Koti Blogi Sivu 1163

Sähköautot asettavat uusia vaatimuksia renkaille

Kuva: Michelin.

Vuonna 2021 Suomeen ilmestyi ennätyksellisen monta sähköautoa. Hieman runsaat 30 prosenttia viime vuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli joko ladattavia hybridejä tai täyssähköautoja.

Tämä selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen julkaisemista tilastoista, ja sieltä näkyy myös sähköautokannan kehitys – vuoden 2021 päättyessä on maassamme jo lähes 100 000 ensirekisteröityä sähköautoa.

Sähköautokannan kiihtyvä kasvu asettaa kovia vaatimuksia latausinfrastruktuurin nopealle laajenemiselle niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja erityisesti huoltoasemilla ja pysäköintialueilla.

Mutta kuten Toni Rämet, rengasvalmistaja Michelinin tekninen asiantuntija Suomessa huomauttaa Michelinin tiedotteessa, sähköautojen nopea yleistyminen asettaa haasteita myös rengasvalmistajille, joiden on kehitettävä ja tuotava markkinoille uusia rengastyyppejä sähköautojen kasvavan käyttäjäkunnan erilaisiin tarpeisiin.

– Ensimmäisiä tuntemuksia sähköauton ratin takana ovat matkustamon hiljaisuus ajon aikana ja auton tehokas kiihtyvyys. Mutta kun voimakkaan kiihdytyksen ääni taukoaa, perinteisten renkaiden rengasmelu erottuu selvästi ja muuttuu hallitsevaksi. Samaan aikaan sähköauton paino ja tehokkaampi kiihtyvyys rasittavat renkaita enemmän kuin polttomoottoriautossa, joten renkaat kuluvat nopeammin kuin mihin on totuttu, Rämet korostaa.

– Premium-tasoisten renkaiden valmistajat kuten Michelin ovat olleet varhain mukana sähköautojen kehityksessä ja markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut saatavissa varta vasten sähköautoihin kehitettyjä renkaita. Kehitystyö on jatkuvaa, sillä sähköautojen suorituskyvyn ja niiden käyttöolosuhteiden kirjon kasvaessa uusien rengastyyppien tarvekin kasvaa. Uudenlaiset kumiseokset, kulutuspinnan rakenne ja pintakuvion muotoilu vaikuttavat olennaisesti rengasmelun vähentämiseen ja kulutuskestävyyden parantamiseen sekä renkaan käyttöiän pidentämiseen.

Toimintamatka — olennainen haaste

– Perinteisten, polttomoottoriautoihin suunniteltujen renkaiden suhteelliset heikkoudet niitä sähköautoissa käytettäessä eivät rajoitu meluun ja kestävyyteen. Suurin sähköauton hankintaa rajoittava tekijä on epäily toimintamatkan riittävyydestä. Se tosin on jo viime vuosina kasvanut merkittävästi, mihin sähköautoihin kehitetyillä renkailla on keskeinen vaikutus. Kyse on renkaan vierintävastuksesta, sillä mitä matalampi vierintävastus, sitä enemmän kilometrejä kertyy latauskertaa kohti, Rämet sanoo.

– Kun puhumme sähköautoista, puhumme väistämättä myös toimintamatkasta ja huolesta sen riittämättömyydestä seuraavalle latauspisteelle saakka. Näin on vielä muutaman vuoden ajan, kunnes latausinfrastruktuurin kapasiteetti vastaa sähköautojen määrää.

Koska renkaiden vierintävastuksen osuus on noin 20 prosenttia auton energiankulutuksesta, on ilmeistä, miten suuri merkitys pelkällä renkaan vierintävastuksen vähentämisellä on sähköauton toimintamatkan kasvuun.

– Pienehkötkin parannukset, kuten esimerkiksi Michelinin uusissa sähköautoihin tarkoitetuissa renkaissa, auttavat tuntuvasti auton toimintamatkan kasvattamisessa, Rämet huomauttaa.

Michelinin laskelmat osoittavat, että uusien sähköautojen renkaiden Michelin ePrimacyn ja Michelin Pilot Sport EV:n matalamman vierintävastuksen avulla toimintamatkaa voidaan lisätä 7-10 prosentilla eli 28–40 kilometrillä autolla, jonka toimintamatka on 400 kilometriä.

Toistaiseksi kuluttajien saatavissa on vielä vain rajallinen valikoima varsinaisia sähköauton renkaita. Sekä Michelin että muut laaturenkaiden valmistajat kehittävät kuitenkin jatkuvasti uusia rengasteknologioita, jotka vastaavat sähköajon tarpeita.

Sähköautoihin suunniteltujen renkaiden valikoimat kasvavat siis merkittävästi tulevina vuosina, kun sähköautojen odotetaan valtaavan leijonanosan henkilöautojen myynnistä Euroopassa ja ennen pitkää myös Pohjois-Amerikassa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Muistutus talven turvallisuusriskeistä

Auto kannattaa putsata kunnolla ennen liikkeelle lähtöä. Kuva: Matti Sulanto.

Päivät ovat alkaneet jo pidentyä, mutta liikenne on edelleen vilkasta aamu- ja iltapäivähämärän aikaan. Myös koko Suomeen saapunut kunnon talvi ja sen mukanaan tuomat talviteiden vaihtelevat olosuhteet vaativat kuljettajilta täyttä huomiota.

Näistä syistä vahinkokorjaamo Autoklinikka haluaa nostaa esiin muutamia tärkeitä seikkoja, joilla voit varmistaa, että näkyvyys ja ajoturvallisuus pysyy hyvänä myös haastavammissa ajokeleissä.

Tee huolellinen puhdistus ajovaloja myöten

– Ikkunoiden raaputtelun lomassa on helppo unohtaa, että myös ajovalot ovat talvella tärkeät tarkastaa ja puhdistaa huolellisesti aina ennen liikkeelle lähtöä. Koska valot lämpenevät käytössä, niihin satava lumi voi sulaa ja sen jälkeen jäätyä kiinni umpioihin tiukastikin, joten pelkkä kevyt pyyhkäisy ei välttämättä aina riitä, Autoklinikan PDR-ammattilainen Vesa Mattila vinkkaa.

– Luonnollisesti myös auton kokonaisvaltainen puhdistus on samalla erittäin tärkeää. Ei riitä, että tuulilasiin raaputtaa pienen aukon, vaan lasit takaikkunaa myöten tulisi puhdistaa kunnolla. Samalla irtolumi kannattaa siistiä pois esimerkiksi konepelliltä ja katolta.

Tarkkaile tuulilasin kuntoa laajasti

Lumen ja jään poistamisen lisäksi tuulilasin kuntoa kannattaa tarkkailla aktiivisesti myös kiveniskemien ja halkeamien varalta. Vaurio tuulilasissa voi yllättävän tehokkaasti heijastaa valoa ja häiritä näin kuljettajan näkökenttää.

– Muistuttaisin edelleen kaikkia siitä, että kuuman veden kaatamista tuulilasille jään sulattamiseksi ei suositella koskaan. Rajut lämpötilanvaihtelut voivat halkaista tuulilasin – eritoten, jos jossain kohti lasia piilee jo valmiiksi iskemäkohta. Tuulilasia ei tulisi myöskään skrapata esimerkiksi parkkikiekolla, vaan käyttää ainoastaan tarkoitukseen tehtyjä sekä puhtaaksi todettuja skrapoja ja harjoja, Mattila painottaa.

Tuulilasin puhtaudesta voi osaltaan huolehtia myös varmistamalla, että tuulilasin pesunestettä on riittävästi ja että nesteen pakkasenkesto on tarpeeksi korkea.

Minimoi häiriöt erityisen tarkkaan haastavissa olosuhteissa

Kun ajo-olosuhteet ovat huonot, olipa kyse sitten liukkaista teistä, tiheästä lumisateesta tai pimeästä, häiriötekijöiden poistamisen tärkeys korostuu entisestään.

Esimerkiksi älypuhelimen voi asettaa erityiseen keskittymistilaan, jossa vain tärkeät yhteydenotot, kuten puhelut, tulevat läpi. Näin vaikkapa mahdolliset viesti-ilmoitukset eivät häiritse ajoon keskittymistä.

– Toiseksi esimerkiksi nostaisin tilanteen, josta myös itselläni on omien lasten myötä kokemusta: aamulla lapset pakataan autoon pienellä kiireellä, lähdetään suoraan liikkeelle ja melkein heti takapenkiltä kuuluu avunpyyntö vaikkapa huonosti olevasta hanskasta tai hukkuneesta lelusta. Tällöin ratissa olevalla vanhemmalla on usein suuri houkutus kurottaa nopeasti takapenkille, mikä voi siinä hetkessä tuntua pikkujutulta, mutta kasvattaa heti onnettomuuden riskiä melkoisesti. Suositeltavaa onkin yrittää varata riittävästi aikaa lähtöön ja varmistaa muun muassa, että lapsilla on kaikki hyvin ennen liikkeelle lähtöä, Mattila sanoo.

Varaudu yllätyksiin

Hyvälläkin valmistautumisellakin liikenne voi toisinaan yllättää. Tämän vuoksi on myös tärkeää varautua mahdollisiin vahinkotilanteisiin esimerkiksi selvittämällä ennakkoon, miten rengasrikon, auton tiensivuun jäämisen, kolarin tai muun ongelman sattuessa toimitaan ja mihin otetaan yhteyttä.

Lisäksi mukaan kannattaa aina varata lämmintä vaatetta sekä tärkeimmät turvavarusteet, kuten taskulamppu, lumilapio, ensiapulaukku, varoituskolmio ja huomioliivi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vetoomus meille autoilijoille!

Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Facebook.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on Facebook-sivuillaan julkaissut tärkeän vetoomuksen meille autoilijoille.

”Kun näet onnettomuuspaikan, muista hiljentää ja keskity ajamiseen. Erityisesti, jos keli on liukas, muistathan myös turvavälien tarpeellisuuden.

Haluamme, että meidän väki, joka on auttamassa onnettomuuspaikalla, pääsee ehjänä kotiin jokaisen työvuoron jälkeen. Kuten myös muut auttamassa olevat.

Tämä vetoomus juontaa eiliseltä, jossa kahta ajoneuvoamme kolaroitiin onnettomuuspaikalla, peräti neljällä autolla.

Onneksi henkilövahingoilta selvittiin, mutta tässä olisi voinut käydä myös huonosti.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.”

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Erikoinen tapahtuma: Tukkirekan perävaunu tönäisi poliisiauton ojaan

Kuva: CvB.

Tiistaina tapahtui Rovaniemen Hirvaalla tilanne, missä puutavara-ajoneuvoyhdistelmän perävaunu töytäisi poliisiautoa. Tarkempi tapahtumapaikka on Hirvaan koulun kohdalla Nelostiellä.

Tapahtumaketjussa puutavararekka jarrutti voimakkaasti edessä olevan liikenteen vuoksi. Hätäjarrutuksen seurauksena rekan perävaunu puski vinoon tien oikeaan laitaan ja osui siellä pysäköitynä olleeseen poliisiautoon kovalla voimalla.

Poliisiautossa ollut poliisi toimitettiin sairaalaan tutkittavaksi. Poliisiauto vaurioitui törmäyksen johdosta.

Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja vammantuottamuksena.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yksi henkilö menehtyi ja kaksi loukkaantui nokkakolarissa Juuassa

Kuva: CvB.

Yksi henkilö menehtyi, yksi loukkaantui vakavasti ja yksi lievästi henkilöauton ja pakettiauton välisessä nokkakolarissa Juuassa.

Kolarissa menehtynyt oli noin 60-vuotias juukalainen mies. Lisäksi noin 60-vuotias juukalainen nainen loukkaantui vakavasti.

Menehtynyt mies ja vakavasti loukkaantunut nainen olivat liikkeelle henkilöautolla. Pakettiauton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa lievästi.

Onnettomuus sattui 17.1. noin kello 12 aikaan Paalasmaantiellä Karhusalmen kohdalla. Henkilöauto ja pakettiauto olivat viranomaisten paikalle saapuessa molemmat keskellä tieuraa.

Tapahtuma-aikaan olosuhteet olivat lumituiskun, pöllyävän lumen ja kavenneen tieuran vuoksi haastavat. Vakavasti loukkaantunut nainen kuljetettiin saamiensa vammojen vuoksi sairaalahoitoon.

Tie oli useita tunteja poikki ja Paalasmaan lossi oli varattuna vain viranomaisliikenteelle.

Poliisi ja onnettomuustutkintalautakunta selvittävät tapahtunutta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uuden tekniikan avulla saadaan tarkempaa tietoa teiden kunnosta

Pointcloud-hankkeessa mallinnettiin ensi kertaa kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu näin tarkasti. Laserkeilausta sovellettiin metsien, kaupunkien ja väylien, kuten teiden, sähkölinjojen ja jokien, 3D-mallinnukseen. Kuva: Maanmittauslaitos.

Suomen tieverkon kuntoarvio 50 000 km:n pituudelta, sähkölinjojen kunnon arviointi ja metsien hoitotarpeiden arviointi jopa puun tarkkuudella. Muun muassa tämä on mahdollista tuoreen tutkimuksen ansiosta.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa COMBAT/Pointcloud-tutkimushankkeessa laserkeilattiin kohteita ja tehtiin niistä tarkkoja 3D-mallinnuksia.

Hankkeeseen osallistui Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijoita.

Kuusivuotisessa hankkeessa mallinnettiin ensi kertaa kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu näin tarkasti. Laserkeilausta sovellettiin metsien, kaupunkien ja väylien, kuten teiden, sähkölinjojen ja jokien, 3D-mallinnukseen.

Laserkeilausten avulla kerätty tarkka tieto on yhteiskunnalle ja yrityksille hyödyksi, kun tehdään päätöksiä teiden, sähkölinjojen tai metsien hoidosta.

– Käytännössä laserkeilaamalla tuotettu tarkka kuva ympäristöstämme hyödyttää metsien, kiinteistöjen ja väylien, eli merkittävän osan kansanvarallisuudestamme, ylläpidossa, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Mallinnuksia tehtiin myös hankkeessa kehitetyllä omalla monikanavaisella laserkeilausjärjestelmällä, joka on alan uusinta teknologiaa ja tuottaa kohteestaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Ympäristön 3D-mallintamista varten Paikkatietokeskuksen ja yliopistojen tutkijat tuottivat algoritmeja, jotka tunnistavat puiden runkoja, kaupungin maankäyttöä tai sähkölinjojen johtimia.

– Tutkimuksessa saavutettujen läpimurtojen ansiosta puulajit ja esimerkiksi teiden päällysteet voidaan tunnistaa aineistosta huomattavasti aiempaa tarkemmin, sanoo Kaartinen.

Aiemmin 3D-mallinnuksia tehtiin tarkkojen ilmakuvien avulla. Maanmittauslaitos tuottaa nykyisin ilmakuvien lisäksi 3D-pistepilviä laserkeilaamalla, jossa kohdetta valaistaan laserilla. Kansallinen laserkeilausohjelma päivittää koko Suomen pistepilven kuuden vuoden välein, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia.

Laserkeilain repussa, mönkijässä, helikopterissa ja autossa – näin kuvataan Suomea 3D-muodossa

Nyt laserkeilattiin kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu tällä tarkkuudella. Siksi valmiita laitteitakaan ei kaupan hyllyillä ollut. Tutkijat rakensivat itse tarvitsemiaan monikanavalaserkeilauslaitteita, joilla ympäristöä kuvattiin mönkijästä, helikopterista ja autosta sekä selkäreppurversiolla maastossa kävellen.

Väylien kuntokartoitusta pilotoitiin laserkeilaimella varustetulla autolla. Kokeilu oli onnistunut ja Suomessa onkin alkamassa tarkan 3D-aineiston kerääminen koko Suomen tiestöstä ja pääkatuverkostosta, yhteensä noin 50 000 km:n pituudelta. Aineistosta voidaan tehdä tarkkaa tien ja sen ympäristön kartoitusta ja kuntoarviointia. Aineisto soveltuu myös kaupunkimallien tarkentamiseen.

– Kehitimme hankkeen aikana väyläkartoitusteknologioita eteenpäin, jonka tuloksena niitä päästään soveltamaan käytännön tasolla teiden kunnon inventoinnissa ja ylläpidon optimoinnissa, kertoo professori Hannu Hyyppä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutista.

3D-mallintaminen kovassa kasvussa – Suomi kehityksen kärjessä

Pointcloud-hanke on edistänyt monikanavalaserkeilauksen ja 3D-mallinnuksen hyödyntämistä Suomessa. Hankkeen aikana tekniikan kysyntä ja osaaminen ovat Suomessa laajentuneet uusille toimialoille. Yksi Pointcloud-hankkeen tehtävistä onkin ollut osaamisen ja oppien siirtäminen Suomessa eteenpäin uusille hyödyntäjille.

– Suomen osaaminen laserkeilauksessa on maailman kärkeä. Hankkeen avulla olemme voineet vauhdittaa osaamisen leviämistä Suomessa sekä luomaan yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia pistepilviteknologian yleistyessä lujaa vauhtia. Tutkimuksen laadusta kertoo myös Maanmittauslaitoksen sijoittuminen tutkimuslaitosten ykkössijalle tuoreessa Suomen Akatemian tilastoinnissa, Kaartinen sanoo.

Tiedon jakaminen on osa avoimen tieteen periaatetta, jonka mukaisesti tutkimus ja sen tulokset ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Avoimesti jaettujen aineistojen sekä kannustavien tutkimustulosten myötä 3D-mallinnuksella on erinomaiset edellytykset jatkaa kasvua yhä uusille alueille. Pointcloud-hankkeen päätyttyä on aiheen parissa käynnissä jo useita uusia tutkimushankkeita, kuten kestävään jokiympäristöön keskittyvä Hydro-RDI-Network ja metsällinen lippulaivahanke UNITE.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rekka-auto törmäsi linja-auton kylkeen Iittalassa

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Maanantainan iltapäivällä rekka törmäsi linja-auton kylkeen Helsinki-Tampere-moottoritiellä Iittalassa.

Partio sai tapahtumapaikalla selville, että linja-autoon oli tullut tekninen vika ja tämän vuosi se oli pysähtyneenä tien laitaan.

Nelikymppinen mies ajoi kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmää moottoritietä etelän suuntaan, kun hän oli havainnut linja-auton pysähtyneenä osittain hänen käyttämällä ajokaistalla.

Kuljettaja yritti väistää linja-autoa viereiselle ajokaistalle, mutta törmäsi yhdistelmällä linja-auton vasempaan kylkeen. Molemmat ajoneuvot vaurioituivat törmäyksessä pahoin.

Kumpikaan kuljettajista ei loukkaantunut törmäyksessä. Linja-autossa ei ollut matkustajia. Rekka-auton kuljettajan epäillään syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Autoja romutettiin viime vuonna ennätysmäärä

Arkistokuva. Kuva: Kuusakoski.

Suomessa kierrätettiin vuonna 2021 enemmän ajoneuvoja kuin koskaan autoilevan Suomen historiassa, todetaan Suomen Autokierrätyksen tiedotteessa.

Yli 100 000 ajoneuvon raja rikkoutui jo marraskuussa. Koko vuonna kierrätettiin yhteensä 106 388 ajoneuvoa eli kasvua oli 33 prosenttia. Näistä henkilöautoja oli 97 068. Tämä on 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Autojen kierrätys jatkui vilkkaana läpi koko vuoden.

– Henkilöautoja päätyi lähes jokainen kuukausi kiertoon ennätysmäärä, yhteensä 24 564 autoa edellisvuotta enemmän, kertoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali.

Joulukuussa 2020 romutettujen autojen määrä oli poikkeuksellisen korkealla ja siihen verrattuna vuoden 2021 määrä jäi jälkeen. Kuitenkin joulukuu 2021 oli tilastojen valossa kaikkein aikojen toiseksi vilkkain joulukuu.

Syynä kasvuun ovat metallien maailmanmarkkinahintojen nousun lisäksi tietoisuuden lisääntyminen esimerkiksi valtion romutuspalkkion myötä. Lisäksi kuluttajille suunnattua informaatiota kierrätyksestä lisättiin ja parannettiin niin sosiaalisen median kanavien kuin perinteisen digi- ja paperimedian kautta.

Autokierrätys on merkittävä osa autokannan uudistumista

Autokannan uudistumisen näkökulmasta autojen pitäisi kiertää autokannassa entistä nopeammin. Autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa jo yli 21 vuotta.

– Vastaavasti esimerkiksi muissa pohjoismaissa romutusikä on keskimäärin 16–18 vuotta. Tätä kohti tulisi Suomenkin ehdottomasti pyrkiä, sanoo Kenraali.

Tuoreempi autokanta korreloi voimakkaasti vähäpäästöisyyden lisäksi myös liikenneturvallisuuden kanssa.

– Kierto yhdessä markkinoille tulevien uusien päästöttömien ja erittäin vähäpäästöisten autojen kasvun myötä uudistavat autokantaa parhaiten, jatkaa Kenraali.

Tuottajayhteisö vahvistaa kiertotaloutta ja asianmukaista kierrätystä

Autojen maahantuojat huolehtivat autojen kierrätyksestä tuottajayhteisönsä Suomen Autokierrätyksen kautta. Autosta päätyy kiertoon 95 prosenttia. Autosta saatava metalli voidaan käyttää uudestaan teollisuuden raaka-aineena. Tätä ennen käyttökelpoiset käytetyt osat voidaan poimia talteen uudelleen käytettäviksi.

– Hukkaan ei mene juuri mitään ja ympäristö kiittää, kertoo Kenraali.

Suomen Autokierrätys seuraa tarkasti, että kierrätys toimii asianmukaisesti ja kiertoon aikanaan päätyvät autot käsitellään lainmukaisesti ympäristöseikat huomioiden. Huolehtimalla romutettavaksi päätyvän auton Suomen Autokierrätyksen viralliseen vastaanottopisteeseen kuluttaja voi varmistua siitä, ettei ikäviä yllätyksiä myöhemmin synny.

Esimerkiksi ajoneuvoverot katkeavat lopullisesti vain virallisesta vastaanottopisteestä saadulla romutustodistuksella. Virallinen ja järjestäytynyt toiminta ehkäisee myös harmaan talouden syntymistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: Ja kuka vielä väittää, etteikö poliisilla olisi huumorintajua!

Kuva: CvB.

Kymmenen vuotta sitten julkaisimme jutun Etelä-Pohjanmaan poliisin julkaisemasta pisteettömästä tiedotteesta. Asia selvisi, poliisin kerrottua syyn pisteettömyyteen.

Ja kuka vielä väittää, etteikö poliisilla olisi huumorintajua!

Etelä-Pohjanmaan poliisi on toimittanut hengästyttävän pitkän tiedotteen ilman pisteitä. Tässä selitys asiaan.

Viitaten aiemmin julkisuuteen toimittamaamme tiedotteeseen, josta puuttuivat pisteet, haluamme tarkentaa, etteivät pisteiden puuttumisen syynä ole varsinaisesti poliisitoimintaan kohdistuneet säästöt, vaan sellainen hyvin yksinkertainen asia, että poliisihallinto on siirtynyt aikoinaan tulospalkkaukseen ja tämän johdosta tarvitsemme pisteitä henkilöstön arvioinnissa käytössä olevaan pisteytykseen, jolloin joudumme aina välillä karsimaan pisteitä tiedotteista mutta pyrimme toimittamaan ne jälkikäteen medialle heti kun henkilöstö on saatu kokonaisuudessaan pisteytettyä tälle vuodelle ja toimitus tapahtuu ehkä tänä vuonna tai sitten myöhemmässä ajankohdassa, sillä pisteytyksiä tarkistetaan joka vuosi ja tulemme tarvitsemaan pisteitä myös tulevaisuudessa, joten pahoittelemme julkisuuteen tullutta hengästymistä tiedotteita luettaessa.

Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.

Ja tässä alkuperäinen tiedote

Alkoholin kanssa liikenteessä Jalasjärvellä

Maanantaina kello 22.30 aikoihin tuli poliisille ilmoitus Löyhingintiellä ojaan ajaneesta autosta, jossa kuski istuu kuljettajan paikalla nuokuksissa ja poliisipartion saapuessa paikalle voitiin todeta, että vuonna 1964 syntynyt laihialainen mies oli ajautunut Letto-ojantien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolelle ja siitä edelleen viistosti vasemmalle puolelle syvälle ojaan, jonne jäänyt osittain kyljelleen ja poliisit avustivat kuljettajan auton oikeanpuoleisesta ovesta ulos, jolloin puhuttelussa mies ei osannut kertoa mistä oli tulossa ja minne menossa, koska oletti olevansa kotipihassaan ja poliisin alkometri antoi tuloksen 2,75 promillea, joka tarkoittaa, että ajokortti lähti kuivumaan ja asia käsitellään loppuun aikanaan käräjillä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tieliikenteen määrä ei vielä noussut pandemiaa edeltävälle tasolle

Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen.

Siinä missä pandemia sai liikenteen vaimenemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020, viime vuonna 2021 pandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen näkyi liikenteen vilkastumisena eri liikennemuodoissa.

– Pandemia on muuttanut suomalaisten liikkumistottumuksia voimakkaasti. Henkilöautoilun osuus liikkumisesta on kasvanut selvästi pandemian alettua. Se vaikeuttaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja vähentää ihmisten terveyttä edistävää arkiliikuntaa, joka liittyy joukkoliikenteen käyttöön. On tärkeää, että meillä on käytössämme toimiva joukkoliikenne ja hyvät liikkumispalvelut vaihtoehtona henkilöautoilulle myös jatkossa. Positiivista on, että liikennedatan käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä lupaa hyvää liikenteen palvelujen kehittymiselle sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden jatkuvalle parantamiselle, sanoo liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Liikennemäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2021 aikana edellisvuodesta hieman yli kolme prosenttia. Vaikka liikennettä olikin edellisvuotta enemmän, vuotuiset liikennemäärät olivat vielä noin 6–7 prosenttia alhaisemmat, kun määriä verrataan pandemiaa edeltäneeseen aikaan.

Liikenne oli vuonna 2021 kasvusuunnassa kaikkialla Suomessa, kun määriä verrataan edellisvuoteen. Eniten liikennemäärät nousivat Lapissa (8 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (6 %). Pienintä kasvu oli Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa, joissa kasvu jäi alle kolmeen prosenttiin.

Vuoden viimeisen neljänneksen aikana pääteiden liikennemäärät kasvoivat lokakuussa ja marraskuussa viisi prosenttia sekä joulukuussa seitsemän prosenttia, kun määriä verrataan vuoden 2020 vastaaviin kuukausiin. Kasvua esiintyi sekä kevyen että raskaan liikenteen puolella.

Kevyt liikenne kasvoi loka- ja marraskuussa viisi prosenttia sekä joulukuussa seitsemän prosenttia. Vastaavasti raskas liikenne kasvoi lokakuussa neljä prosenttia ja marras- ja joulukuussa kuusi prosenttia.

Tieliikenteen kehitystä seurataan Fintrafficin ylläpitämistä liikenteen automaattisista mittauspisteistä (LAM-pisteet). Alueet ovat jaoteltu ELY-keskusten L-vastuualueittain.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //