Koti Blogi Sivu 1305

Puolet pyöräilijöistä käyttää kypärää

Kuva: Nina Mönkkönen, Liikenneturva.

Liikenneturvan seurantojen mukaan hieman yli puolet pyöräilijöistä käyttää kypärää. Pyöräilykypärän käyttöä pidetään laajalti tarpeellisena. Vanhempien on syytä tarkistaa lasten kypärän kunto ja istuvuus aika ajoin.

Liikenneturva tarkkailee vuosittain turvavarusteiden, kuten pyöräilykypärän, käyttöä liikenteessä*. Vuonna 2020 pyöräilevistä 51 prosenttia käytti kypärää.

– Koronakevät näyttää vauhdittaneen pyöräilyä ja kypärän käyttöä. On hienoa, että pyöräilykypärä on osa yhä useamman pyöräilyvarustusta, kommentoi Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.

Liikenneturvan viime vuonna tehdyn kyselyn** mukaan valtaosa suomalaisista myös pitää kypärää tarpeellisena. Vain kolmetoista prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että pyöräilykypärän käyttö on tarpeetonta.

– Vaikka pyöräilykypärä ei estä onnettomuutta ennalta, tapaturman sattuessa se suojaa päätä tutkitun tehokkaasti. Se, että kypärää pidetään tarpeellisena, kertoo, että nämä pyöräilykypärän turvallisuusvaikutukset tunnetaan ja ne myös allekirjoitetaan. Vaikka käyttöä ei vastusteta, harvemmin pyöräileviltä kypärä voi unohtua tai sitä ei ole hankittu, Kaistinen pohtii.

Vanhempi huolehtii lapsen pyöräilyvarusteista

Vanhemman tehtävä on huolehtia siitä, että lapsella tai nuorella on asianmukainen kypärä käytössä pyöräillessä. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa Jyväskylästä kannustaa vanhempia tarkistamaan lapsen kypärän kunnon ja istuvuuden lapsen päähän aika ajoin. Tärkeää on myös varmistaa, että lapsi kiinnittää kypärän oikein.

– Lapset kasvavat nopeasti ja edelliskesän kypärä voi olla seuraavana vuonna jo aivan liian pieni. Se, että kypärä tulee kunnolla kiinnitettyä, on vanhemman vastuulla tarkistaa. Jos hihna on löysällä, kypärä saattaa lähteä äkkipysäyksessä päästä, eikä suojaa lasta kuten on tarkoitettu. Jos kypärä on lommoilla tai saanut kovan iskun, on se vaihdettava uuteen, Piippa luettelee ja muistuttaa, että pyöräilykypärä on tarkoitettu pyöräilyyn.

– Pyöräilykypärä on hyvä suoja myös esimerkiksi skeittailussa ja potkulautailussa, mutta leikkipuistoon tai kiipeilytelineisiin suunnatessa kypärä on syytä ottaa pois lapsen päästä. Huoltajien kannattaa huolehtia myös omasta kypärästään. Lapsi ottaa mallia vanhemman ja muiden aikuisten käyttäytymisestä liikenteessä. Tämä koskee myös kypärän käyttöä, Piippa evästää.

*Liikenneturva tarkkailee pyöräilevien kypärän käyttöä vuosittain valtakunnallisesti. Vuonna 2020 kypärää käytti 51 prosenttia pyöräilevistä. Kokonaistulos on painotettu maakuntien asukasluvun mukaan.

**Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista pyöräilykypärään kyselytutkimuksella touko-kesäkuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1003 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Liikenneonnettomuudet taajamissa — vajaa puolet jalankulkijan kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapahtuu suojateillä

Kuva: Onnettomuustietoinstituutti.

Taajamissa vuosina 2015–2019 tapahtuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia tapahtui suojateillä, todetaan Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tiedotteessa.

Liikennevakuutuksesta korvatuista jalankulkijan vammautumisista suojateillä tapahtui yli puolet (55 %). Taajamissa tapahtuneista, moottoriajoneuvossa olleiden menehtymiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosassa kuljettaja ajoi huomattavaa ylinopeutta.

Luvut perustuvat juuri valmistuneeseen OTI-taajamaraporttiin, jossa on tarkasteltu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia sekä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja taajamissa vuosina 2015–2019.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui kaikkiaan 196, kun tarkastelusta poistettiin sairaskohtaukset ja tahalliset teot, jotka eivät liity taajamaan liikenneympäristönä.

Taajamien liikenneonnettomuuksissa menehtyi 67 jalankulkijaa, 51 polkupyöräilijää ja 88 moottoriajoneuvossa ollutta henkilöä vuosina 2015–2019. Liikennevakuutuksesta korvattiin 321 015 taajamissa tapahtunutta omaisuusvahinkoa ja 51 749 henkilövahinkoa. Henkilövahingoista valtaosa oli lieviä loukkaantumisia.

Jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla on usein havaintovirheitä. Valtaosassa onnettomuuksista osapuolet eivät havainneet toisiaan lainkaan ennen onnettomuutta tai havaitseminen tapahtui liian myöhään, jotta onnettomuuden olisi voinut estää.

Havaintovirheiden lisäksi taajamien onnettomuuksissa esiintyi usein arviointi- ja ennakointivirheitä. Havaitsemista ja ennakointia vaikeutti useimmiten esimerkiksi liian suuri tilannenopeus, keskittyminen liiaksi pelkästään omaan toimintaan tai kasvillisuuden muodostamat esteet näkemiselle.

– Taajamien liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioida kaikki eri kulkumuodot ja eri-ikäiset tienkäyttäjät. Etenkin vilkasliikenteisillä teillä ja kaduilla eri kulkumuodot olisi hyvä erottaa toisistaan kokonaan. Liikenneympäristön tulee tukea haluttua käyttäytymistä. Käytännössä esimerkiksi ajonopeuksia voidaan hillitä korottamalla suojateitä, rakentamalla hidasteita ja asentamalla liikennevaloja, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius konkretisoi.

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla usein riskinottoa

Taajamassa moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 63 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 10 kilometriä tunnissa. Valtaosa (80 %) näistä ylinopeutta ajaneista kuljettajista ajoi ylinopeutta vähintään 30 kilometriä tunnissa. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksilla tarkoitetaan onnettomuuksia, joissa menehtyneet ovat olleet moottoriajoneuvossa.

Vajaa kolmannes taajamassa moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka viides kuljettaja oli alkoholin sijaan tai sen lisäksi käyttänyt huumeita.

Huumeita käyttäneiden kuljettajien osuus nousi vuosina 2015–2019 edellisestä tarkastelujaksosta. Edellisellä tarkastelujaksolla, vuosina 2010–2014, huumeita oli käyttänyt 10 prosenttia turmakuljettajista.

Yli puolella (54 %) moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista oli taustallaan liikennerikkomuksia.

– Ylinopeudet ja kuljettajien päihteiden käyttö ovat isoja ongelmia taajamissa, kuten muuallakin liikenteessä. Näiden kuolemien estämiseksi olisi tärkeää esimerkiksi asentaa alkolukkoja rattijuopumuksesta kiinnijääneiden ajoneuvoihin ja puuttua kuljettajien ajo-oikeuteen. Liikennelääkärijärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa, lisäksi muulla valvonnalla on iso rooli taajamien turvallisuuden varmistamisessa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Kaikista henkilö- ja pakettiautoissa taajamissa menehtyneistä 44 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan heistä yli puolet, 19 henkilöä, olisi voinut pelastua, jos turvavyö olisi ollut käytössä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien turvallisuuden parannusehdotuksia taajamien liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi

  • Näkemäesteiden poistaminen ja valaistuksen lisääminen, erityisesti tienylityspaikoilla.
  • Korotetut suojatiet, hidasteet ja liikennevalot hillitsemään ajonopeutta.
  • Eri kulkumuotojen erottaminen toisistaan.
  • Ajoneuvokannan uudistumisen tukeminen, mikä edistää muun muassa kuljettajaa tukevien järjestelmien, kuten jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistavan varoitusjärjestelmän sekä älykkään nopeusavustimen yleistymistä.
  • Liikenneympäristössä olevien törmäyskohteiden poistaminen ja pehmentäminen.
  • Valvonnan tehostaminen erityisesti ajokunnon ja -nopeuden osalta.
  • Alkolukkojen asentaminen rattijuopumuksesta kiinnijääneille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Nuorten huumeiden käytön kasvu näkyy liikenteessä

Kuva: Matti Sulanto

Lähestyvä kesä ja höllentyvät koronarajoitukset houkuttelevat nuoria tien päälle. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kannustaa vanhempia ja muita kasvattajia keskustelemaan viimeistään nyt huumeiden vaikutuksesta ajokykyyn ja tarkkaavaisuuteen liikenteessä. Erityisesti kannabiksen käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet nuorilla muita huumeita enemmän.

Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa: viime viikolla julkaistu jätevesitutkimus paljasti erityisesti amfetamiinin käytön lisääntyneen koko maassa.

Huumeet näkyvät myös entistä useammin liikenteessä: nuorilla huumeiden käyttö näyttäisi yleistyvän, alkoholin vähenevän.
Vuoden 2020 Liikennejuopumustilaston mukaan 15-24-vuotiaiden huumaus- ja lääkeainetutkimuspyynnöt ovat olleet nousussa vuosina 2011–2020.

Kaikissa huumerattijuopumuksissa ylivoimaisesti yleisin huume on amfetamiini. Kannabis näyttäytyy jo toiseksi yleisimpänä. Nuorilla ei ole välttämättä tietoa esimerkiksi siitä, miten ja kuinka kauan huumeiden käyttö vaikuttaa omaan ajokykyyn.

– Olisi tärkeää, että kasvattajat ottaisivat päihteet ja ajamisen kesän kynnyksellä puheeksi, vaikka ihan yleisellä tasolla, kiihkottomasti. Muistuta kannabiksen ja muiden päihteiden vaikutuksesta liikenteessä. Asiallinen tieto ja hyvä puheyhteys voivat ehkäistä päihtyneenä ajamista tai sosiaalista painetta “hölmöilyyn”, EHYTin asiantuntija Kim Kannussaari sanoo.

Nuorten asenteet muita sallivampia

Väestökyselyissä näkyvät muutokset suomalaisten asenteissa huumeita kohtaan: yhä useampi pitää huumekokeiluja suhteellisen vaarattomina. EHYTin jäsenyhdistyksen Tampereen liikenneraittiusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja, liikenneopettaja Jarmo Jokilampi näkee erityisen huolestuttavana nuorten entistä sallivammat asenteet huumeita kohtaan.

– Vaikutuksia vähätellään, kun tietoa ei ole tarpeeksi. Vastuu ei voi jäädä vain mopokortistaan innostuneen nuoren harteille, vaan vanhemmilla ja kasvattajilla on suuri vastuu nuorten opastamisesta turvalliseen liikennekäyttäytymiseen, Jokilampi sanoo.

– Olisi hyvä, jos tulevien kuljettajien kanssa puhuttaisiin päihteiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen myös liikennealan oppilaitoksissa ja autokouluissa. Tätä varten liikenneopettajilla pitäisi olla ehkäisevän päihdetyön osaamista. Mutta miten he ehtivät kohdata nuoria, kun teoriaosuudet ja ensimmäistä ajokorttiaan suorittavan koulutuskin hoidetaan verkko-opetuksena – voisiko niihin sisällyttää edes perusasiat päihteiden vaikutuksista liikennekäyttäytymiseen ja –turvallisuuteen?, Jokilampi pohtii.

Asenteiden lisäksi vaaratilanteita aiheuttaa myös huumeisiin liittyvä häpeä. Nuori ei uskalla ottaa huumekokeiluaan tai -käyttöään puheeksi kotona, koska pelkää vanhempien reaktiota.

– Voi olla tilanteita, että nuori hyppää päihtyneenä mieluummin mopon selkään tai ratin taakse, koska ei uskalla pyytää kyytiä kotiväeltään. Tämänkin vuoksi olisi tärkeää, että kasvattajilla olisi asenne, että mistä tahansa voi kotona puhua, seurauksia pelkäämättä, Kannussaari sanoo.

Vinkkejä keskusteluun saa esimerkiksi www.kannabishanke.fi -sivustolta.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Mopopoika yritti poliisia karkuun Torniossa

Arkistokuva. Kuva: CvB

Poliisipartio suoritti liikenteenvalvontaa myöhään yöllä Torniossa. Partio havaitsi kevyen liikenteen väylällä mopon, jonka kuljettajan ajokunnon he päättivät tarkastaa.

Partion kytkiessä pysäytysvalon päälle, mopon kuljettaja päätti lähteä karkuun. Mopo pyrki pakoon käyttäen välillä huomattavan suuria nopeuksia ja kevyen liikenteen väyliä.

Jämäkästi pakenevaa seurannut poliisipartio kuitenkin sai pakenevan mopon kuljettajan mielen muuttumaan ja hän keskeytti pakoon ajamisensa.

Kuljettajaksi ilmeni alaikäinen poika, jonka ajokortti otettiin poliisin haltuun.

Samoin moposta otettiin pois rekisterikilvet, koska mopoon oli tehty rakenteellisia muutoksia.

Poikaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pakeneva auto kulki 194 km/h

Kuva: CvB.

Perjantaina iltapäivällä liikennevalvontaa Hollolassa valtatiellä 12 Sairakkalassa suorittanut poliisipartio kiinnitti huomiota Lahden suunnasta silminnähden huomattavalla nopeudella tulevaan henkilöautoon.

Autosta puutui lisäksi rekisterikilpi.

Poliisin havaittuaan auto kiihdytti edelleen pyrkien karistamaan perään lähteen poliisipartion kannoiltaan.

Takaa-ajo jatkui kohti Hämeenkoskea. Pahimmillaan pakenevan auton nopeudeksi mitattiin 194 km/h, rajoituksen ollessa kyseisessä kohdassa 100 km/h.

Hämeenkoskella takaa-ajo päättyi lopulta Peipontielle, missä kuljettaja pakeni maastoon.

Autoa kuljettanut noin 30-vuotias mies tavoitettiin koirapartion toimesta Pääjärventiellä sijaitsevan kiinteistö piharakennuksesta piiloutuneena.

Poliisi epäilee miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, niskoittelusta poliisia kohtaan, rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Emil Lindholm Liedon SM-rallin kärjessä avauspäivän jälkeen

Emil Lindholm. Kuva: Toni Ollikainen, AKK.

Ralli SM-sarjan kesäkauden avauskilpailu SM Mad-Croc Länsirannikon Ralli käynnistyi perjantaina 28.5. kolmella iltaerikoiskokeella, jotka ajettiin poikkeuksellisesti asfaltilla.

Kuninkuusluokassa kovinta vauhtia piti Emil Lindholm. Tänään on vielä kymmenen erikoiskoetta ja lähes 80 erikoiskoekilometriä.

Rallin SM-sarjan kesäkausi käynnistyi kolmella erikoiskokeella, jotka ajettiin kaikki asfaltilla. Emil Lindholm hallitsi tapahtumia tekemällä pohjat jokaiselle erikoiskokeelle.

Lindholmin jälkeen toisena on edellisen SM-osakilpailun voittaja Mikko Heikkilä, joka on jäänyt johtavasta Lindholmista 3,7 sekuntia. Kolmantena avauspäivän jälkeen on SM1-luokan hallitseva Suomen mestari Teemu Asunmaa, joka on 16,6 sekuntia Lindholmin perässä.

SM2-luokassa Mitsubishi-kuljettaja Jaro Kinnunen oli nopein illan kolmen erikoiskokeen jälkeen. SM2-luokan johtopaikalla Länsirannikolle saapunut Ville Hautamäki on toisena 1,7 sekuntia Kinnusesta jääneenä. Luokan kolmen parhaan trion täydentää Anssi Rytkönen, joka on 7,3 sekuntia luokkajohtoa perässä.

SM3-luokassa tilannetta hallitsi Peugeot-kuljettaja Roope Korhonen, joka lähtee toiseen päivään 2,5 sekunnin erolla toiseen Peugeot-kuski Henri Hokkalaan. Upeasti kesäkauden on aloittanut kolmantena oleva Niko Patajoki, joka on 4,7 sekuntia johtavaa Korhosta takamatkalla.

SM4-luokassa Juho Koski-Lammi hallitsi tapahtumia iskemällä tauluun pohja-ajat jokaiselle illan kolmelle erikoiskokeelle. Jere Pensas on toisena 17 sekuntia kärkimies Koski-Lammista jääneenä. Valtteri Koski on kolmas 22,4 sekuntia johtavan perässä.

Lauantaina on jo ehditty ajaa kaksi erikoiskoetta ja Mikko Heikkillä on nyt noussut kärkeen. Toisena ajava Emil Lindholm on 3,7 sekunnin päässä ja kolmantena oleva Teemu Asunmaa kärjestä 9,5 sekuntia.

Tulokset 3/13 erikoiskokeen jälkeen:

SM1-luokka

1. Emil Lindholm 10:50,6
2. Mikko Heikkilä +3,7
3. Teemu Asunmaa +16,6

SM2-luokka

1. Jaro Kinnunen 11:43,6
2. Ville Hautamäki +1,7
3. Anssi Rytkönen +7,3

SM3-luokka

1. Roope Korhonen 11:50,1
2. Henri Hokkala +2,5
3. Niko Patajoki +4,7

SM4-luokka

1. Juho Koski-Lammi 12:47,5
2. Jere Pensas +17,0
3. Valtteri Koski +22,4

Lauantai 29.5. aikataulu:

07:45 Lähtö Avanti, Lieto
08:31 EK 4 Vintala (6,42 km) – Sulkuaika 06:50-13:20
08:52 EK 5 Mahlio (8,13 km) – 07:10-13:40
09:17 EK 6 Saukonoja (14,21 km) – 07:35-14:05
10:25 Huolto Avanti. Lieto
11:41 EK 7 Vanha Karuna 1 (5,15 km) – 10:00-19:45
12:10 EK 8 Pöylä 1 (13,40 km) – 10:25-20:15
12:52 EK 9 Juntola 1 (5,27 km) – 11:10-21:00
13:27 Huolto Avanti. Lieto
15:14 EK 10 Vanha Karuna 2 (5,15 km) – 10:00-19:45
15:41 EK 11 Pöylä 2 (13,40 km) – 10:25-20:15
16:25 EK 12 Juntola 2 (5,27 km) – 11:10-21:00
17:13 EK 13 Avanti (1,93 km) – 15:35-21:30
17:45 Maali Avanti, Lieto

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tutut nimet kärjessä autosuunnistuksen SM-avauksessa

Jari ja Toni Koivisto suunnistivat ilman kadotettuja reittiasemia ja sijoittuivat SM-avauksessa toiseksi. Kuva: Pekka Virtanen.

Ahveniston Autourheilijoiden järjestämän Härkätien Lenkki AS:n SM-luokan voittoon ajoi vahvoihin mestarisuosikkeihin lukeutuva kaarinalais-vantaalainen pari Iiro Rousku – Stefan Åstrand. Samassa yhteydessä ajetun AS:n cup-sarjan avauskisan voittivat Lapuan Markku Välkkilä ja Juha Ristikangas.

AAU:n suunnistuksellisesti vaativan SM- ja cup-osakilpailun haastavimmat jaksot ajettiin Lopella Räyskälän lentokeskuksen ympäristössä. SM-luokan 21 parin kisalla oli kestoa lähemmäs kuusi tuntia, ja molemmissa arvokisaluokissa kärjen ja häntäpään piste-erot muodostuivat melkoisiksi.

SM-luokassa voittajapari ajoi näkemättä läpi yhdestä kisan noin 130 suunnistusasemasta, mutta toiseksi sijoittunut forssalais-loppilainen pari Jari Koivisto – Toni Koivisto ei hukannut yhtään kymmenen aikaminuutin arvoista asemaa.

Paremmin järjestäjän ihanneajoissa pysynyt Rousku–Åstrand otti täydet SM-pisteet 50 sekunnin voittomarginaalilla kisassa, missä oli 23 aikatarkastusasemaa. SM-luokassa viimeiseksi sijoittunut pari hukkasi peräti 33 suunnistusasemaa!

Kahdella suunnistushudilla kisaurakasta selvinneet loppilais-riihimäkeläinen pari Mika Pulkkinen – Riku Bitter ja hausjärveläis-ylöjärveläinen pari Anssi Karppinen – Timo Saarinen jäivät kärkipareille huomattavasti, mutta kisan kolmosen ja nelosen keskinäiseksi eroksi tuli vain 92 sekuntia.

Yleiskilpailussa viidenneksi ja A-luokan ykköseksi ajoivat lohjalaiset Mika ja Jukka Lahtinen. Vuodesta 1961 alkaen ST-ajoja ja autosuunnistuskilpailuja ajanut 84-vuotias Kauko Ohrankämmen ajoi Jari-poikansa ”nuoteilla” yleiskilpailussa kahdeksanneksi ja A-luokassa Lapuan Jukka ja Jaakko Viljasen jälkeen kolmanneksi.

22 parin cup-luokassa kilpailleista B-luokitelluista pareista Välkkilä–Ristikangas oli yhdestä suunnistushudista huolimatta ylivoimainen ykkönen.

Ainoana cup-luokan parina ilman kadotettuja suunnistusasemia edenneet Raul ja Jarno Kotajärvi sijoittuivat cup-avauksessa toiseksi. Oululais-vantaalaisen parin jälkeen pokkasi niin ikään isä ja poika, eli janakkalalainen Matti ja valkeakoskelainen Antti Erämaja.

Yhdeksän parin kansallisen C-luokan voitti reittivirheettömällä ajolla hattulalais-hämeenlinnalainen kaksikko Manu Immonen – Matias Immonen.

Autosuunnistuksen arvokisasarjat jatkuvat syksyllä. Viimeisen kolmesta cup-kisasta järjestää Lopen UA 15.10. samanaikaiseksi AS:n NEZ-mestaruussarjan Suomen kisaviikonlopun ensimmäisen osakilpailun yhteydessä.

www.autosuunnistus.net

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kolmevuotias joutui auton tönäisemäksi Kuopiossa — selvisi säikähdyksellä

Kuva: CvB.

Kuopion Puistokadun ja Suokadun risteyksessä tapahtui tiistaina kello 14.35 liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto osui kolmevuotiaaseen poikaan, joka oli ylittämässä tietä. Lapsi kaatui törmäyksen seurauksena ajoradalle, mutta ei kuitenkaan loukkaantunut.

Poliisipartio sattui olemaan onnettomuuspaikalla. Partion tekemien havaintojen perusteella henkilöauto ajoi liikennevaloilla ohjattuun Puistokadun ja Suokadun risteykseen Puistokatua pitkin, kun samaan aikaan nainen lähti kahden lapsensa kanssa ylittämään Puistokatua suojatietä pitkin.

Henkilöauto osui jarrutuksen jälkeen toiseen suojatiellä olleista lapsista.

Risteysalueella oli tapahtuma-aikaan useita ajoneuvoja ja jalankulkijoita. Risteyksen ruuhkautumisen takia ajoneuvojen nopeudet olivat hiljaisia. Liikennevalot olivat toiminnassa.

Henkilöauton kuljettajaa epäillään esitutkinnan alkaessa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Rikosnimikettä tarkennetaan asianosaisten ja todistajien kuulemisen jälkeen.

Ensihoitoyksikkö kävi paikalla varmistamassa lapsen terveydentilan ja totesi, ettei hänellä ole sairaalahoitoa vaativia vammoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Peugeot tuo jo tänä vuonna Expert-mallistaan sarjavalmisteisen polttokennoversion Euroopan markkinoille

Kuva: Peugeot.

Peugeot on yksi ensimmäisistä autonvalmistajista, joka tuo markkinoille vedystä voimaa saavan sähköauton kompaktien hyötyajoneuvojen luokkaan, olemassa olevien polttomoottori- ja sähköautojen rinnalle jo vuodesta 2021 alkaen.

Kyse on sähköisestä Peugeot e-Expert -polttokennoversiosta, joka tuottaa polttokennon avulla vedystä energiaa auton sähkömoottorille.

Uusi Peugeot e-Expert polttokennoauto on uusin esimerkki yrityksen « Extended power of choice » –strategiasta, minkä ansiosta jokainen asiakas voi valita mieleisensä, omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan käyttövoimavaihtoehdon.

Sähköinen polttokennoauto tukee Peugeot Expert –malliston sähköisten vaihtoehtojen nopeaa laajentumisesta.

Kuva: Peugeot.

e-EXPERT esiteltiin vuonna 2020 ja palkittiin International Van of the Year -arvonimellä vuoden 2021 alussa. Kyse oli jo kuudennesta Peugeotista, joka valittiiin Vuoden Hyötyajoneuvoksi vuoden 1992 jälkeen.

Uusi Peugeot e-Expert -polttokennoauto pohjautuu innovatiiviselle « mid-power plug-in hydrogen fuel cell electric » -järjestelmälle, jonka Stellantis on kehittänyt ja joka käsittää:

  • Polttokennon, joka tuottaa vedystä ajoon tarvittavaa sähköä
  • Ladattavan 10,5 kWh tehoisen lithium-ion korkeajänniteakun, ja joka syöttää virtaa sähkömoottorille ajon aikana, joka on ladattavissa myös ähköverkosta,

Uusi Peugeot e-Expert -polttokennoversion ominaisuuksia ovat:

  • Suoriutuu kaikista matkoista päästöttömästi​​​​​​​
  • Pystyy tankkaamaan vetyä kolmessa minuutissa yli 400 km toimintamatkaa varten (WLTP-mittaustavan mukaan, vahvistusta vailla)
  • Latausliitäntä korkeajänniteakkua varten
  • 2 pituutta (M ja XL), joilla on samat kuormausominaisuudet kuin vastaavilla diesel- ja sähköversioilla
  • Kuormaustilavuus jopa 6,1m³
  • Hyötykuorma jopa 1100 kg
  • Vetokuorma jopa 1000 kg

Uusi Peugeot e-Expert -polttokennoauto kulkee täysin päästöttömästi ja täyden hiljaisuuden vallitessa hyötykuorma- ja lastausominaisuuksista tinkimättä. Malliversio on vastaus ammattilaisten monenlaisiin tarpeisiin tiukentuvat päästörajoitukset huomioiden.

Kuva: Peugeot.

Uusi Peugeot e-Expert polttokennoauto tulee ensin tarjolle ammattiasiakkaille Ranskassa ja Saksassa vuoden 2021 lopulla.

Lue tästä muita juttuja e-Expert-mallista.

Auto valmistetaan Ranskassa Valenciennes’n tehtailla, josta se siirtyy Saksan Rüsselsheimissa sijaitsevaan Stellantisin vetyteknologiaan erikoistuneeseen yksikköön.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja Salossa lapseen törmänneestä autoilijasta

Kuva: CvB.

Salossa Ylhäistentiellä maanantaina 17. toukokuuta noin kello 8.25 aikaan auto törmäsi pyöräilevään lapseen ja poistui paikalta. Auton kuljettajaa pyydetään ilmoittautumaan poliisille.

Tapahtumapaikka on Ylhäistentiellä Villiläntien risteyksestä noin sata metriä Saloon päin.

11-vuotias poika oli polkupyöräilemässä kouluun, kun hänen takaansa tuli musta maasturi tai iso henkilöauto. Auto törmäsi poikaan kaataen hänet pientareelle. Auto pysähtyi hetkeksi, mutta tämän jälkeen poistui paikalta. Autoa ajoi mies.

Poliisi ei ole tavoittanut auton kuljettajaa. Poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja tapahtuneen nähneiltä henkilöiltä tai muuten asiasta tietäviltä.

Havainnot voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp-viestillä numeroon 050 411 7655.

Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja liikennepakona tieliikenteessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //