Marraskuu on riistaonnettomuuksien osalta vaarallisinta aikaa​

Riistaonnettomuuksia tapahtuu paljon syksyisin. Marraskuu on peura- ja kauriskolareiden pahin sesonki.

Liikenneturva kannustaa kuljettajia valppauteen ja kaasujalan kevennykseen eritoten alueilla, joilla sorkkaeläimiä liikkuu paljon, kuten koko lounaisessa Suomessa. Myös kaukovalojen oikeaoppinen käyttö on tärkeää.

Viime vuoden marraskuussa tapahtui kaikkiaan noin 2400 hirvieläinonnettomuutta. Valtaosa onnettomuuksista on niin sanottuja peurakolareita – eli törmäyksiä kauriiden ja peurojen kanssa. Peurakolarit keskittyvät Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle, mutta myös Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä peurakolareita sattuu runsaasti.

– Uudellamaalla ja täällä Varsinais-Suomessa peurakolareiden osuus on 95 prosenttia kaikista hirvieläinonnettomuuksista. Riistakeskuksen tietojen mukaan peurakolareita tapahtuu näissä maakunnissa peräti 3000 vuodessa, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti Turusta.

Ennakoivalla ajotavalla voi välttää törmäyksen

Vaikka eläimet eivät ilmoita liikkeistään ennakkoon, ajonopeuden hidastaminen antaa kuljettajalle lisää reaktioaikaa myös eläimen rynnätessä tielle. Kun turvaväli edessä ajavaan on riittävä, on pelivaraa toimia tämän jarruttaessa äkillisesti.

– Kaasujalkaa kannattaa keventää heti, jos tekee havaintoja peuroista tai kauriista. Myös uusi, kauriseläimistä varoittava merkki on syytä ottaa tosissaan. Koska seitsemän kymmenestä hirvieläinonnettomuudesta ajetaan hämärällä tai pimeällä, on auringonlaskun ja -nousun tunteina oltava erityisen valppaana. Valon vähetessä kaukovaloja olisi hyvä käyttää mahdollisimman paljon, tietysti silloin kun se on muut tielläliikkujat huomioiden mahdollista. Jos eläin juoksee tielle, kannattaa väistöä yrittää sen takaa, ohjeistaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

Riistaonnettomuuksista on ilmoitettava

Viimeisen vuoden aikana tieliikenteessä tapahtui noin 13 700 riistaonnettomuutta – eli joka päivä keskimäärin 38. Lähes puolessa onnettomuuksista on kyse törmäyksestä valkohäntäpeuran kanssa. Seuraavaksi eniten on törmäyksiä metsäkauriiseen.

Hirvikolarien määrä viimeisen vuoden aikana lokakuun loppuun mennessä oli 1652, mikä on noin 50 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden aikana on kirjattu myös runsas kolmekymmentä törmäystä villisian kanssa.

Riistaeläinonnettomuuksien viime vuosina tapahtunut runsas kasvu näyttää tasaantuneen. Tosin tilastoihin päätyvät vain ne onnettomuudet, joista on tehty ilmoitus.

– Peuran ja muiden isompien eläinten kanssa kolaroitaessa on aina ilmoitettava asiasta poliisille. Jos onnettomuus sattuu, soitto siis hätäkeskukseen (112), josta saa apua ja ohjeita. Muuta liikennettä varoitetaan viemällä varoituskolmio asianmukaiseen paikkaan. Jos eläin on kuollut, voi sen siirtää mahdollisuuksien mukaan turvallisesti pientareelle, Ruutti kertaa.

Suurpetoon törmätessä kannattaa odottaa viranomaisten tuloa paikalle.

– Törmäys villisikaan tai suurpetoon on harvinaista. Jos tällainen tilanne tulee omalle kohdalle, ei autosta kannata lähteä hortoilemaan. Loukkaantunut villisika tai peto voi tulla päälle. Hätäkeskukseen soittamalla saa apua ja ohjeita tässäkin tilanteessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!