsi suoraan vastakkaisesta suunnasta tulleeseen henkilöautoon.
Molempien henkilöautojen kuljettajat loukkaantuivat vakavasti.
Myös peräänajetun henkilöauton kuljettaja loukkaantui.
Tapahtumahetkellä aurinko paistoi poliisin mukaan suoraan tiensuuntaisesti kohti Isoakyröä ajavia kuljettajia.
Kuopiossa on nyt kaupungin ensimmäiset omat sähköautojen latauspisteet, joissa voi ladata virtaa kerrallaan sähkö- ja hybridiautoon, todetaan Väre Oy:n tiedotteessa.
Latauspisteet ovat Valtuustotalon pysäköintialueella Suokadulle. Kaikkiaan on asennettu kymmenen latauspistettä, joista virtaa lataa jopa 19 sähkö- tai hybridiautoa kerrallaan.
Kuopion kaupungin latauspisteet on kytketty eParking-verkostoon ja lataustapahtumien hallinnointi tapahtuu eParking-sovelluksen avulla.
Valtuustotalon pysäköintialueelta löytyy nyt kaksi vapaasti kaikkien käytettävissä olevaa Type2-latauspistettä sekä lisäksi yhdeksän entistä lämmitystolppaa muutettuna älytolpiksi, jotka toimivat Schuko-latauspisteinä ja etäohjattavina lämmityspaikkoina.
Aloite latauspisteistä tuli tiedotteen mukaan kaupungin henkilöstöltä, jolla on yksityiskäytössään lukuisa määrä sähkö- tai hybridiauto ja tarve latauspisteiden rakentamiselle oli sen vuoksi kiireellinen.
Valtuustotalon latauspisteet palvelevat kaupungin työntekijöiden lisäksi kaikkia paikallisia asukkaita, kaupungissa vierailevia turisteja sekä lähialueen palveluiden käyttäjiä.
-Schuko-pisteissä on rajoitettu käyttö arkipäivisin, sillä ne ovat toimistoaikoina vain Kuopion kaupungin työntekijöiden ja pysäköintiluvan haltijoiden käytössä. Toimistoaikojen ulkopuolella ne ovat toki vapaasti kaikkien käytettävissä, kertoo Kuopion kaupungin Tilapalveluiden kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen.
-Type2-latauspisteellä sitä vastoin ei ole käyttörajoitusta, joten kaikki ovat tervetulleita lataamaan ympäri vuorokauden. Tämä on hyvä lisä myös uimahallin ja kansalaisopiston kävijöille, jatkaa Kosunen.
Latauspisteet toimitti energiapalveluyhtiö Väre Oy.
Meneillään oleva energiamurros edellyttää siirtymää uusiin ja uusiutuviin teknologioihin.
Tämä siirtymä lisää näihin teknologioihin keskeisesti liittyvien materiaalien kysyntää. Yksi näistä kriittisistä materiaaleista on litium (Li), joka on korvaamaton raaka-aine sähköajoneuvojen akuissa sekä kiinteissä energiavarastoissa, todetaan LUT-yliopiston tiedotteessa.
LUT-yliopiston ja Augsburgin yliopiston tuore tutkimus arvioi litiumin merkitystä osana maailmanlaajuista energiamurrosta. Tutkimuksessa analysoitiin litiumin tarjonnan ja kysynnän tasapainoa tulevina vuosikymmeninä, ja siinä tunnistettiin riskitekijöitä pitkän aikavälin kestävälle kehitykselle, erityisesti liikennesektorilla.
Keskeisimmät tutkimustulokset ja ehdotukset toimenpiteiksi julkaistiin hiljattain monitieteisessä Nature Communications -tiedelehdessä.
– Nykyinen litiumakkujen tuotantonäkymä osoittaa raaka-aineen tarjonnan ja kysynnän olevan lyhyellä aikavälillä hyvässä tasapainossa. Pidemmällä aikavälillä, akkujen kysynnän kasvaessa voimakkaasti, sähköistymiseen perustuva kestävä kehitys on kuitenkin vaarassa. Tämä koskee erityisesti liikennesektoria, sanoo Solomon Asfaw, LUT-yliopiston tutkijatohtori.
Akkujen kierrätysjärjestelmää tarvitaan pikaisesti
Asfawin mukaan liikennesektorin päästövähennystavoitteet vaarantuvat, mikäli sähköajoneuvojen määrän kasvua ei voida tukea.
– Akkujen keräämiseen ja kierrätykseen tarvitaan pikaisesti tehokas järjestelmä, jotta litiumin saatavuus voidaan turvata.
Kertaalleen käytetty litium tulisi saada täysimääräisesti kiertoon. Arviolta noin 80 prosenttia kaikesta akkukapasiteetin kysynnästä on sidoksissa liikennesektoriin, loppuosa kysynnästä liittyy kiinteiden energiavarastojen akkuihin.
Tutkimusryhmä tunnisti myös muita mahdollisuuksia tukea liikennesektorin kestävää kehitystä. Yksi näistä on panostus tutkimukseen, jossa kehitetään akkujen alhaisempaa litiumpitoisuutta (g/kWh). Lisäksi tutkijat suosittelevat tutkimusavauksia vaihtoehtoisiin akkukemian ratkaisuihin, jotka osaltaan pienentäisivät litiumakkujen kysyntää.
– Akkujen kysyntää tulisi korvata myös sellaisilla kestävän liikenteen ratkaisuilla, jotka eivät vaadi lainkaan akkuja, toteaa Christian Breyer, LUT-yliopiston aurinkotalouden professori ja yksi tutkimuksen laatijoista.
Tällaisia ratkaisuja ovat tutkijoiden mukaan julkisen liikenteen suuntaaminen vahvemmin raideliikenteeseen, sekä autojen yhteiskäyttöä tukevat järjestelmät. Synteettisillä polttoaineilla ajoneuvojen akkuja ei voida suoraan korvata, johtuen merkittävistä eroista tehokkuudessa. Sen sijaan synteettiset polttoaineet tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi lento- ja meriliikenteessä, joissa akkuja ei voida käyttää.
Myös kuluttajien päivittäisiä liikennevalintoja tulisi tukea julkisen sektorin toimenpiteillä, jotta kestävämmät valinnat yleistyisivät.
– Julkisten kulkuneuvojen käyttö ja kimppakyydit ovat yksilöiden valintoja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta yksityisautoilusta. Näiden valintojen tekemiseen tarvitaan kannustimia kaikissa osissa maapalloa, sanoo Breyer.
Päättyneen tutkimuksen valossa voidaan todeta, että lähivuosikymmeninä litiumin saatavuus ei ole uhka kestävälle energiajärjestelmälle. Pidemmällä aikavälillä ajoneuvojen ja energiavarastojen akkukapasiteetin turvaaminen vaatii kuitenkin vaihtoehtoisia akkukemian ratkaisuja.
LUT-yliopisto Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT on toiminut vuodesta 1969 tekniikan ja talouden yhdistävänä tiedeyliopistona.
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin LUT-yliopistossa etsitään ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Kampukset sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Autoliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan henkilöauto valikoituu usein kulkumuodoksi sen ylivoimaisen palvelutason takia.
Ihmiset jaetaan helposti eri lokeroihin käyttämiensä liikennemuotojen perusteella. Puhutaan autoilijoista, pyöräilijöistä, kävelijöistä ja joukkoliikenteen käyttäjistä. Valtaosa ihmisistä kuitenkin käyttää säännöllisesti useita eri liikennemuotoja sen mukaan, mikä kulloiseenkin tarpeeseen sopii parhaiten.
Autoliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan 18–79-vuotiaista ajokortillisista sekä ihmisistä, jotka aikovat hankkia ajokortin 43 prosenttia pyöräilee ja joka viides käyttää julkista liikennettä vähintään viikoittain. Samasta joukosta joko omaa, lainattua tai työsuhdeautoa käyttää viikoittain 82 prosenttia.
Uudellamaalla joukkoliikenteellä matkustaa vähintään viikoittain 43 prosenttia vastanneista, kun muualla Etelä-Suomessa sekä Länsi-Suomessa joukkoliikenteen säännöllisiä käyttäjiä on 13 prosenttia. Pohjois- ja Itä-Suomessa joukkoliikenteellä matkustaa vähintään kerran viikossa vain neljä prosenttia vastanneista ajokortillisista ja ihmisistä, jotka aikovat hankkia ajokortin.
Samasta ryhmästä 46 prosenttia kulkee työ- tai opiskelumatkansa omalla autolla. Uudellamaalla näihin matkoihin autoa käyttää joka kolmas ja 40 prosenttia kulkee töihin ja opiskelemaan julkisilla. Muualla Etelä-Suomessa omaa autoa käyttää 54 prosenttia ja muualla Suomessa noin puolet vastaajista. Joukkoliikenteen osuus työ- ja opiskelumatkoista jää Etelä- ja Länsi-Suomessa alle kymmenykseen. Pohjois- ja Itä-Suomessa julkisilla töihin ja kouluun kulkee vain kolme prosenttia vastanneista.
– Tulos ei ole yllättävä. Esimerkiksi Helsingissä joukkoliikenteen palvelutaso on keskustan suuntaan mainio ja käyttöaste korkea. Kaikki eivät kuitenkaan mene Helsingin keskustaan. Ihmiset valitsevat aina itselleen parhaiten soveltuvan kulkumuodon. Valintaan vaikuttavat kustannukset, matka-aika, joustavuus, turvallisuus, viihtyisyys ja monet muut asiat, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Auto tuo joustavuutta ja varmuutta liikkumiseen
Kyselytutkimukseen vastanneista ajokortillisista ja henkilöistä, jotka aikovat hankkia ajokortin 61 prosenttia oli sitä mieltä, että sujuva liikkuminen edellyttää autoa. Lähes 70 prosenttia vastanneista haluaa omistaa auton, jotta se olisi tarvittaessa saatavilla.
– Auto tuo arkeen joustavuutta ja vapautta. Suomi on harvaan asuttu maa ja meillä suurimmat kaupungitkin ovat varsin harvaan rakennettuja. Tästä syystä auto on palvelutasoltaan ylivoimainen varsinkin, kun pitää hoitaa useampia asioita kerralla, kuljettaa tavaroita tai ylipäätään olla ajoissa perillä, Nieminen sanoo.
– Se, että autoilua pyritään hankaloittamaan muun muassa esittämällä ruuhkamaksuja hankaloittaa tavallisten ihmisten elämää. Henkilöauton käyttöön on lukemattomia syitä eikä käyttötarvetta voida jakaa alueittain.
Autoliiton Taloustutkimuksella teettämään kyselytutkimukseen haastateltiin 1129 henkilöä iältään 18–79 vuotta. Ajokortillisia tai henkilöitä, jotka aikovat hankkia ajokortin, oli 1034. Tutkimus tehtiin touko-kesäkuussa.
Honda Jazzin historia on pian kahdenkymmenen vuoden mittainen, sillä se esiteltiin Tokion autonäyttelyssä lokakuussa 2001. Ensimmäiset neljä Jazzia saapuivat Suomeen seuraavana vuonna, minkä jälkeen niitä on myyty lähes kuusituhatta kappaletta.
Uusi Honda Jazz on aina itselataava hybridi, jossa on 1,5-litrainen DOHC i-VTEC -bensiinimoottori ja kaksi sähkömoottoria. Autossa on vain yksi kiinteä välityssuhde, joka vähentää energiahäviöitä ja pienentää siten omalta osaltaan kulutusta sekä hiilidioksidipäästöä.
Moottorit kehittävät yhdessä 80 kilowattia (109 hv) ja 253 Nm vääntömomentin. Niiden avulla Jazz kiihtyy nollasta sataan 9,4 sekunnissa ja saavuttaa 175 km/h huippunopeuden.
Polttoaineenkulutus on 4,5 l/100 km ja vastaavasti hiilidioksidipäästö 102 – 104 g/km (WLTP).
Kuva: Honda.
e:HEV -hybridi vaihtaa jatkuvasti saumattomasti kolmen ajotilan välillä. Sähköajossa (Electric Drive) litiumioniakku antaa energiaa sähkömoottorille ja auto etenee paikallisesti täysin päästöttömästi.
Esimerkiksi liikkeelle lähdetään pelkästään sähköllä. Hybridiajossa (Hybrid Drive) bensiinimoottori välittää voimaa lataavalle sähkömoottorille, jolta voima välitetään ajomoottorille.
Polttomoottorilla (Engine Drive) ajettaessa se kytketään suoraan pyöriin lukitsemalla kytkin ja bensiinimoottorin voima siirretään välittömästi pyörille.
Kaupunkiajossa mennään pääosin sähkö- ja hybridiajolla. Moottori- ja maantiellä ajetaan yleensä polttomoottorilla ja tarvittaessa nopeaa kiihdytystä esimerkiksi ohituksissa, otetaan sähkömoottori avuksi.
Hybridiajossa ylimääräinen polttomoottorin voima siirretään latausmoottorin kautta varastoon ajoakulle. Sähköajoa käytetään vauhtia hidastettaessa niin, että jarrutuksessa vapautuva energia kerätään regeneratiivisesti ajoakulle.
Kuva: Honda.
Sisätilat kasvaneet
Vaikka uudessa Jazzissa on paljon enemmän edistyksellistä tekniikkaa kuin aiemmin, ovat tilat kasvaneet edeltäjään verrattuna.
Ajajan edessä 7-tuumainen näyttö korvaa vanhanaikaiset, analogiset mittarit. Kojetaulun keskellä on Comfort-varustetasoa lukuun ottamatta suuri 9-tuumainen kosketusnäyttö, mihin voi helposti liittää älypuhelimen.
Honda on kehittänyt uuden tieto-viihdejärjestelmän, jolla suosituimpien sovellusten käyttö onnistuu yli puolet nopeammin kuin ennen. Kaikkia säätöjä ei kuitenkaan ole viety kosketusnäyttöön, vaan esimerkiksi ilmastointilaitteelle on erilliset, helppokäyttöiset säätimet.
Kiinteän nettiyhteyden ansiosta liitettävyys on aivan uudella tasolla. Käyttämällä älypuhelimeen saatavaa Vuoden 2021 aikana esitellään My Honda+ -sovellus, jolla voi vaikkapa matkareitin suunnitella kotona ja lähettää sen autoon.
Henkilökohtainen avustaja (Honda Personal Assistant) helpottaa niin ikään liikkumista. Sanomalla vaikka ”OK Honda, find me an Italian restaurant with free parking and that’s open now”, avustaja näyttää vaihtoehdot, joista voi valita mieleisen ja reitti on heti navigaattorissa (Executive- ja Crosstar-varustetasot).
Honda Jazzin persoonallisiin piirteisiin kuuluu polttoainesäiliön sijoitus aivan keskelle rakennetta, etuistuimien alle. Sen ansiosta Jazzissa on edelleen takana taikaistuimet (Magic Seats). Ne saa joko taitettua eteen, jolloin tavaratila on aivan tasainen 1,2 kuutiometrin kokoinen tai sitten istuinosat voi nostaa pystyyn. Silloin käytettävissä on etuistuimien takana monikäyttöinen, korkea tila.
Taikaistuin-rakennetta on muutettu niin, että lantiotila on kasvanut. Jazzin jalkatilat ovat takapenkillä lähes metrin ja siten luokkansa suurimmat. Suunnittelijoilla on riittänyt ajatusta jokapäiväisiin tarpeisiin, sillä etuistuinten selkänojissa on pienet taskut puhelimille.
Kuva: Honda.
Aikaisempaa jäykempi kori
Turvallisuuden lähtökohtana on entistä jäykempi kori, jolla on saatu aikaan myös parempi ajettavuus ja rakenteella on myös oma osansa alhaisempaan melutasoon ja korkeatasoisempaan mukavuuteen.
Suurlujuusteräksen käyttöä on kasvatettu 80 prosenttia edelliseen sukupolveen verrattuna ja niin korin vääntö- kuin taivutusjäykkyys ovat nousseet.
Ajo-ominaisuuksiin vaikuttaa myös nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin sekä aiempaa tehokkaammat jarrut, joissa on levyjarrut kaikissa pyörissä. Jazzissa on myös auton ketteryyttä parantava AHA-järjestelmä (Agile Handling Assist), joka jarruttaa kaarteessa hivenen kaarteen sisäpuolisia pyöriä.
Uuden Jazzin passiivisen turvallisuusvarustelun perustana on peräti kymmenen turvatyynyä. Normaalina pidettävien etuturvatyynyjen ja etumatkustajien sivuturvatyynyjen sekä turvaverhojen lisäksi autossa on kuljettajan polviturvatyyny ja sivuturvatyynyt myös takana matkustaville. Ensimmäisenä luokassaan Jazzissa on edessä keskiturvatyyny, joka estää edessä istuvia satuttamasta sivutörmäyksessä toisiaan.
Honda Sensing -turvavarustepaketti on aiempaa etevämpi ja monipuolisempi. Jazzissa on uusi leveämmän keilan kattava, tarkempi kamera, joka tunnistaa monipuolisemmin eri tien pintoja ja liikennetilanteita. Sen ansiosta etutörmäysvaroitin tunnistaa nyt jalankulkijat myös pimeällä, minkä lisäksi järjestelmä huomaa polkupyöräilijät.
Kaikissa Jazz-versioissa on vakiona mm. kaistavaroitin ja kaistallapitoavustin, kaukovaloautomatiikka, liikennemerkin tunnistus ja älykäs, mukautuva vakionopeudensäädin. Mukavuusvarusteina löytyvät automaatti-ilmastointi, sähkökäyttöiset ikkunannostimet kaikista ovista ja koria vasten taittuvat ulkopeilit.
Kuva: Honda.
Vajaa 24 000 euroa
Uusi Honda Jazz Hybrid Comfort maksaa 23 889 euroa.
Keskimmäisenä varustetasona on 25 881 euron hintainen Elegance. Elegance-varustelu tuo mukanaan kevytmetallivanteet, Honda Connectin 9-tuumaisella kosketusnäytöllä, osittaisen nahkaverhoilun, pysäköintitutkat eteen sekä taakse ja paljon muuta.
Täydellisin on vähän yli tuhat euroa kalliimpi Executive (27 264 euroa). Siinä on kaikkien edellisten lisäksi vielä navigointi, kuolleen kulman avustin ja poikittaisliikennehälytin, peruutuskamera, lämmitettävä ohjauspyörä, älyavain, tummennetut takalasit ja tuumaa suuremmat pyörät.
Kuva: Honda.
Honda Jazz Crosstar – korkeampi maavara
Uusi vaihtoehto Jazz-mallisarjassa on uusi Jazz Crosstar, jossa yhdistyvät pikkuauton ja katumaasturin parhaat ominaisuudet.
Tekniikassa Jazz Crosstarin ja muiden versioiden välillä ei ole muuta eroa kuin Crosstarin suurempi (+ 16 mm) maavara. Se parantaa näkyvyyttä, helpottaa autoon nousua ja sieltä poistumista ja tekee vaikkapa mökkitiellä ajamisen vaivattomammaksi. Jazz Crosstarin yhdistetty kulutus on 4,8 l/100 km ja hiilidioksidipäästö 110 g/km.
Matkustamossa on istuimissa vettä hylkivä verhoilu, mikä helpottaa harrastusten parista kotiin palaamista. Lisäksi tässä mallissa on muita parempi ja tehokkaampi äänentoisto, jossa on mm. kahdeksan kaiutinta, joista yksi on subwoofer.
Valittavana on kaksi vaihtoehtoa, joista tavallinen Jazz Crosstar maksaa 29 306 euroa ja Jazz Crosstar Plus, jossa on vakiona musta katto maksaa 29 841 euroa.
