Koti Blogi Sivu 1404

Kilvanajajat ajoivat 166 km/h

Poliisi9
Kuva: CvB.

Haastava ajokeli ja ajoittain runsas lumentulo eivät hillinneet kaikkien kuljettajien kaasujalkaa vaan kovia nopeuksia mitattiin viime viikon aikana useita, todetaan Itä-Uudenmaan poliisin tiedotteessa.

Viikonlopun aikana kuuden kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen nopeuksien vaihdellessa satasen rajoituksella 160 – 181 km/h.

Katso tästä muita kilvanajo-juttuja.

– Sunnuntaina 24.1. Tuusulanväylällä kaksi kuljettajaa ajoi kilpaa satasen nopeusrajoituksella ja molemmille kilpakumppaneille mitattiin nopeudeksi 166 km/h. Kaksikko saatiin pysäytettyä ja molempien kuljettajien epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Molempien kuljettajien ajokortit päätyivät poliisin haltuun, kertoo komisario Asko Sartanen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Ylen Elävä arkisto: Puukaasun käyttö autojen polttoaineena

Oheinen pätkä Ylen Elävästä arkistosta kertoo puukaasun käytöstä autojen polttoaineena.

Elokuvassa seurataan Helsingin bussiliikennettä ja puukaasuauton kehittämistä. Mukana on muun muassa Teknillisen korkeakoulun laboratorio professori Kyrklundin johdolla. Elokuvassa näkyy muun muassa kompressorin koekäyttö laboratoriossa ja kaasuauton koeajo maantiellä. Auto kulkee muun muassa Porvoossa, Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä.

Katso tästä muita pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.

Elokuvan on tuottanut Suomen Filmiteollisuus SF Oy vuonna 1938. Elokuvaaja oli Kalle Peronkoski.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volvo Trucksilta miehistöohjaamot FM ja FMX -malleihin — jopa yhdeksälle hengelle

Kuva: Volvo Trucks.

Uuden malliston Volvo FM- ja Volvo FMX -kuorma-autoja on saatavilla myös miehistöohjaamollisina muun muassa paloautoiksi. Miehistöohjaamoon mahtuu jopa yhdeksän henkeä.

Miehistöohjaamoillaan Volvo Trucks haluaa tarjota pelastushenkilökunnalle ajoneuvokaluston puolesta parhaat mahdolliset työskentelyolosuhteet, jotta tehokas ja turvallinen työskentely on mahdollista vaikeissakin olosuhteissa.

Turvallisuus, matkustajien ergonomia ja ominaisuuksien mukautuvuus kuljettajan mieltymysten mukaan ovat olleet ohjaamon suunnittelun peruslähtökohtia.

Kuva: Volvo Trucks.

Miehistöohjaamossa on uudesta mallistosta tuttuja elementtejä, kuten suuret ikkunat ja taustapeilit, jotka takaavat esteettömän näkyvyyden. Lisäksi ajoneuvon omaan sivunäyttöön on mahdollista lisätä jopa kahdeksan kameraa, jotka lisäävät näkyvyyttä entisestään.

Ajoneuvoon kulkeminen on helppoa matalan ovilinjan ja ovien suuren avautumiskulman ansiosta. Myös valaistu porrasaskelma helpottaa kulkemista ja estää liukastumista.

Ohjaamo on tilava: on tilaa liikkua ja runsaasti säilytystilaa kypärille, käsineille ja muille varusteille. Myös miehistöohjaamot on varustettu vuoden 2020 malliston lanseerauksessa tutuksi tulleella uudella kuljettajan käyttöliittymällä, jossa on suuret digitaaliset näytöt, joita on mahdollisuus mukauttaa kuljettajan mieltymysten mukaan.

Kuva: Volvo Trucks.

Yksinkertaisilla päällirakennusratkaisuilla nopeisiin toimituksiin

Lyhyet toimitusajat päällirakentajilta ovat olleet suunnittelussa tärkeänä lähtökohtana. Volvo Trucksin erikoisajoneuvoasiantuntijat suunnittelivat sekä ohjaamon että alustaratkaisun yhdessä paloautojen rakentamiseen erikoistuneiden johtavien asiantuntijoiden kanssa.

Auton runko on selkeä. Alustan ratkaisuissa on huomioitu päällirakennusprojektin kannalta komponenttien sijainnit ja valmiudet sähkö- ja muiden järjestelmien liittämistä varten on valmiina.

Polttoainesäiliöt, äänenvaimennin ja muut suuret komponentit sijaitsevat ohjaamon alla. Ohjaamon sisällä sähköjohdot ja paineilmaletkut on varustettu helposti saavutettavissa olevilla liitäntäpisteillä. Istuinten, penkkien ja turvavöiden asennus on sertifioitu tehtaalla.

Euroopan markkinat kattavat yli 3000 palo- ja muuta pelastusajoneuvoa vuosittain. Kansallisten ja kansainvälisten määräysten lisäksi pelastusajoneuvot on mukautettava vastaamaan kunkin pelastustehtävän erityisvaatimuksia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

BMW:n latauspalveluverkosto avautuu Suomessa

Kuva: Antti Järveläinen.

BMW avaa nyt Suomessa oman latausverkostonsa. BMW Public Charging -palvelu tuo asiakkaiden saataville yli 210 000 sähköauton latauspistettä, joista yli 1 300 sijaitsee Suomessa.

BMW Public Charging -latausverkostoon kuuluvat aluksi Suomessa K-Latauksen ja Virran ylläpitämät latauspisteet sekä Ionityn suurteholaturit. Suunnitelmissa on laajentaa latausverkostoa muihin latauspisteisiin ja operaattoreihin lähitulevaisuudessa. Nykyinen verkosto ulottuu Hangosta Saariselälle.

Kaikkien BMW:n uusien ladattavien mallien mukana tulee kortti palvelun vaivattomaan käyttämiseen. Kortin voi aktivoida halutessaan käyttöön.
Hybridi- tai täyssähkömallin jo omistavat asiakkaat voivat hankkia maksuttoman BMW Public Charging -kortin välittömästi BMW-jälleenmyyjältä tai tilaamalla sen netistä osoitteesta: https://bmw-public-charging.com/web/bmw-fi.

Latausverkostoa voi myös käyttää lataamalla BMW Charging -sovelluksen. Sovelluksesta tai kirjautumalla BMW Charging -verkkopalveluun asiakas näkee lisäksi latausasemien sijainnin ja saatavuuden, ajantasaiset hintatiedot sekä oman lataushistoriansa. Suomessa BMW Public Charging -verkostoon sisältyy yli 1150 vaihtovirta(AC)- ja yli 150 tasavirta(DC)-latauspistettä.

Asiakas voi valita kahden hinnoittelumallin välillä. Active-hinnoittelu sopii asiakkaille, jotka usein käyttävät julkisia latausasemia. Asiakkaat maksavat kuukausimaksun ja saavat houkuttelevamman, kiinteän hinnoittelun.

Satunnaisille käyttäjille tarkoitetussa kuukausimaksuttomassa Flex-mallissa hinnoittelu vaihtelee latauspisteen operaattorin mukaan. Lisäksi saatavilla on Ionity Plus -paketti.

Uuden ladattavan BMW-mallin ostavat asiakkaat saavat käyttöönsä Active-hinnoittelun 12 kuukaudeksi ilman perusmaksua. BMW iX3 -asiakkaat saavat myös Ionity Plus -paketin automaattisesti yhdeksi vuodeksi ilman perusmaksua.

Hinnasto

Active

Kuukausimaksu: 4,99 €
AC-lataus: 0,05 €/min
DC-lataus: 0,23 €/min
Ionity-lataus: 0,79 €/min

Flex

Kuukausimaksu: 0 €
Lataus operaattorin hinnoittelun mukaan
Ionity-lataus: 0,79 €/min

Ionity Plus

Kuukausimaksu: 13 €
DC-lataus: 0,30 €/min

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottorin testi: Talvirenkaita kannattaa käyttää myös kevytperäkärryssä

Kuva: Moottori, Jari Saarentaus.

Moottori-lehti testasi, miten erityyppiset renkaat pitävät kevytperävaunussa talvisella ja märällä tiellä. Testi osoitti, että vaikka laki ei vaadi jarruttomaan peräkärryyn talvirenkaita, niiden käyttö liukkaalla parantaa turvallisuutta merkittävästi, todetaan Moottorin tiedotteessa.

Satunnaisesti vaunua vetävä pärjää ensiasennusrenkaallakin, kunhan noudattaa talvella erityistä varovaisuutta.

Moottorin keskiviikkona 27.1. ilmestyvässä numerossa 1–2/2021 julkaistava testi pureutuu kevytperävaunujen rengastukseen.

O1-luokan jarruttomille perävaunuille ei ole määrätty talvirenkaiden käyttövelvollisuutta, vaikka viime kesäkuussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki nosti tällaisten kärryjen nopeusrajoituksen 100 kilometriin tunnissa.

– 100 km/h -nopeus on talvellakin sallittu esimerkiksi moottoriteillä, keskikaiteellisilla ohituskaistateillä ja pohjoisempana Suomessa sijaitsevilla maanteillä. Halusimmekin vastauksia kysymykseen, pitäisikö peräkärryä ympärivuotisesti käyttävän ottaa oma-aloitteisesti käyttöön talvirenkaat myös peräkärryssään, taustoittaa tiedotteessa Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen.

Testi toteutettiin yhdessä suomalaisen Test Finland Oy:n kanssa. Mukaan valittiin neljä erityyppistä rengasta: Kenda Kargotrail 3G (peräkärryn M+S-ensiasennusrengas), Continental Eco Contact 6 (kesärengas), Nokian Nordman 7 (nastarengas) ja Toyo Observe GSI-5 (pohjoismainen kitkarengas). Renkaiden kokoluokka on kevytperävaunuissa yleisesti käytetty 155/80 R13.

Testin lähtökohdat olivat hyvät, sillä kevytperäkärryille sattuu niiden määrään nähden vähän vakavia onnettomuuksia, ja nekin painottuvat huhti- ja syyskuun väliseen aikaan.

– Tilastojen perusteella erityisesti talvikelin tai rengastuksen vaikutus vakaviin onnettomuuksiin näyttää mitättömältä. Tilasto kuitenkin tarkastelee asiaa historian valossa, eikä mukana ole vielä uusien nopeusrajoitusten vaikutusta. Päätimme siis toimia nyt ja testata, miten erilaiset renkaat vaikuttavat peräkärryn käytökseen, Parviainen perustelee.

Peräkärrynä testissä toimi Majava M 5030 LJ, johon lastattiin 300 kg:n kuorma tasapainoisesti sijoitettuna. Liukkaan kelin ajokokeet tehtiin Moottorin 200 000 kilometriä ajetulla mutta hyväkuntoisella Volkswagen Golf -käyttötestiautolla. Märän kelin kokeissa, jotka ajettiin uudella Škoda Octavialla, kokeiltiin käytöstä myös tyhjällä peräkärryllä.

– Perävaunun rengastesti on poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä tällaista testiä ei ole aiemmin tehty. Jarruttoman perävaunun renkaiden pitkittäispito-ominaisuudet eivät ole merkitseviä, joten testissä sivuttaispito-ominaisuudet korostuivat, testin toteuttamisesta vastannut Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen kertoo.

Testissä selvisi, että jos peräkärryssä käytetään läpi vuoden yhtä rengassettiä, varsinkin liukkaalla kelillä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Lumella peräkärryn ensiasennusrengas ja kesärengas vielä menettelevät, mutta jäällä niiden pito heikkenee dramaattisesti. Nasta- ja kitkarengas pitävät liukkaalla hyvin, mutta märällä asvaltilla pito on selvästi kesäkäyttöön tarkoitettuja renkaita heikompi.

­ Kesärengas peräkärryssä ei silti ole katastrofi talvikelissäkään, kunhan kuljettaja tiedostaa tilanteen. Jos vaunua vedetään ahkerasti läpi vuoden, on kuitenkin vaikea perustella, miksi jättäisi peräkärryn talvirengastuksen tekemättä, niin paljon lisää varmuutta kelinmukaiset renkaat kärryynkin tuovat, Parviainen muistuttaa.

Moottori 1–2/2021 ilmestyy 27.1. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta www.lehtiluukku.fi/lehdet/moottori/

Testirenkaat, koko 155/80 R13

  • Kenda Kargotrail 3G (peräkärryn M+S-ensiasennusrengas)
  • Continental Eco Contact 6 (kesärengas)
  • Nokian Nordman 7 (nastarengas)
  • Toyo Observe GSI-5 (pohjoismainen kitkarengas)

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Yksi henkilö menehtyi nokkakolarissa Petäjävedellä

Kuva: CvB.

Petäjävedellä Huttulantiellä (Valtatie 23) sattui tänään noin kello 15.45 kahden henkilöauton nokkakolari.

Onnettomuudessa oli osallisena kaksi henkilöä, jotka olivat kolaroineiden autojen kuljettajat.

Toisen auton kuljettaja, 1950-luvulla syntynyt nainen, menehtyi onnettomuudessa.

Toinen kuljettaja loukkaantui vakavasti. Loukkaantunut on viety sairaalaan hoidettavaksi.

Tapahtumahetkellä ajourat olivat lumesta paljaat, mutta kaistojen väliin oli pakkautunut sohjoa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän automainos: Esittelemme teille uuden autoluokan: Lada 1500 S

Kuva: CvB.

Vuonna 1973 Ladan uutuusmallia markkinoitiin näin.

Lada 1500 S on kokonaan uusi autoluokka: se on erittäin tilava, suorituskykyinen (teho 84 SAE-hv, huippunopeus täysin kuormitettuna 150 km/t) ja upeasti varustettu 5 hengen auto, jonka hyvä kiihtyvyys ja hiotut ajo-ominaisuudet takaavat joustavan ja turvallisen ajon kaikissa olosuhteissa.

Sen modernissa moottorissa on mm. suljettu jäähdytysjärjestelmä, sylinterin kanteen sijoitettu nokka-akseli, kaksikurkkuinen putouskaasutin, joutokäyntipiirin sulkeva sähkömagneettiventtiili ja esilämmitys… Kampiakseli on laakeroitu viidellä runkolaakerilla.

Katso tästä muita Päivän automainoksia.

Ominaisinta Lada 1500 S:lle on sen huolellinen viimeistely: se on teknisiä yksityiskohtiaan, koriaan, sisustustaan, ajo-ominaisuuksiaan ja koko varusteluaan myöten viihtyisyytenne ja turvallisuutenne täyttämiseksi suunniteltu auto.

Vakiovarusteina Lada 1500 S:ssä on mm. rullavyöt, neljä ajovaloa, vyörenkaat, kierroslukumittari… Etuovissa on käytännölliset varovalot — nekin turvallisuutenne vuoksi.

Lada 1500 S on omanarvontuntoinen valinta. Käykää koeajamassa se!”

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Gasum lisää biokaasun saatavuutta

Biokaasulaitos. Kuva: Mika Pakarinen, KEKSI, Gasum.

Gasum tavoittelee miljoonan tonnin kumulatiivista hiilidioksidipäästövähenemää lisäämällä biokaasun saatavuutta, todetaan Gasumin tiedotteessa.

Yhtiö aikoo tuoda vuoteen 2025 mennessä markkinoille 4 TWh biokaasua yhtiön omasta ja sertifioitujen eurooppalaisten kumppanien tuotannosta, vähentää omassa toiminnassaan nesteytetyn maakaasun (LNG) ja biokaasun tuotantoketjujen päästöjä ja toteuttaa energiatehokkuustoimia omissa toiminnoissaan.

Keskeisenä keinona päästöjen vähentämisessä on uusiutuvan biokaasun käytön lisääminen maantie- ja meriliikenteessä sekä tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin myös teollisuudessa.

Gasumin tavoitteena on lisätä biokaasun tarjontaa kasvattamalla biokaasun tuotantoa ja hankintaa vuoteen 2025 mennessä 4 terawattituntiin, jonka käytöllä on mahdollista päästä kumulatiiviseen miljoonan tonnin päästövähenemään.

Tämän lisäksi Gasum asettaa tavoitteeksi vähentää omassa toiminnassaan nesteytetyn maakaasun (LNG) ja biokaasun tuotantoketjujen päästöjä prosentilla vuodessa ja aikoo parantaa energiatehokkuuttaan prosentilla vuosittain vuoteen 2025 mennessä.

Biokaasun tuotantokapasiteetti ja tarjonta kovassa kasvussa

Gasum vauhdittaa biokaasun tarjontaa rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiöllä on nyt Suomessa 9 ja Ruotsissa 6 biokaasulaitosta.

Viime vuonna yhtiö hankki omistukseensa Ruotsin Skövdessä sijaitsevan biokaasulaitoksen (40 GWh/a). Lohjan biokaasulaitoksen (40 GWh/a) kaupallinen käyttö alkoi tammikuussa 2021 ja Nymöllan biokaasulaitos (75 GWh/a) Ruotsissa aloittaa kaupallisen tuotannon vuoden 2021 aikana.

Gasum rakentaa parhaillaan myös vuoden 2023 alkuun mennessä valmistuvaa teollisen kokoluokan lantapohjaista biokaasulaitosta (120 GWh/a) Göteneen, Ruotsiin. Lisäksi yhtiö suunnittelee biokaasulaitosten rakentamista Borlängeen ja Kalmariin Ruotsissa sekä Ouluun Suomessa.

Biokaasu on uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä.

Biokaasun tuotanto on hyvä esimerkki raaka-aineiden paremmasta hyödyntämisestä ja kiertotalouden edistämisestä.

Kiertotaloutta tehostaa entisestään se, että biokaasutuotannon sivutuotteena syntyvät ravinnejäämät voidaan palauttaa ravintoketjuun lannoitteena tai jalostaa teollisuuden tarpeisiin fossiilisten tai mineraaliravinteiden lannoitteiden korvaamiseksi.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa Suomessa ja Ruotsissa.

Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasum on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuljettaja lähti karkuun, koska luuli joutuvansa vankilaan

Kuva: CvB.

Poliisipartio päätti sunnuntaina pysäyttää Hausjärven Oitin S-marketin pihalta lähteneen auton.

Auto ehti nurkan taakse poliisin näköetäisyyden ulkopuolelle. Kun poliisipartio pääsi auton luokse, niin auto oli pysähtynyt ja kuljettaja poistunut.

Sivulliset osoittivat poliisille kuljettajan poistumissuunnan. Pian poliisipartio havaitsi miehen juoksemassa S-marketin takasivua pohjoisen suuntaan, minkä jälkeen mies jatkoi ylittäen Vaahteratien ja jatkoi juoksuaan kohti pohjoista Kaivokujan kautta Kaaritielle.

Mies meni avolavaisen kuorma-auton lavalle piiloon, mistä poliisi hänet löysi.

Mies kertoi, että oli havainnut poliisiauton ja ajoi kulman taakse ja lähti karkuun, koska hän oli luullut, että hänellä on muutaman kuukauden mittainen vankeustuomio perässään ja hän halusi välttää tätä.

Mies puhalsi alkometriin nollat ja huumepikatesti näytti positiivista. Miehellä ei ole ajo-oikeutta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Merkittävä kasvu mopojen ja moottoripyörien myynnissä

Kuva: Veikko Heinonen / Liikenneturva.

Viime vuonna aikainen kevät sekä poikkeusolot siivittivät moottoripyöräkauppaa.

Moottoripyörien myynti kasvoi viime vuonna 9,5 prosenttia ja mopojen myynti 32,5 prosenttia. Mopoautoja rekisteröitiin viime vuonna 211 kappaletta, kun toissa vuonna niitä ei lainsäädännöllisistä syistä rekisteröity muutamaa kymmentä enempää, todetaan Teknisen kaupan liiton tiedotteessa.

– Reippaat kasvuluvut etenkin mopojen myynnissä osoittavat, että moottoroitujen kaksipyöräisten pariin löysi vakiintuneen harrastajajoukon lisäksi myös aimo määrä uusia kuskeja. Vähäisen tartuntariskin lisäksi tämän vuoden myyntilukuihin ovat varmasti vaikuttaneet myös viime vuoden supistukset paikallisliikenteen ajovuoroissa, Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaoston puheenjohtaja Mikko Summa arvelee.

Moottoroitujen kaksipyöräisten myynti on kasvanut toissa vuodesta lähtien. Viime vuonna kasvulukujen arveltiin johtuvan yleisesti kohentuneesta taloustilanteesta. Tänä vuonna siitä ei ole kyse, vaikka taloustutkimukset ovat osoittaneetkin kotitalouksien varallisuuden pysyneen kohtuullisella tasolla koronatilanteesta huolimatta.

Standard-, naked- ja sporttipyörissä suurin kysyntä

Eniten kasvua ensirekisteröinneissä nähtiin 356–505-kuutioisissa pyörissä eli esimerkiksi pienimmissä standard-, naked- ja sportpyörissä. Segmentti kasvoi viime vuonna jopa 60 prosenttia.

Kasvuloikka nähtiin myös 506–755-kuutioisissa ja suurissa yli 756-kuutioisissa pyörissä, joita molempia myytiin 28 prosenttia vuoden takaista enemmän.

Kuluvan vuoden myynniltä Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaoston asiamies Juha Ala-Hiiro odottaa vähintäänkin yhtä suuria kasvulukuja:

– Lisääntynyt kotimaan matkailu voi lisätä kiinnostusta eri matkustusmuotoihin, ja liikkuminen kaksipyöräisillä kiinnostaa yleisesti nyt muutenkin. Odotamme kasvua etenkin sähkökäyttöisten laitteiden osalta, sinne on odotettavissa kiinnostavia uutuuksia. Yksikkömäärät saattavat tietysti jäädä vielä vaatimattomiksi, sillä verotus on kova ja epäsuhteessa vastaaviin autoihin nähden. Uskon kuitenkin, että suosio kasvaa sitä mukaa, kun isot merkit tuovat omia mallejaan markkinoille.

Alalla toivotaan, että romutuspalkkiot ulottuisivat jatkossa myös L-ajoneuvoluokkiin, jolloin palkkiot hyödyttäisivät myös mopojen ja moottoripyörien omistajia.

– Täyssähkömoottoripyörät haluttaisiin myös hankintatuen piiriin, kuten kaikki sähköllä toimivat L-luokan ajoneuvot. Liikenteen päästöjen vähentämisestä puhutaan kuitenkin jatkuvasti, Ala-Hiiro sanoo.

Motoristien kultakausi alkaa maaliskuusta

Vuoden vilkkain myyntikausi alkaa perinteisesti MP-messuista, jotka järjestetään tänä vuonna verkossa 26. – 27.3.2021. Huhtikuussa moni pääseekin jo tien päälle nauttimaan vauhdin hurmasta, jos on hankkinut uutukaisen alleen hyvissä ajoin.

Moottoripyörien virallinen koeajokiertue järjestetään 25. – 28.5.2021 Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä, ja Prätkällä töihin -päivää vietetään kesäkuun alkajaisiksi 4.6.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //