Tänään Töölön jalkapallostadionilla pelataan kauden ensimmäinen paikallisottelu HIFK-HJK kello 18.
Otteluun liittyvät kulkueet aiheuttavat hetkellistä liikennehaittaa Töölössä klo 16.30 jälkeen.
HIFK:n kannattajat lähtevät kohti stadionia Kisahallin suunnalta noin kello 16.45. HJK:n kannattajat tulevat stadionille Reijolankadun suunnata kello 17 jälkeen.
Poliisi on paikalla turvaamassa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Viidennen sukupolven myötä Kia Sportagen mallistosta löytyy ladattava hybridi.
Kia Sportage on yksi Kian malliston kulmakivistä. Pelkästään vuonna 2015 esiteltyä Sportagen neljättä sukupolvea on myyty maailmalla noin 2,5 miljoonaa kappaletta ja tästä noin 730 000 Euroopassa. Vuonna 2021 Sportage oli maailmanlaajuisesti Kian myydyin malli 363 000 kappaleella.
Uudet Sportaget valmistetaan Kian modernilla Slovakian tehtaalla Zilinassa.
Uusi viidennen sukupolven Kia Sportage on kasvanut ulkomittojen osalta maltillisesti edeltäjäänsä verrattuna. Mittojen kasvun lisäksi tilantarjontaa sisällä on parantunut tehostuneen tilankäytön ansiosta.
Kuljettajan ympäristöä hallitsee upeaa uuttaa tyyliä edustava laaja kaareva lasipinta, jonka alta löytyvät kaksi 12,3-tuumaista näyttöä. Näistä keskimmäisen kautta käytetään auton multimedia- ja navigointijärjestelmiä, ja kuljettajan edestä löytyy selkeästi olennaisen informaation tarjoava sekä muokattavissa oleva mittaristo.
Tehoa ja taloudellisuutta
Kia Sportage Plug-in Hybridin voimalinjan perustana toimii 1,6-litrainen nelisylinterinen bensiinimoottori. Auton sähkömoottori sijaitsee polttomoottorin ja kuusiportaisen automaattivaihteiston välissä.
Voimalinjan kokonaistehoksi kirjataan 195 kW (265 hv). Molempien moottorin voima välitetään tarvittaessa kaikille neljälle pyörälle, joten tehot saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön myös liukkaammalla kelillä. Neliveto on toteutettu sähköisesti ohjatulla monilevykytkimellä.
Hybridiakuston kapasiteetti on 13,8 kWh, mikä tarjoaa WLTP-syklin mukaiseksi toimintamatkaksi pelkällä sähköllä ajettaessa 70 kilometriä. Tämän ansiosta iso osa arkisista autoilutarpeista on mahdollista ajaa pelkän sähkön voimalla. Auton oman laturin teho on 7,2 kW, minkä ansiosta akun lataaminen tyhjästä täyteen kestää parhaimmillaan 1h 45min.
Uuden Kia Sportage Plug-in Hybridin WLTP-syklin mukainen keskikulutus on vain 1,1 l/100 km ja tätä vastaavaksi CO2-päästöksi kirjataan 31 g/km.
Kattava varustelu vakiona
Uuden Kia Sportage Plug-in Hybridin hinnat alkavat EX-varustetason 45 776 eurosta. Jo tämän mallin varusteluun kuuluvat muun muassa 12,3-tuumainen multimediajärjestelmän näyttö, kolmialueinen automaatti-ilmastointi, mukautuva vakionopeudensäädin, kaistavahti ja moottoritieajoavustin, automaattinen hätäjarrutus risteystoiminnolla, sekä ulkonäön viimeistelevät 19-tuumaiset kevytmetallivanteet.
Malliston huipulta löytyy GT-Line, jonka varustelun kohokohtana on ensimmäistä kertaa Sportagen historiassa sähköisesti säätyvä iskunvaimennus viimeistelemässä ensiluokkaisen ajomukavuuden. Huippuvarustellun Sportage Plug-in Hybrid GT-Line -mallin hinnat alkavat 52 157 eurosta.
Koko malliston tarkat ja ajankohtaiset hinta- sekä varustetiedot ovat ladattavissa Kian verkkosivuilta.
Tekniset tiedot
Sportage 1,6 T-GDI PHEV AWD
Polttomoottori, 1 598 cm3 , turboahdin
– Teho, 132 (180) kW (hv)
– Vääntö, 265 Nm
Sähkömoottori Kestomagnetoitu synkronimoottori
– Teho, 66,9 (91) kW (hv)
– Vääntö, 304 Nm
Yhteisteho, 195 (265) kW (hv)
Yhteisvääntö, 350 Nm
Vaihteisto 6 vaihdetta, momentinmuunnin
Akusto, 13,8 kWh
Auton latauslaite, 7,2 kW (1×32 A)
0–100 km/h, 8,2 s
Huippunopeus, 191 km/h
WLTP yhdistetty kulutus, km 1,1 l/100
Sähkönkulutus, km 16,9 kWh/100
CO2-päästöt, 31 g/km
WLTP toimintamatka sähköllä, 70 km
Massat
Omamassa, 1 830–1 922 kg
Perävaunumassa jarruin, 1 350 kg
Mitat
Pituus, 4 515 mm
Leveys, 1 865 mm
Korkeus, 1 650 mm
Akseliväli, 2 680 mm
Tavaratila, 540–1 715 l
Polestar 2 -mallia uudistetaan ilmastovaikutuksiin ja läpinäkyvyyteen liittyvillä toimilla sekä muotoilua ja tekniikkaa parantavilla päivityksillä, jotka tarjoavat uutta visuaalista ilmettä ja lisää tehoa.
Polestarin kumppanuus Circulorin kanssa käsittää nyt kaliumalumiinisilikaatin lohkoketjujäljitettävyyden Polestar 2:n akuissa käytettävän koboltin lisäksi. Lohkoketjuteknologian ansiosta Polestar voi jäljittää riskimateriaaleja materiaalin lähteestä valmiiseen tuotteeseen.
Polestar 2 Standard range Single motor -mallin akun kennokemiaa on parannettu, ja akun kapasiteetti on kasvanut 69 kWh:iin.
Tämä on pidentänyt toimintamatkaa (nyt jopa 474 km WLTP), nopeuttanut lataamista (nyt jopa 130 kW DC) ja lisännyt moottorin tehoa (170 kW).
Kaikkien versioiden akkukotelon uusi alumiinialusta vähentää CO2e-päästöjä 750 kg autoa kohti, koska komponentin alumiini on hankittu uusiutuvaa energiaa käyttäviltä sulatoilta.
Muotoilulliset uudistukset antavat kaikille Polestar 2 -versioille uutta ilmettä. Polestarin strategiana on käyttää sisätiloissa enemmän uusiutuvia, kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja ja tarjota aina kasvipohjainen verhoiluvaihtoehto. Polestar 2:een on lisäksi saatavilla valinnainen nappanahkaverhoilu, jolla on paremmat ympäristölliset ominaisuudet.
– Edellytämme, että kaiken Polestarin tuotteissa käytettävän nahan on täytettävä tiukimmat eläinten hyvinvointiin ja Five Freedoms -periaatteeseen* liittyvät vaatimukset, minkä lisäksi sen on oltava täysin jäljitettävää ja kromitonta”, Polestarin kestävän kehityksen johtaja Fredrika Klarén toteaa.
– Uusi nahkatoimittajamme Bridge of Weir täyttää nämä vaatimuksemme**.
Muotoiluun ja ominaisuuksiin liittyviä uudistuksia ovat
Uusittujen Polestar 2 -versioiden tilauskirjat ovat nyt auki osoitteessa Polestar.com, ja toimitusten odotetaan alkavan vuoden 2022 syyskuusta.
Polestar 2 -mallit
********
*Vapaus olla tuntematta nälkää ja janoa, pääsy raikkaan veden äärelle ja terveyttä ja hyvinvointia edistävä ruokavalio. Vapaus olla tuntematta epämukavuutta, asianmukainen elinympäristö, suoja ja mukava lepoalue. Vapaus olla tuntematta kipua ja kärsimättä vammoista ja sairauksista, nopea diagnoosi ja asianmukainen hoito. Vapaus ilmaista normaalia käyttäytymistä, riittävä elintila ja lajitoverien seura. Vapaus olla tuntematta pelkoa ja tuskaa, henkistä kärsimystä ehkäisevä huolenpito.
** Bridge of Weir on skotlantilainen nahkatoimittaja, joka työskentelee eettisesti vastuullisista lähteistä olevien tuotteiden parissa. Bridge of Weirin tuottama nahka on saanut YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön korkeimman sertifikaatin, ja se on 100-prosenttisesti jäljitettävää. Patentoitu kiertovalmistusprosessi vähentää hiilipäästöjä, ja se on saanut Leather Working Groupin Gold-tason tunnustuksen, joka on johtava nahkateollisuuden ympäristösertifikaatti. Kromiton tuotantomenetelmä käyttää probioottien, entsyymien, kasvipolymeerien ja kasvi- ja synteettisten tanniinien luonnollisia lähteitä nahan parkituksessa ja käsittelyssä. Ruohoruokintaa ja uudistavaa viljelyä hyödynnetään koko toimitusketjussa.
Lahden Messukeskuksessa tänä viikonloppuna järjestettävä 13. Classic Motorshow kokoaa jälleen klassikkoajoneuvot ja ajoneuvonostalgiasta kiinnostuneet näyttelyvierailijat saman katon alle.
Perinteiseen tapaan näyttelyssä on esillä ajoneuvo-genreen katsomatta yli 400 ajoneuvoa: autoja, moottoripyöriä, mopoja, työkoneita, moottorikelkkoja, raskasta kalustoa… kaikenlaista moottorilla kulkevaa.
Ikähaarukka on moottorivoimalla liikkumisen alkuajoista 90-luvun alkuun. Mukana on myös runsaasti alan kerhoja, asiantuntijatahoja, kauppiaita ja erikoisosaajia. Näyttelyn käytössä ovat kaikki Lahden Urheilu- ja Messukeskuksen hallit, yhteensä noin 19 000 neliötä. Näyttely tarjoaa kahden päivän aikana paljon mielenkiintoista katsottavaa.
Vappuna juhlitaan modernin Suomen rakentaneita työn sankareita
Tänä vuonna Classic Motorshowssa paneudutaan töissä käytettyjen ajoneuvojen moninaisuuteen ja niiden Suomalaiseen työhistoriaan, kun vapun kunniaksi näyttelyn teema on ”Työn sankarit – ajoneuvot töissä”.
Hyörykoneaikakauden jälkeen ja Suomen itsenäistyttyä polttomoottorit valtasivat tiet, pellot ja työmaat 1920-luvun kuluessa. Uusi aika vaati teitä, siltoja ja voimaloita, joita ei hevosvetoisesti olisi saatu aikaan. Myöskään nykyaikainen talous ei olisi voinut kasvaa ilman maantiekuljetuksia, joiden edellytyksenä oli toimiva tieverkko. Teiden rakentamisessa ja ylläpidossa tarvittiin järeitä koneita: puskutraktoreita, tiekarhuja, nostureita, kaivinkoneita, jyriä ja kuorma-autoja.
Palokunnat, sairaankuljetus, vuokra-ajurit, valtiojohto, armeija ja jopa hautaustoimi siirtyivät moottorivetoiseen aikaan niin pian kuin mahdollista. Kullekin alalle kehitettiin omat erikoisajoneuvonsa, joiden ratkaisuissa vain kekseliäisyys oli rajana. Kehityksen laukatessa ei sopinut myöskään unohtaa tärkeintä – maataloutta. Nälkävuodet olivat vielä muistissa, joten traktoreita ja niiden lisälaitteita otettiin innolla käyttöön koko maassa.
Maailmankuva muuttui talvisodan myötä, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Miehet, kuorma-autot ja työkoneetkin lähtivät rintamalle. Rauhan saavuttua maahamme kaikesta oli pulaa, eritoten polttoaineista ja renkaista. Koko 40-luvun jälkipuolisko jouduttiin tulemaan toimeen milteipä pelkästään sitkeyden ja kekseliäisyyden varassa, mutta 50-luvun taitteessa alkoi Suomen satumainen nousu maailman vauraimpien maiden joukkoon.
Ammattikäytössä olleiden ajoneuvojen ja koneiden perustyypit olivat olleet valmiina jo ennen sotia, mutta nyt jokainen vuosi ja vuosikymmen toi mukanaan tehokkaampia, suurempia ja helppokäyttöisempiä laitteita. Esimerkiksi hydrauliset järjestelmät yleistyivät maataloudessa ja maanrakennuksessa käytetyissä koneissa, ja kuorma- ja linja-autoissa diesel syrjäytti vähitellen janoiset bensiinimoottorit.
Keveämmässä päässä jopa lähetit siirtyivät moottoriajoneuvoihin 50-luvun lopulta alkaen. Tavaramopot ja -skootterit yleistyivät, kun yritykset havaitsivat niiden potentiaalin perinteiseen polkupyörälähettiin verrattuna.
Jakeluajoon sopivat modernit pakettiautot syöttivät liikkeisiin tavaraa kaikkialla maassa. Taksielinkeino, vaikka voimakkaasti säännösteltyä olikin, kasvoi niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Jopa autourheilu ammattimaistui 70-luvun taitteessa niin pitkälle, että maahantuojien ja tehdastallien ammattikuljettajien ajettaviksi antamat autot alkoivat olla varta vasten käyttötarkoitusta varten rakennettuja työkaluja.
Tänä vuonna Classic Motorshowssa työn sankareiden kiehtovaa historiaa kerrotaan noin 30:n työssä käytetyn ajoneuvon avulla.
Museoiässä-osastolla nähdään vuonna 1991 ensiesiteltyjä ajoneuvoja
Tänä vuonna Classic Motorshowssa nähdään ensimmäistä kertaa uusi ajoneuvokokonaisuus nimeltä ”Museoiässä”. Suomessa ajoneuvo voidaan rekisteröidä museoajoneuvoksi, kun sen valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta. Museoiässä-osastolla on siten esillä vuonna 1991 markkinoille tulleita ajoneuvoja. Osastolla kerrotaan tarkemmin museorekisteröinnistä, esitellään tänä vuonna museoiän saavuttaneita ajoneuvoja sekä osastolla myös muistellaan, millainen maailma oli 30 vuotta sitten.
Vuonna 1991 elettiin aikoja, joita ei moni olisi kuvitellut edes mahdollisiksi. Meiltä katsoen dramaattisinta oli ikuiseksi kuvitellun Neuvostoliiton romahtaminen ja Suomen vajoaminen lamaan, jonka seurauksena sadat tuhannet ihmiset menettivät työnsä ja toimeentulonsa.
Vaikka maailmassa myllertäisi, autoja tarvitaan aina. Suomen kuilun partaalla oleva talous oli selvästi nähtävissä myös autokaupassa: kaikkien aikojen huippuvuonna 1989 maassamme oli rekisteröity uusia henkilöautoja miltei 177 000, mutta vuonna 1991 enää runsaat 92 000 – ja pahempaa oli tulossa. Vaikka alkava lama kuritti pahoin useimpia toimialoja, harva kärsi niin pahoin kuin autokauppa.
Talouden ollessa sakkaamassa ei auttanut sekään, että autovuosi 1991 oli sadoltaan hyvä. Kiinnostavia uutuuksia riitti miltei jokaiseen autoluokkaan pienestä Renault Cliosta ja keskiluokkaisesta Nissan Primerasta aina Volvoksi vallankumoukselliseen 850:een ja uuteen S-luokan Mercedekseen asti.
Perinteisten amerikkalaisten autojen ystävät yrittivät saada silmänsä tottumaan Chevrolet Capricen täydellisesti uusittuun korimalliin.
Omistajien helmi ratkeaa näyttelyssä sunnuntaina
Omistajien helmet on Classic Motorshown osasto, johon kuka tahansa on voinut ilmoittaa oman helmensä moposta raskaaseen kalustoon. Tänä vuonna Omistajien helmiin ilmoitettiin 77 ajoneuvoa, joista nettiäänestyksellä valikoitiin kymmenen ajoneuvoa itse näyttelyyn.
Finaalikymmenikköön lukeutuu muun muassa omin käsin pelastettuja yksilöitä, perheenjäseniksi lukeutuvia autoja sekä paljon reissanneita maailmanmatkaajia.
Näistä kymmenestä autosta näyttelykävijät äänestävät mieluisintaan ja sunnuntaina Classic Motorshowssa kruunataan itse Omistajien helmi.
1930-luvun Art Deco -mestariteokset Classic Motorshowssa
Suuri lama koetteli maailmaa 1930-luvun alkuvuosina. Aina on kuitenkin niitä, joita maallinen puute ei koske. Heitä varten luodaan aina vain uusia ylellisyysesineitä, joista auto oli nousemassa tärkeimmäksi. Tänä vuonna Classic Motorshowssa nostetaan valokeilaan myös näitä kultaisen aikakauden autoupeuksia.
1920-luvulla auto oli tullut aina vain tavallisemmaksi käyttöesineeksi, eikä pelkkä sellaisen omistaminen enää riittänyt rahvaasta erottautumiseen. Automaailman ohuessa yläpilvessä syntyi sosiaalinen tilaus erikoismalleista, jotka eivät vahingossakaan sulautuneet katukiveykseen.
Moottorissa piti tietysti olla riittävästi sylintereitä eikä kompressorista ollut ainakaan haittaa. Tärkeintä oli viimeistä huutoa oleva Art Deco -tyyli, joka suosi ilmailusta lainattuja muotoja ja ihanan kalliita eksoottisia materiaaleja: helmiäiskoristeita, norsunluuta, ruusupuuta ja hainnahkaverhoiluja. Nykyaikaa henkivien moottoreiden metallipinnat viimeisteltiin usein pyöröhionnalla tai emaloimalla.
Näillä suuntaviivoilla eri puolilla maailmaa syntyi hengästyttävä määrä autoupeuksia, jotka saivat asiantuntijapiirit jo varhain nimittämään 30-lukua auton ”kultaiseksi aikakaudeksi”.
Tuon ajan superautot olivat omana aikanaankin harvinaisia näkyjä missä hyvänsä, mutta ne jättivät lähtemättömän vaikutuksen, eivät vähiten ajan merkittävimmän viihdemuodon – elokuvien – ansiosta. Erikoiset avomallit esiintyivät aikakauden elokuvissa huomattavasti useammin kuin niiden markkinaosuus olisi antanut olettaa.
Luvassa on paljon muutakin
Tänä vuonna Classic Motorshown messuhallit täyttyivät näytteilleasettajista jopa ennätystahtiin. Esillä on monipuolisesti klassikkoajoneuvoalan kalustoa ja toimijoita – mukana on menneiden vuosikymmenten klassikoita sekä arjen nostalgiaa, alan asiantuntijoita, merkkikerhoja, kauppiaita ja kunnostajia.
Aukioloajat:
Lauantai 30.4.2022 klo 9–17
Sunnuntai 1.5.2022 klo 10–17
Liput:
Päivälippu 25 €
Eläkeläiset 20 €
7–15-vuotiaat 10 €
Alle 7-vuotiaat veloituksetta maksavan aikuisen seurassa.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry luovuttaa vuoden 2021 Kuljetuskuutio-palkinnon Jari-Pekka Oy:lle tunnustuksena aktiivisesta työstä maanteiden tavaraliikenteen toimintaympäristön parantamiseksi.
Jari-Pekka -liikenneasemat ovat palvelleet kuljetusalan ammattilaisia hyvin myös haastavassa koronatilanteessa.
Jari-Pekka Oy:n kolme liikenneasemaa Hankasalmella, Hartolassa ja Joroisissa palvelevat maanteillä kuljetustyötään tekeviä tavaraliikenteen yrittäjiä ja kuljettajia ympäri vuorokauden 30 vuoden kokemuksella.
Liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen on pitänyt liikenneasemansa auki 24/7 myös vaikeina koronapandemian vuosina. Hänen liikenneasemillaan on panostettu kuljettajien tiloihin ja palveluun, kuten tilaviin piha-alueisiin, jotka mahdollistavat kuljettajille myös lakisääteisen vuorokausilevon viettämisen palvelujen välittömässä läheisyydessä.
Asemilla pääsee muun muassa suihkuun. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös yöaterioiden laatuun ja monipuolisuuteen.
Asemien palvelut ovat auttaneet maanteiden ammattilaisia pysymään virkeänä ratissa. Tämä on palvelua, jota on ajettu alas monin paikoin. Raskaalle liikenteelle soveltuvista taukopaikoista on pulaa.
– On erityisen mukavaa luovuttaa palkinto toiselle yrittäjälle, joka on palveluillaan tarjonnut meille kuljetusalan ammattilaisille miellyttävän ympäristön lepotauoilla ja mahdollisuuden syödä työaikana terveellisesti, sanoo SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto.
– Olen lähtöisin maaseudulta ja meillä on ollut muun muassa maansiirto- ja salaojakoneita. Näistä lähtökohdista tunnen yhteenkuuluvuutta kuljetusyritysten kanssa. Koemme Jari-Pekan asemilla erityisen tärkeänä palvella kuljetusyrityksiä hyvin, sanoo palkinnon vastaanottanut yrittäjä Jari Pekka Koponen.
Kuljetuskuutio-palkinto
Kuljetuskuutio on tunnustuspalkinto, jonka Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry myöntää vuosittain määrätietoisesta työstä suomalaisen kuljetuselinkeinon hyväksi. Vuoden 2020 Kuljetuskuutio myönnettiin Rajavartiolaitokselle tavaraliikenteen sujuvuuden turvaamisesta. #kuljetuskuutio.
Kyseessä on ensimmäinen Kuljetuskuutio-palkinto liikenneasemaketjulle. Tunnustus luovutettiin Jari-PekkaKoposelle SKALin Kilpailukykyisesti logistiikan päästövähennyksiin -seminaarissa Helsingin Kuljetuskuutiossa 27. huhtikuuta klo 16.
Kuljetuskuution saajat
2020 Rajavartiolaitos
2019 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta
2018 Merja Kyllönen, europarlamentaarikko
2017 Porokello
2016 Tulli
2015 Paula Risikko, eduskunnan toinen varapuhemies
2014 Antti Rinta-Porkkunen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
2013 Kauppalehti
2012 Puolustusvoimat
2011 Hannu Parvela, Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja
2010 Lauri Karhuvaara, tavasta tiedottaa kuljetusalan ajankohtaista asioista
2009 Vantaan kaupunki, Kehä III:n parannustöiden rahoitus
2008 Olli Rehn
2007 Anu Vehviläinen, liikenneministeri
2006 Markku Laukkanen, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
2005 Leena Luhtanen, oikeusministeri (liikenne- ja viestintäministeri 2005)
2004 Seppo Makkonen, SKAL:n puheenjohtaja
2003 Juhani Korpela, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö
2002 Alkometrit, liikkuvalle poliisille liikenneturvallisuustyöstä
2001 Erkki Pullianen, eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja
2000 Olli-Pekka Heinonen, liikenne- ja viestintäministeri
1999 Harri Cavén, liikenneministeriön ylijohtaja
1998 Matti Aura, liikenneministeri
1997 Reino Lampinen, liikenneministeriön apulaisosastopäällikkö
Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii Espoossa ja Kauniaisissa meneillään olevaa rikossarjaa, jossa BMW-merkkisistä henkilöautoista on varastettu turvatyynyn sisältäviä ratteja. Lisäksi ajoneuvoista on varastettu ajovaloumpioita, navigaattorin näyttöjä sekä muita erikoisosia.
Rikokset ovat ainakin toistaiseksi kohdistuneet vain BMW-merkkisiin, mutta useisiin eri mallisiin autoihin. Murtojen kohteiksi joutuneet autot ovat olleet uudehkoja, vuosimalleiltaan 2008−2018. Ne ovat olleet pysäköityinä omakotitalojen ja taloyhtiöiden parkkipaikoilla.
− Poliisin tiedossa on tällä hetkellä kymmenkunta edellä kuvatun kaltaista murtoa. Teot ovat tapahtuneet 17.−25.4. välisenä aikana Espoon Kuurinniityssä, Olarissa, Viherlaaksossa sekä Mankkaalla. Lisäksi tutkinnassa on yksi murto Kauniaisista. Tietoomme on myös tullut yksi vastaava tapaus Vantaalta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Ilmari Hallamaa.
Rikokset ovat tapahtuneet öiseen aikaan, ja monesti samalla alueella on tapahtunut usea teko saman yön aikana. Autoihin on tunkeuduttu ikkuna rikkomalla. Kahdessa jutussa murron kohteena on ollut avoauto, jonka kangaskatto on viilletty rikki.
Reaaliaikaisen havainnon käynnissä olevasta murrosta voi soittaa hätänumeroon 112.
Poliisi myös toivoo, että epäillystä tekijästä tai hänen liikkeistään jotakin tietävät välittävät havaintonsa sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 029 541 3031 (vastaaja).
Lue myös nämä
Poliisi saanut kiinni Espoon BMW-autojen elektroniikkaa varastaneet — tapauksia oli ainakin 58!
Moottorin kesärengastestissä vertailtiin kahden eri valmistajan renkaita kolmessa sporttisemmassa koossa.
Halvat renkaat hävisivät premium-renkaille selvästi käytännössä kaikissa turvallisuuteen vaikuttavissa osioissa. Testiryhmä havaitsi halvoissa renkaissa myös yllättäviä laatuvaihteluja.
Autojen rengaskoot ovat vaivihkaa kasvaneet yhä suuremmiksi. Isokokoisilla renkailla haetaan usein autoon väkevämpää ulkonäköä. Vannekoon kasvaessa renkaiden profiilit madaltuvat ja rengasvalmistajien tarjonta painottuu suorituskykyisempään suuntaan – eikä tämä tapahdu ilmaiseksi.
Moottori vertaili kevään kesärengastestissä, millaisia eroja löytyy nk. laaturenkaiden ja halparenkaiden välillä sporttisemmissa 17, 18 ja 19 tuuman kokoluokissa.
Testiin valikoitui Michelin Pilot Sport 4, joka on tunnetusti erittäin korkean suoritustason omaava rengas, ja melko yleinen nyt testatuissa kokoluokissa.
Toiset kolme rengassarjaa olivat kiinalaisen Star Performerin valmistamat UHP-3:t.
Michelinin rengassarja oli koosta riippuen noin 250-400 euroa Star Performerin vastaavaa kalliimpi.
Hyvää ja halpaa ei ole
Heti ensimmäiset kokeet osoittivat, että jos haluaa hyvät ja halvat renkaat, pitää ostaa kahdet. Star Performerin jarrutusmatka märällä asvaltilla oli parhaimmillaankin useita metrejä Michelinin kaikkia kokoluokkia pidempi.
Kiinalaisrengas jäi selvästi ranskalaiskilpailijastaan myös märällä käsittelyradalla.
Tavallisen autoilijan kannalta kierrosaikoja merkittävämpää oli kuitenkin se, että halparengas menetti tietyissä tilanteissa pidon varoittamatta, kun taas kilpailijan renkaiden käyttäytyminen oli loogisempaa.
Vesiliirtokokeessa saatiin varsin isoja eroja myös eri kokoluokkien välillä. Leveämpi rengas vastustaa lähtökohtaisesti vesiliirtoa kapeaa samanlaista rengasta huonommin.
Siinä missä Michelinin 17-tuumainen joutui Moottorin testissä vesiliirtoon reilussa 80 km/h -nopeudessa, 19-tuumainen Pilot Sport 4 nousi vesipatjan päälle alle 74 km/h -vauhdissa.
Kaikkien Star Performerien vesiliirtonopeus jäi alle 70 km/h -tason. Aiemmin tehdyssä 16-tuumaisten renkaiden testissä tämän testin paras Michelin olisi sijoittunut vesiliirto-ominaisuuksillaan keskikastiin.
– Kapean renkaan suurempi pintapaine syrjäyttää vettä paremmin, ja kahden sentin leveyslisä vaikuttaa merkittävästi vesiliirtoherkkyyteen. Kapeus yksistään ei kuitenkaan takaa paremmuutta, Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen huomauttaa.
Epätasainen laatu yllätti
Kuivalla kelillä tehdyissä väistö- ja jarrutuskokeissa trendi jatkui samana kuin märällä asvaltilla. Premium-renkaat pysähtyvät nopeammin ja käyttäytyvät väistössä loogisemmin. Star Performerin yllättävä käytös vaatii nopeasti reagoivaa ja taitavaa kuljettajaa.
Yllättävintä halvoissa renkaissa oli niiden epätasainen laatu. Ajokokeissa testiryhmä havaitsi, että yhdellä Star Performer -sarjalla auton keula ja perä tuntuivat olevan enemmän eri paria.
Kun kokeilumielessä eturenkaat vaihdettiin taakse ja takarenkaat eteen, auton ääritilannekäytös muuttui parempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että halpisrenkaan laatu voi vaihdella hyvinkin paljon.
– Testiolosuhteissa tällaiset laadunvaihtelut ja niiden vaikutukset renkaiden ominaisuuksiin on vielä mahdollista havaita, varsinkin kun pystymme jatkuvasti vertaamaan renkaita toisiinsa. Tavallisen autoilijan on sen sijaan hyvin vaikeaa todeta asiaa normaalissa liikenteessä: petollinen käytös kun tulee usein esiin vasta tosipaikan sattuessa kohdalle, Saarinen toteaa.
Lopputuloksissa Michelinin rengas sai joka koossa yli 9 pistettä ja Star Performer jäi joka koossa alle 8 pistettä.
Michelinien hintahaarukka oli 117 – 192 euroa ja Star Performerin 66 – 95 euroa.
Sporttisten kesärenkaiden testi löytyy kokonaisuudessaan Moottorista 5/2022, joka ilmestyy keskiviikkona 27.4. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.
Uutinen rengastestiin liittyen löytyy tästä linkistä.
Testatut renkaat, koot 225/45 R17, 225/40 R18 ja 235/35 R19:
Suomalaisista 47 prosenttia vähentää todennäköisesti liikkumistaan, mikäli liikennepolttoaineiden hinnat nousevat huomattavasti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
35 prosenttia ei aio hintojen noususta huolimatta vähentää liikkumistaan.
EVA selvitti suomalaisten valmiutta ryhtyä erilaisiin toimiin polttoaineiden hintojen kallistuessa. 44 prosenttia suomalaisista ei aio muuttaa liikkumisratkaisujaan polttoaineiden hintojen nousun seurauksena, vaan karsii muista menoista.
Joka kolmas suomalainen sanoo alkavansa käyttää enemmän julkista liikennettä nousevien polttoaineiden hintojen seurauksena.
Suomalaisista 32 prosenttia aikoo äänestää poliitikkoja, jotka lupaavat laskea polttoaineiden hintaa. Perussuomalaisten äänestäjistä näin katsoo jopa 75 prosenttia.
– Kontrasti muiden puolueiden kannattajiin nähden on valtava, sillä yhdessäkään muussa puolueessa enemmistö ei ilmaise haluavansa vaikuttaa polttoaineen hintaan äänestämällä. Tämä kielii asetelmista ja odotuksista tultaessa eduskuntavaalivuoteen 2023, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen, Tuskanhikeä bensapumpulla -EVA Arvion kirjoittaja.
Suomalaisista 61 prosenttia katsoo, että korkeat polttoaineiden hinnat rajoittavat kohtuuttomasti ihmisten vapautta liikkua ja valita asuinpaikkansa. Alle 30 000 asukkaan kaupungin paikkakunnilla yli 70 prosenttia katsoo korkeat hinnat vapautta rajoittavina. Yli 80 000 asukkaan paikkakunnilla näin ajattelee puolet.
– Suhtautuminen polttoaineiden hintoihin jakaa suomalaisia asunpaikan ja puoluekannatuksen mukaan. Mitä pienempi paikkakunta, sen suurempana ongelmana polttoaineiden hinnat nähdään. Vastaukset tukevat näkemystä, että Suomen poliittinen kartta saattaa olla entistä vahvemmin polarisoitumassa asuinpaikan koon mukaan, Kurronen sanoo
Tutkimus
Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Huoltoaseman työntekijä ilmoitti tiistai-iltana hätäkeskukseen, että heidän huoltoasemallaan Hämeenlinnan Iitalassa kävi polttoainevarkaita.
Ilmoituksen mukaan seurue oli tankannut kahteen henkilöautoon noin 70 litraa polttoaineita ja he olivat poistuneet paikalta maksamatta tuotteita.
Poliisipartio havaitsi ilmoituksessa mainitut henkilöautot moottoritiellä Janakkalassa. Partio pysäytti autot läheisen huoltoaseman pihaan.
Toisen henkilöauton kuljettaja parikymppinen mies kertoi partiolle väärät henkilötiedot.
Partio sai miehen selvitettyä miehen oikean henkilöllisyyden. Samalla selvisi, ettei miehellä ole ajo-oikeutta henkilöauton kuljettamiseen.
Hän oli tankannut käyttämäänsä autoon hieman yli 100 euron arvosta polttoainetta. Lisäksi hänen käyttämänsä auton rekisteritunnusta oli muutettu.
Poliisi epäilee miehen syyllistyneen näpistykseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, väärän henkilötiedon antamiseen ja väärennykseen.
Toista autoa kuljettanut kolmekymppinen nainen oli tankannut autoonsa noin 60 euron arvosta polttoainetta ja myös hänen käyttämänsä auton rekisteritunnusta oli muutettu.
Naisen epäillään syyllistyneen näpistykseen ja väärennykseen. Hänellä on 18 aikaisempaa näpistysrikosta vuoden aikana.
Työsuojelutarkastajat havaitsivat ajo- ja lepoaikarikkomuksia viime vuonna 76 prosentilla tarkastetuista kuljetusyrityksistä. Eniten laiminlyötiin kuljettajien taukoja. Ajopiirturien vakavaa väärinkäyttöä havaittiin lähes joka toisessa tarkastetussa yrityksessä.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden 29 tarkastajaa tarkasti vuonna 2021 yhteensä 872 maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetusyritystä. Tarkastettuja kuljettajia oli 5 718. Tarkastettuja päiviä kuljettajilta kertyi yhteensä 464 414.
– Kuljetusala on vuodesta 2006 pyrkinyt kohentamaan alan turvallisuutta ja imagoa Tonneittain vastuuta -kampanjalla. Valvontahavaintojen mukaan turvallisuuden lisäämisessä on vielä paljon työtä: kuljettajat eivät usein piittaa lepoajoistaan ja kuljetusyritykset laiminlyövät valvontavastuutaan, kertoo työsuojelutarkastaja Ville Gröndahl Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Tuhansia vakavia tauko- ja lepoaikarikkomuksia
Ajo- ja lepoaikarikkomuksia havaittiin 667 yrityksellä, eli 76 prosentilla tarkastetuista yrityksistä. Eniten ajo- ja lepoaikarikkomuksia havaittiin kuljettajien tauoissa.
Taukorikkomuksia havaittiin 551 yrityksellä yhteensä 10 500 kertaa. Taukorikkomuksista oli vakavia 3 629 eli noin joka kolmas.
Kuljettajien vuorokautinen vähimmäislepoaika alittui 488 yrityksellä yhteensä 6 027 kertaa. Vuorokautisen lepoajan rikkomuksista vakavia oli 2 839.
Myös kuljettajien viikoittaisissa levoissa oli puutteita 213 yrityksellä yhteensä 820 kertaa. Näistä 575 oli vakavia rikkomuksia.
Vuorokautisen ajoajan enimmäismäärä ylittyi 286 yrityksellä yhteensä 2 513 kertaa. Ylityksistä vakavia oli 691 rikkomusta.
Viikoittaisen ajoajan sekä kahden peräkkäisen viikon ajoajan rikkomuksia havaittiin myös, mutta selvästi vähemmissä määrin.
Vakavaa valvontalaitteiden väärinkäyttöä 386 yrityksessä
Ajo- ja lepoajan valvontalaitteissa havaittiin vakavaa väärinkäyttöä 386 yrityksessä, eli lähes joka toisessa tarkastetuista kuljetusyrityksistä. Osassa yrityksistä havaittiin useita eri väärinkäytöksiä.
199 yrityksessä kuljettajat olivat ajaneet työpäiviä osittain tai kokonaan käyttämättä kuljettajakorttia tai ajopiirturilevyä.
Valvonnassa havaittiin lisäksi tapauksia, joissa kuljettajan käytössä oli kuljettajakortti, joka kuului toiselle kuljettajalle tai oli väärennetty tai saatu väärien tietojen perusteella.
– Nähdäksemme tarkoituksena oli harhauttaa viranomaista ja salata puutteellisia vuorokausi- tai viikkolepoja sekä vuorokautisen enimmäisajoajan ylityksiä, Gröndahl kertoo.
Myös ajo- ja lepoaikatietojen sekä ajopiirturien käsittelyissä oli puutteita. Yrityslukko oli asettamatta digitaalisiin ajopiirtureihin tai se oli väärä 279 yrityksessä.
Ajopiirtureiden määräaikaistarkastuksia oli suorittamatta 44 yrityksessä ja valvontalaite ei toiminut oikein 33 yrityksessä.
164 kuljetusyritystä ei ollut säilyttänyt ajo- ja lepoaikatietoja vähintään vuoden ajalta, kuten tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö edellyttää. Lisäksi seitsemän kuljetusyrityksen havaittiin väärentäneen, hävittäneen tai salanneen yrityksiä koskevia tietoa.
Merkittävimmät rikkomukset ilmoitetaan poliisille ja Traficomille
Havaittujen rikkomusten perusteella tarkastajat antoivat viranomaisohjausta kuljetusyrityksille. Lisäksi merkittävimmät tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomukset työsuojeluviranomainen ilmoitti poliisille sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvoivat kuljetusalaa valtakunnallisesti osana EU:n jäsenmaiden yhteisvalvontaa.
Suomessa kuljetusyritysten yritysvalvonnan hoitavat aluehallintovirastot ja tienvarsivalvonnan hoitavat Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Valvonnan tulokset raportoidaan EU:lle.
