Koti Blogi Sivu 1250

Koulujen alkaessa pitää autosta nähdä kunnolla!

Arkistokuva. Kuva: Autoalan tiedotuskeskus.

Koulujen alku tuo tällä viikolla liikenteeseen yli puoli miljoonaa peruskouluikäistä lasta, joista noin 60 000 on ekaluokkalaisia. Autoilijoilla on iso vastuu koulutien turvallisuuden takaamisessa.

Pieni lapsi jää helposti ajoneuvon kuljettajan silmissä katveeseen sellaisissa paikoissa, joissa aikuinen tulisi havaittua ongelmitta. Autoilijan tulisikin tehdä kaikkensa omien havainnointimahdollisuuksiensa parantamiseksi.

Näin syksyn saapuessa auton lasit ovat aamuisin usein märkiä ja huurussa. Liikenteeseen ei saa lähteä, jos laseista ei näe kunnolla läpi. Lasien kuivaaminen ja puhdistaminen esimerkiksi kumilastalla vie vain pienen hetken.

– Myös peruutuskameran linssi on syytä kuivata ja puhdistaa. Erityisesti parkkipaikalla, jossa liikkuu paljon lapsia, kamera on todella hyvä turvaväline, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen painottaa.

Pidä lasit puhtaana

Nyt on hyvä aika myös puhdistaa lasit niin ulkoa kuin sisältä. Epäpuhtaudet lasin pinnalla vaikeuttavat havainnointia erityisesti auringon paistaessa suoraan edestä. Havainnoinnin kannalta olennaisia lasipintoja ovat myös silmä- ja aurinkolasien linssit, jotka nekin on pidettävä puhtaina.

Katso tästä muita Autoliiton juttuja.

Jos sadekelillä vaikuttaa siltä, että pyyhkijänsulat jättävät kalvoa tai raitaa lasin pintaan, on sulat syytä puhdistaa lasinpesunesteeseen kostutetulla rievulla tai kosteuspyyhemäisellä sulkapyyhkeellä.

– Jos puhdistaminen ei auta, ovat sulat vaihtokunnossa, Vesalainen neuvoo.

Sopeuta nopeus ympäristön mukaiseksi

Havainnointia vaikeuttavien tekijöiden eliminoimisen lisäksi on tärkeää muistaa, että alentamalla ajonopeutta jää enemmän aikaa havainnoida, arvioida, ajatella ja toimia. Erityisesti koulujen läheisyydessä pitää olla tarkkana.

Lisäksi on tärkeää, että kuljettaja malttaa keskittyä olennaiseen eli ajamiseen.

– Matkapuhelimeen kilahtaneen viestin ehtii kyllä lukea myöhemmin, kun ei enää olla liikenteessä. Samalla aikuinen näyttää esimerkillään kyydissä oleville lapsille, ettei puhelimen räplääminen kuulu liikenteeseen, Vesalainen muistuttaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

39 kuljettajaa menetti ajokorttinsa pääkaupunkiseudun tehostetussa nopeusvalvonnassa

Kuva: Poliisi.

Länsi-Uudenmaan, Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset valvoivat perjantaina 6.8. päivän ja illan aikana yhteistyössä nopeuksia pääkaupunkiseudun valtaväylillä.

Tehostettua valvontaa tehtiin kaikkien poliisilaitosten alueella. Nopeusvalvontaa kohdennettiin kantatie 51:lle, valtatie 1:lle, kantatie 45:lle sekä valtatie 4:lle. Nopeusvalvonnan yhteydessä tehtiin valtakunnallisen teemavalvonnan mukaista rattijuopumusvalvontaa.

Valvonnan tuloksena kirjattiin yhteensä 13 kappaletta törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ylinopeudesta sekä 23 kappaletta liikenneturvallisuuden vaarantamisia, joissa ylinopeus osoitti vakavaa piittaamattomuutta.
Rattijuopumusrikosepäilyjä oli kolme.

Sakkoja ylinopeudesta poliisi kirjoitti valvonnan aikana 47 kappaletta. Väliaikaiseen ajokieltoon määrättiin yhteensä 39 kuljettajaa.

Suurimmat nopeudenylitykset olivat 133 km/h nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h sekä 198 km/h nopeusrajoituksen ollessa 120 km/h.

− Poliisin kirjaamien törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisrikosten osalta tilanne näyttää pääkaupunkiseudulla hieman edellisvuotta paremmalta, sillä määrät ovat laskeneet jonkin verran vuodesta 2020, kertoo ylikomisario Aapo Isoaho Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

80 prosenttia suomalaisista on huolissaan koulunsa aloittavien lasten suojatieturvallisuudesta

Arkistokuva. Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen.

Koulujen alku tuo tuhansia uusia koululaisia liikenteeseen. LähiTapiolan kyselyn mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista on huolissaan koulunsa aloittavien lasten suojatieturvallisuudesta.

Tilastojen valossa tienylitykset ovat edelleen vaarallisia paikkoja.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan vajaa puolet taajamissa viime vuosina jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui suojatiellä.

Suojatien pitäisi nimensä mukaisesti suojata tien ylittäjää, mutta moni pelkää, ettei tämä toteudu. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista on ainakin jokseenkin huolissaan koulunsa aloittavien lasten suojatieturvallisuudesta.

Suojateiden merkitys korostuu taas kouluvuoden alkaessa, kun tuhannet lapset ja nuoret alkavat liikkua koulun ja kodin väliä.

– Meidän muiden on syytä olla liikenteessä valppaana myös tutuissa ympäristöissä, koska liikenne vilkastuu paljon arkiaamuina. Taajamassa auton tai pyörän ajonopeutta kannattaa hidastaa ainakin koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, jotta jää enemmän aikaa havainnoida ja reagoida. Jos tuntuu, että jalankulkijat huomaa vasta viime tipassa, vauhtia on todennäköisesti liikaa. Äkkijarrutuksen tarve on jo merkki siitä, että riskit ovat turhan suuret, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Arjan katsaus -kyselyyn vastanneiden enemmistö kokee, etteivät autoilijat tai pyöräilijät ota suojateitä tai niillä liikkuvia jalankulkijoita riittävästi huomioon. Lain mukaan ajoneuvolla suojatietä lähestyessä tulisi ajaa varovaisesti ja sellaista nopeutta, että ehtii tarvittaessa pysähtyä. Jos jalankulkija jo on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, hänelle tulisi antaa tilaa.

– Liikenneturvallisuus on yhteispeliä ja syntyy vuorovaikutuksessa. Koska lapset kuitenkin vasta opettelevat liikenteeseen, ja ekaluokkalaisenkin liikennesilmä vasta kehittyy, on meidän aikuisten otettava turvallisuudesta vastuuta, sanoo Alaviiri.

Paljon onnettomuuksia suojateillä – moni säikähtänyt itse

Kyselytuloksista kumpuava huoli koululaisten suojatieturvallisuudesta saattaa juontaa osin siitä, että monella on omakohtaista kokemusta vaarallisista tilanteista. Kun kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin, ovatko he joutuneet jalankulkijoina suojatiellä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen, 16 prosenttia vastaajista oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja runsas neljännes jokseenkin samaa mieltä.

Tilastojen valossa vakavia onnettomuuksia suojateillä sattuu edelleen yllättävän paljon. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosina 2015–2019 taajamissa sattuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia (29 tapausta) tapahtui suojatiellä.

Luvusta on poistettu tahalliset teot sekä sairauskohtauksista aiheutuneet onnettomuudet. Taajamissa menehtyneistä jalankulkijoista enemmistö oli iältään yli nelikymppisiä, mutta noin joka kymmenes korkeintaan 14-vuotias.

– Vaikka jalankulkijoiden ja yleensäkin liikenteen kuolemantapaukset ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, ovat tienylitys- ja risteystilanteet edelleen riskisiä paikkoja. Näin kouluvuoden alkaessa meidän on hyvä muistaa, että esimerkiksi suojatietä lähestyvä lapsi saattaa helposti jäädä toisen ajoneuvon tai esimerkiksi pensaan varjoon. Lapset saattavat myös toimia joskus liikenteessä yllättävästi, joten siihenkin meidän on hyvä varautua, sanoo Alaviiri.

Näillä keinoin voimme vähentää riskejä koulutiellä

3 vinkkiä koululaiselle ja vanhemmille

  1. Kun ekaluokkalainen aloittaa koulun, miettikää yhdessä, mikä on turvallisin reitti kulkea. Se ei välttämättä ole se kaikkein lyhin, vaan saattaa kiertää esimerkiksi tienylityksen alikulun kautta. Koulumatkaa kannattaa harjoitella ennalta ja siitä on hyvä jutella myös syksyn edetessä.
  2. Sopimus kännykän käytöstä. Jos lapsella on puhelin, se on hyvä pitää repussa koulumatkan aikana. Näin ruutu ei vie huomiota liikenteestä. Jos kävellessä tarvitsee soittaa tai viestitellä, sitä varten tulisi pysähtyä.
  3. Yhteiset keinot kavereiden kanssa? Jos lapsi kulkee kouluun lähialueen lasten kanssa, voisiko heille ehdottaa yhteisiä pelisääntöjä? Esimerkiksi tien yli ei koskaan saa juosta, ja suojatielle tullessa pitää aina pysähtyä sekä katsoa rauhassa ympärille. Alueen vanhemmat voivat myös sopia, kuka kulkee lasten kanssa.

3 vinkkiä muille tiellä liikkujille

  1. Valppaana elokuussa. Koulujen alkaessa arkiliikenteeseen on hyvä varata vähän enemmän aikaa, jotta ei tarvitse kiirehtiä. Kun aamuisin tai kotiin palatessa ei ole hoppu, jää enemmän aikaa havainnoida, ennakoida ja huomioida muuta liikennettä.
  2. Maltti ajaessa. Ajoi sitten kahdella tai neljällä pyörällä, pidetään nopeus taajamissa maltillisena. Etenkin koulujen ja päiväkotien läheisyydessä ja vilkkailla risteyspaikoilla on hyvä hidastaa vauhtia. Liian kova tilannenopeus heikentää reagointimahdollisuuksia yllättävissä tilanteissa ja saattaa aiheuttaa vakavampia seurauksia onnettomuudessa.
  3. Huomio liikenteeseen. Älä räplää kännykkää tai keskity johonkin muuhun ajaessa tai kävellessä. Kännykkä kannattaa pitää pois kädestä siksikin, etteivät lapset ota sinusta huonoa esimerkkiä.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 8.–15.5.2021 kaikkiaan 1 018 suomalaista. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Sähköisten liikkumisvälineiden yleistyminen huolettaa koululaisten vanhempia

Kuva: If.

Noin 40 prosenttia pienten koululaisten vanhemmista pelottaa päästää lapsi koulumatkalle. Joka toinen vanhemmista arvioi, että nopeasti lisääntyneet sähköiset liikkumisvälineet, kuten sähköpotkulaudat, lisäävät liikenteen riskejä merkittävästi. Suurin huoli on laitteiden kova vauhti, kertoo Ifin kyselytutkimus.

Pienten koululaisten vanhemmista 70 prosenttia pitää autoilijoita suurimpana vaarana lapsensa koulumatkalla. Seuraavaksi eniten vanhempia huolettavat raskas liikenne sekä lapsen oma toiminta liikenteessä. Tiedot käyvät ilmi Ifin kyselytutkimuksesta, johon vastasi kesäkuussa 501 vanhempaa, joilla on 6–12-vuotiaita lapsia.

Myös nopeasti yleistyneet sähköiset liikkumisvälineet, kuten sähköpotkulaudat, mietityttävät monia vanhempia: Joka toinen vanhempi kokee, että niiden lisääntyminen kasvattaa liikenteen riskejä paljon. Ainoastaan joka kymmenes on sitä mieltä, että uusien liikkumisvälineiden myötä riskit lisääntyvät vain vähän tai eivät ollenkaan.

– Viime aikoina on käyty paljon keskustelua sähköpotkulautojen turvallisuudesta, joten vanhempien huoli etenkin suurimmissa kaupungeissa välillä arvaamattomasti sukkuloivista lautailijoista on ymmärrettävä. Sähköpotkulautojen varomaton käyttö näkyy valitettavasti selkeästi myös vakuutusyhtiössä, toteaa Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

– Vastuu lasten turvallisesta koulumatkasta on meillä kaikilla liikenteessä liikkujilla kulkuvälineestä riippumatta. Hyvä muistisääntö on, että liiku aina koulujen läheisyydessä siten, kun toivoisit muidenkin liikkuvan oman lapsesi koulumatkan varrella. Sähköpotkulaudalla täytyy muistaa, että ne eivät kuulu jalkakäytävälle, muistuttaa Virtanen.

Kova vauhti sähköisten liikkumisvälineiden suurin riski

Pienten koululaisten vanhemmat pitävät sähköisten liikkumisvälineiden suurimpana haasteena niiden mahdollistamaa kovaa vauhtia. Myös tietämättömyys tai piittaamattomuus laitteisiin liittyvistä liikennesäännöistä huolettaa monia.

Vanhempien mielestä lapsille turvattomimmat liikkumisvälineet ovat sähköpotkulauta sekä tasapainoskootteri eli leijulauta. Noin 60 prosenttia vanhemmista arvioi, että 12–15-vuotias lapsi on riittävän kypsä käyttämään sähköisiä liikkumisvälineitä. Joka viides oli kuitenkin sitä mieltä, että käyttäjän tulisi olla tätä vanhempi.

– Esimerkiksi sähköpotkulauta ei ole lelu, vaikka laissa määriteltyä ikärajaa sen käyttöön ei ole. Sillä liikkuminen edellyttää laudan hallintaa, liikennesääntöjen tuntemista sekä erilaisten tilanteiden ennakointia eli kykyä lukea nopeasti liikennettä. Lauta on lisäksi äänetön, mikä tekee ohitustilanteista kevyen liikenteen väylällä vaarallisia. Vanhempien kannattaakin harkita, missä vaiheessa antaa skuutin lapsen käyttöön ja huolehtia turvalliseen käyttöön opastamisesta, korostaa Virtanen.

Alle puolet vanhemmista uskoo lapsensa osaavan liikennesäännöt hyvin

Lapsen koulumatkalle päästäminen pelottaa kyselyn perusteella noin 40 prosenttia vanhemmista vähintään jossain määrin. Eniten koulumatka pelottaa pienimpien, 6–8-vuotiaiden lasten vanhempia. Vähiten peloissaan olevia on pääkaupunkiseudulla ja eniten puolestaan maaseudulla.

Vanhemmat arvioivat lastensa liikennesääntöjen tuntemusta epäilevästi: Vain 40 prosenttia uskoo, että oma lapsi osaa liikennesäännöt vähintään melko hyvin. Pääkaupunkiseudun vanhemmat ovat kaikista pessimistisimpiä, sillä heistä kukaan ei usko lapsensa osaavan liikennesääntöjä erittäin hyvin ja melko hyvinkin vain joka kolmas.

– Lapsi oppii parhaiten, kun liikenteessä kuljetaan yhdessä esimerkiksi koulumatkaa riittävän monta kertaa ja näytetään käytännössä, miten vaikkapa katsotaan molempiin suuntiin ennen kadun ylittämistä. Pelkkä sanallinen opastus ei riitä pienelle lapselle. Isomman lapsen kohdalla taas on syytä keskustella siitä, miten kavereihin tai kännykkään keskittyminen ei saada vielä huomiota liikenteen seuraamisesta, neuvoo Virtanen.

Huomaa ja huomioi Keltanokka liikenteessä

If turvaa jälleen uuden lukuvuoden alkaessa pieniä ekaluokkalaisia, jotka vielä harjoittelevat liikennetaitojaan. If lahjoittaa tänä syksynä jo 16. kerran Suomen ekaluokkalaisille keltaisen, heijastavalla nauhalla varustetun huomiolippiksen, jonka tehtävänä on kiinnittää liikenteessä huomio pieniin koululaisiin. Tähän mennessä yhteensä jo lähes miljoona ekaluokkalaista on saanut Keltanokka-lippiksen.

Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimukseen vastasi 501 suomalaista 6–12-vuotiaiden lasten vanhempaa kesäkuussa 2021. Otos muodostettiin satunnaisotannalla tämän ikäisten lasten vanhempien keskuudessa. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin ± 3,9 prosenttiyksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yksi kuolonuhri Siikajoen tasoristeysonnettomuudessa

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Henkilöauto ja juna törmäsivät vartioimattomassa tasoristeyksessä Siikajoella sunnuntaina noin kello 17.30.

Pohjoisen suuntaan matkalla ollut juna törmäsi Radanvarsitieltä junaradalle ajaneeseen henkilöautoon.

Törmäyksen seurauksena henkilöauton matkustajana ollut noin 70-vuotias ulkopaikkakuntalainen nainen kuoli välittömästi.

Auton kuljettajana toiminut noin 60-vuotias ulkopaikkakuntalainen mies loukkaantui tapahtuneessa vakavasti ja toimitettiin sairaalaan.

Raideliikenne oli poikki tapahtuneen vuoksi noin neljän tunnin ajan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän automainos: Uusi erikoisvarusteltu Toyota Avensis Premier.

Kuva: CvB.

Vuonna 2000 Suomessa markkinoitiin uutta erikoisvarusteltua Toyota Avensis Premier -mallia.

”Toyota näyttää taas mallia: uutuutena vahvasti varusteltu Avensis Premier. Huomattavan tyylikäs, ehdottoman turvallinen ja mainio paitsi ajaa myös omistaa. Sen takeena Toyotan legendaarinen laatu ja luotettavuus (takuu 3 vuotta / 100.000 km). Valittavana kolme korimallia, kolme varustetasoa ja viisi moottorivaihtoehtoa – tule ja koeaja mieleisesi. Huomaat, kuinka luokkansa suosituin erottuu edukseen. Kaikilla ominaisuuksillaan.

Toyota Avensis Premier. Vakiona mm.

  • Kevytmetallivanteet, RDS-radio/CD_soitin, sumuvalot
  • Etu- ja sivuturvatyynyt, ikkunaturvatyynyt (Linea Sol),, ABS-jarrut, etuturvavöiden esikiristimet voimanrajoittimin, Takana ALR/ELR-turvavyöt
  • Kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkötoimiset etuikkunat, sähkösäätöiset ja -lämmitteiset ulkopeilit

Katso tästä muita Päivän automainoksia.

Elämä on mahdollisuus. Nauti siitä. Toyota Avensis.
Sedan, Liftback ja Wagon. Mallisto alkaen 135.900 mk. (Noin 30 000 €).
Avensis Premier alkaen 138.900 mk

Ilmastointilaite asennettuna uuteen Avensikseen 4.900 mk.

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 9/2000.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Päivän paloauto: Land Rover 1961

Kuva: CvB.

Kuvissa on Kirkkonummen Veikkola VPK-FBK:n Land Rover -merkkinen kevyt maastosammutusauto vuodelta 1961.

Auton moottori on nelisylinterinen bensiinimoottori.

Veikkola VPK-FBK perustettiin 1961 ja Land Rover oli palokunnan ensimmäinen auto. Vasta 1970-luvun lopulla palokuntaan tuli isompi sammutusauto.

Katso tästä muita Päivän paloautoja.

Auto on kuvattu Hyvinkäällä tapahtumassa Vanhojen paloautojen kokoontumisajo 2021.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti ja Veikkola VPK-FBK.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.
Kuva: CvB.

Tuomas Pöntinen ajoi kaksi voittoa Porsche-sarjan KymiRingin kisassa

Kuva: Juhana Määttä.

Lauantaina ajettiin kauden kolmas kisaviikonloppu Porsche Sprint Challenge NEZ -sarjassa.

Kauden kolmannen kisaviikonlopun aika-ajossa Tuomas Pöntinen näytti muille kaapin paikan ajamalla ylivoimaisesti paalulle. “Kuivalla kelillä täällä on Pöntistä vaikea saada kiinni”, kuului varikolla. Jim Rautiainen ja Thomas Kangro (EST1 Racing) täydensivät aika-ajon kärkikolmikon.

Kauden kuudenteen kisaan lähdettiin kuvankauniissa olosuhteissa. Tämä tarkoitti sitä, että itse kilpailu oli melko ennalta-arvattava: Pöntinen ajoi voittoon ja kellotti paaluun oikeuttavan kisan nopeimman kierroksen, Rautiainen ja Kangro tulivat lähtösijoillaan maaliin.

Iltapäivällä, autojen jo odotellessa varikkosuoralla seitsemännen kisan lämmittelykierrokselle lähtöä, saderintama saavutti Kymiringin ja varikolla alkoikin tapahtua.

Tallit ehtivät nipin napin vaihtaa alle sadekelin renkaat ennen käskyä seurata turva-autoa radalle.

Sateessa kilpailuasetelmat muuttuivat: Rautiainen oli selkeästi nopeampi (nopein kierros) ja luottavaisempi kuin Pöntinen, joka kuitenkin piti komeasti johtoasemansa kovan kisaamisen päätteeksi.

Thomas Kangro ajoi jälleen varmasti kolmannelle sijalle. Tommi Harun hieman kadoksissa ollut vaihto tuotti kertaa neljännen sijan. Raimo Niemi (Relaa Racing), Simo P. Kangas (SPP-Racing) ja Mattias Wrede (Westend Racing) tulivat maalin sijoille 5-7. Jari Ollila (SPP-Racing) kirjautti DNS teknisen ongelman vuoksi.

Päivän kruunasi kauden kahdeksas kisa, johon lähdettiin kovassa sadekelissä Jim Rautiaisen johdolla.

Rautiainen näytti jo painavan helppoon voittoon, kunnes pahentunut keli hidasti kärkimiehen vauhtia ja Pöntinen kuroi eron umpeen ja puristi ohi.

Rautiainen osoitti kuitenkin etevyytensä sadekelissä ja kuittasi johtopaikan itselleen kilpailun loppuvaiheilla. Maalissa oli silminnähden tyytyväinen Rautiainen:

Ankara sadekeli teki tepposet useammalle kuljettajalle: Thomas Kangro, Jari Ollila Raimo Niemi joutuivat jättämään leikin kesken.

Tämä avasi oven Mattias Wredelle, joka toi Westend Racingin GT4:n upeasti neljäntenä maaliin. Simo P. Kangas täydensi kärkiviisikon. Tommi Haru löysi kadoksissa olleen vauhtinsa ja nousi palkintokorokkeen kolmannelle sijalle.

6. kisa

1. Tuomas Pöntinen (Relaa Racing) + fastest lap
2. Jim Rautiainen (WR Racing)
3. Thomas Kangro (EST 1 Racing)
4. Tommi Haru (THR Racing)
5. Raimo Niemi (Relaa Racing)
6. Simo P. Kangas (Spp Racing)
7. Mattias Wrede
Jari Ollila DNF

7. kisa

1. Tuomas Pöntinen (Relaa Racing)
2. Jim Rautiainen (WR Racing) + nopein kierros
3. Thomas Kangro (EST 1 Racing)
4. Tommi Haru (THR Racing)
5. Raimo Niemi (Relaa Racing)
6. Simo P. Kangas (Spp Racing)
7. Mattias Wrede
Jari Ollila DNS

8. kisa

1. Jim Rautiainen + nopein kierros
2. Tuomas Pöntinen
3. Tommi Haru
4. Mattias Wrede
5. Simo P. Kangas
Thomas Kangro DNF
Raimo Niemi DNF
Jari Ollila DNF

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rallicross: Kalliokoski hallitsi Kouvolan SM-kisan SuperCar-luokkaa

Jere Kalliokoski kärjessä. Kuva: Toni Ollikainen, AKK.

Kouvolan Tykkimäellä ajettiin lauantaina Rallicross SM -kauden kolmas osakilpailu, edelliskisan tapaan paikoin erittäinkin haastavissa ja liukkaissa olosuhteissa.

Jere Kalliokoski oli jälleen SuperCar-luokassa täysin pitelemätön.

Kauden kolmas voitto ja aiempien osakilpailujen tapaan täysi pistepotti vankisti Kalliokosken asemia sarjan piikkipaikalla.

Nuorukainen on alkukauden esityksiinsä syystäkin tyytyväinen.

Alkukauden aikana vastoinkäymisistä kärsinyt Henri Haapamäki oli erittäin lähellä joutua keskeyttämään myös Kouvolassa.

Mekaanikot saivat kuitenkin vaihdettua Fiestan vaihdelaatikon lyhyellä aikataululla, ja sastamalainen pääsi aivan viime hetkillä starttaamaan finaalilähtöön.

Toisesta sijasta käytiinkin varsin mielenkiintoinen taistelu finaalissa. Sijoitukset vaihtuivat Kalliokosken takana useaan otteeseen, eikä osumiltakaan vältytty.

Toiseksi itsensä taisteli lopulta Joni-Pekka Rajala ennen Haapamäkeä ja Mika Liimataista. Viidenneksi ajoi Jari Putkinen, joka oli myös pitkään kiinni kakkossijassa.

Myös kotiyleisön suuri suosikki Atro Määttä väläytteli ajotauosta huolimatta erinomaista vauhtia, eikä palkintokorkesijakaan ollut kotiradalla kaukana. Finaalista jäi kuitenkin keskeytyksen vuoksi käteen kuudes sija.

Pesoselle voitto SRC-luokassa

SRC-luokassa saatiin jälleen uusi osakilpailuvoittaja, kun Juha-Pekka Pesonen ajoi muilta karkuun luokan finaalilähdössä.

Erinomainen startti ja virheetön ajo takasivat Pesoselle uran ensimmäinen SM-osakilpailuvoiton. Tahmean alkukauden jälkeen tämä maistuu takuulla hyvältä.

Toiseksi ajoi Honkajoen ja Jalasjärven sijoituksiaan pykälällä parantanut Ari Salonen, joka myös kohenteli asemiaan SM-pistetaulukossa.

Kolmas oli Ville Mikkonen, joka kasvatti samalla pistejohtoaan nappaamalla hienojen alkuerien ansioista luokan korkeimman pistepotin Tykkimäeltä.

Liimatainen hallitsi Autokrossi-luokkaa

Autokrossi-luokan tasaisuutta päästiin ihmettelemään jo perjantain vapaissa harjoituksissa, kun peräti 16 nopeinta aikaa kellotettiin alle sekunnin sisään.

Itse lauantain kilpailussa ykkönen oli Mika Liimatainen, joka käskytti Porscheaan näyttävästi Tykkimäen haastavissa olosuhteissa. Voitto oli myös Liimataiselle uran ensimmäinen SM-sarjassa.

Toiseksi ajoi tiukan voittotaistelun jälkeen Tuomas Venäläinen ja kolmas oli kotiyleisön riemuksi Jori Seppälä.

Autokrossi-luokassa startataan erittäin mielenkiintoisista asetelmista kauden kahteen viimeiseen osakilpailuun. Viiden kärki on nimittäin ainoastaan kymmenen pisteen sisällä toisistaan.

Kausi jatkuu 4. syyskuuta Hyvinkäällä.

SM-pisteet 3/5 osakilpailun jälkeen

SuperCar

1. Jere Kalliokoski 90
2. Mika Liimatainen 66
3. Joni-Pekka Rajala 61
4. Jari Tuuri 55
5. Jukka Pykäläinen 44

SRC

1. Ville Mikkonen 77
2. Joni-Pekka Rajala 72
3. Olli Lahti 71
4. Ari Salonen 53
5. Christian Jensen 52

Autokrossi

1. Joni-Pekka Rajala 66
2. Mika Liimatainen 64
3. Jori Seppälä 64
4. Tuomas Venäläinen 59
5. Jere Tikka 56

www.rallicross.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rattijuopon auto syttyi palamaan kesken ajon

Kuva: CvB.

Mies kuljetti pakettiautoa Polvijärvellä ja kesken ajon auto syttyi tuleen. Tuli tuhosi auton kokonaan.

Poliisin mentyä paikalle selvisi, että kuljettaja oli ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena ja hän puhalsi 1,25 promillea.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //