Kuluttajariitalautakunta on tänään kertonut päätöksensä koskien Nokian Renkaiden niin sanottua testihuijausta.
Yhtiö oli vuosina 2005 – 2014 toimittanut rengastesteihin parempia renkaita kuin myyntiin.
Koko prosessi sai alkunsa helmikuussa 2016, kun Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta myönsi Kauppalehden haastattelussa Nokian Renkaiden toimineen vilpillisesti.
Lautakunnan täysistunnossaan ratkaisemissa tapauksissa kuluttajat vaativat hyvitystä Nokian Renkailta. He olivat kertomansa mukaan ostaneet renkaat rengastestien tulosten perusteella ja olivat saaneet niitä huonomman tuotteen.
Nokian Renkaat oli markkinoinnissaan ilmoittanut renkaiden menestyneen testeissä hyvin ja näin kuluttajien mukaan houkutellut ostamaan tuotteet tosiasioiden vastaisesti.
Nokian Renkaat katsoi ostettujen renkaiden olleen virheettömät. Markkinointiin ei ollut sisältynyt vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.
Lautakunta pyysi eräiden rengastestejä tehneiden autolehtien lausunnon asiassa. Lehtien selvitykset eivät tukeneet kuluttajien manipulointiväitettä.
Lautakunta kuitenkin totesi, että kuluttajien toimittamien lehtitietojen mukaan Nokian Renkaat oli myöntänyt testimanipulaatiota tapahtuneen, mutta tilanne oli sittemmin korjattu.
Lisäksi lautakunnan tiedossa oli, että lehtitietojen vuoksi antamassaan tiedotteessa Nokian Renkaat oli pahoitellut aiempaa toimintaansa.
Lautakunta katsoi, että markkinoinnissa käytettävien testitulosten manipulointi on kuluttajien tiedonsaannin ja oikeiden valintojen kannalta erittäin moitittavaa.
Kuluttaja tekee arvionsa renkaiden ominaisuuksista ja vertaa tuotteita toisiinsa etenkin testitulosten perusteella. Moitittavuutta lisää se, että renkaat ovat merkittävästi liikenneturvallisuuteen vaikuttava seikka.
Virhevastuusta lautakunta totesi, että renkaiden valmistaja voi olla vastuussa kuluttajan kärsimästä vahingosta, jos valmistaja on toimittanut testiin renkaita, joiden jokin merkityksellinen ominaisuus on ollut parempi kuin samaan aikaan myynnissä olleiden renkaiden vastaava ominaisuus.
Tällöin virheellinen tieto on käytännössä lähtöisin valmistajalta. Näyttötaakka tiedonantovirheestä ja sen vaikutuksesta yksittäiseen kauppaan on kuluttajalla.
Käsiteltävissä tapauksissa kuluttajat eivät olleet osoittaneet, mistä ja koska he olivat saaneet virheellisenä pitämäänsä tietoa ennen renkaiden ostoa.
Näin ollen he eivät olleet myöskään näyttäneet saaneensa ennen renkaiden ostamista virheellisenä pidettävää renkaiden laatua ja ominaisuuksia koskevaa tietoa, joka olisi peräisin valmistajalta ja joka olisi vaikuttanut kauppaan.
Pelkästään se, että virheellinen testausmenettely oli voinut yleisesti ottaen synnyttää kuluttajille liian myönteisen kuvan valmistajan renkaiden ominaisuuksista, ei lautakunnan mukaan tarkoittanut että kuluttajien ostamissa renkaissa oli virhe.
Selvitys ei myöskään osoittanut, että kuluttajien ostamien renkaiden laatu olisi muutoin ollut huonompi kuin mitä kuluttaja saattoi niiltä perustellusti odottaa.
Näin ollen lautakunta ei suosittanut hyvitystä.
