Dansken Autobarometri 2019: Yli 60 % hankkii uudeksi autokseen bensa- tai diesel-auton

Klikkaa kuvaa isommaksi. Kuva: Danske Bank.

Danske Bankin vuosittaisen Autobarometrin mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista aikoo valita seuraavaksi autokseen bensa- tai diesel-auton. Muiden käyttövoimien valinnan esteiksi mainitaan tyypillisimmin auton hankintahinta, rajallinen toimintamatka ja latauspisteiden saatavuus. Autoilun suosio kokonaisuudessaan on hienoisessa kasvussa.

Sähkö-, kaasu- ja hybridivoimaa käyttävän auton aikoo seuraavaksi hankkia 31 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2017 näin vastasi 21 ja viime vuonna 25 prosenttia vastaajista. Vuoden 2015 jälkeen uutta käyttövoimaa käyttävän auton hankinta-aikomukset ovat kaksinkertaistuneet.

Uudet käyttövoimaratkaisut kiinnostavat miehiä enemmän kuin naisia ja ikäryhmistä erityisesti 36-45 -vuotiaita. Myös asuinpaikka, koulutus ja varallisuus vaikuttavat paljon kiinnostukseen niin, että Uudellamaalla kiinnostus (40%) on selvästi Itä- ja Pohjois-Suomea korkeampi. Myös korkeakoulutetut (40%), yrittäjät ja johtajat (48%) ja yli 80 000 euroa vuositasolla ansaitsevat (44%) harkitsevat vaihtoehtoisia käyttövoimia. Kiinnostusta perustellaan erityisesti matalilla päästöillä (73%), edullisilla polttoainekustannuksilla (59%), uuden teknologian kiinnostavuudella (31%) ja edullisemmalla verokohtelulla (27%).

Taloustutkimuksen tekemään internet-kyselyyn vastasi 1466 vastaajaa, jotka eivät välttämättä tällä hetkellä omistaneet, tai aikoneet hankkia autoa, ja auton hankintaan liittyviin kysymyksiin 1074 iältään 21-79 -vuotiasta henkilöä.

Poliittinen keskustelu hämmentää

Tällä hetkellä bensiiniautolla ajavista 57 ja dieselautoilla ajavista 37 prosenttia aikoo hankkia vastaavaa käyttövoimaa käyttävän auton jatkossakin. Kaikista vastaajista 64 prosenttia aikoo ajaa omalla, tai työsuhdeautolla myös viiden vuoden kuluttua. Vuotta aiemmin näin arvioi 60 prosenttia vastaajista.

Oman auton omistamisen jälkeen seuraavaksi suosituin vaihtoehto (17% vastaajista) on siirtyä täysin, tai jatkaa nykyistä julkisen liikenteen käyttöä. Peräti 18 prosenttia ei osaa sanoa, millaisen auton hankkii seuraavaksi.

”Tuloksista voi päätellä, että suomalaisten usko sähkö- ja kaasuautoja tukevaan infrastruktuuriin on heikko. Samalla poliittisen keskustelun kierrokset lisäävät epävarmuutta. Autoilijat tarvitsevat siis selkeitä päätöksiä poliitikoilta, onko esimerkiksi tulossa joitain taloudellisia etuja liittyen infraan, tai ajoneuvoihin”, Danske Financen johtaja Altti Kuuri korostaa.

Vastaajista 36 prosenttia arvioi keskustelun autoveron poistamisesta, tai ainakin laskemisesta vaikeuttaneen hankintapäätöstä, ja 45 prosentin mukaan keskustelu valtion ohjauksesta eri käyttövoimavaihtoehtojen välillä on vaikuttanut hankintapäätökseen.

Puurot ja vellit sekaisin

”Diesel on kärsinyt siitä, että päästöistä puhuttaessa usein menee sekaisin pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöt. Vanhoissa diesel-autoissa pienhiukkaset olivat ongelma, mutta uusissa autoissa diesel palaa puhtaammin. Uudet dieselit ovat usein vähäpäästöisempiä kuin bensiiniautot, ja kannattaa myös huomata, että suuri joukko autotehtaita panostaa edelleen dieseleihin”, Kuuri huomauttaa.

Uuden auton hankinnasta unelmoi 22 prosenttia vastaajista eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2017 siitä unelmoi 19 prosenttia. Eniten unelmoidaan matkustamisesta (52%), terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta (42%) ja varallisuuden kasvattamisesta (35%). Autounelmansa aikoo toteuttaa seuraavan 12 kuukauden aikana 43 prosenttia vastaajista.

Uuden auton aikoo maksaa käteisellä 48 prosenttia, pankkilainalla 20 ja autokaupan rahoitukselle 30 prosenttia vastaajista. Yksityisleasing-palvelujen etenemistä haittaa etenkin palvelun arvonlisävero, jota yksityisasiakkaat eivät voi vähentää verotuksessa yritysten tavoin. Dansken mukaan asiakkaat eivät autoilun kustannuksia puntaroidessaan osaa huomioida auton arvon alentumista valintoja tehdessään.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here