Kymmenessä vuodessa ei ole juuri mitään muuttunut ammattiliikenteen osalta. Jo kymmenen vuotta sitten haluttiin konpensaatiota polttoaineveron osalta. Sitä ei saatu!
Kehysriihi kohtelee tylysti ammattiliikennettä
Hallitus julkisti viikko sitten valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetin.
– Hallituksen kehysratkaisu jättää huomioimatta teollisuutta, kauppaa ja yksityistä kuluttamista tukevan maanteiden tavaraliikenteen elvyttämisen polttoaineveron kompensaatiolla, linjasi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja Ahti Myllys.
Myllys puhui SKAL Itä-Suomen vuosikokouksessa lauantaina Mikkelissä. Tilaisuudessa oli läsnä myös Kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakka.
Kuljetusyritysten elinvoimaisuutta nakertaa vuoden alussa voimaan tullut raju, noin 10 sentin polttoaineveron korotus diesellitraan. Vuonna 2011 miltei 200 kuljetusyritystä haki konkurssia, ja monen yrityksen kannattavuus on alhaisella tasolla alan viimeaikaisten kustannusnousujen vuoksi.
SKAL on yhdessä elinkeinoelämän keskusjärjestöjen kanssa esittänyt ammattiliikenteelle polttoaineveron palautusjärjestelmää, mutta tässä kehysriihessä sitä ei näy.
Palautusjärjestelmä toimisi niin sanotun verotilimenettelyn kautta, ja se olisi helposti käyttöön otettavissa yritysten arvonlisäverotilitysten yhteydessä. SKAL työskentelee hartiavoimin tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2013 budjettiriihessä tämän vuoden elokuussa.
Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.
Kehysriihessä päätetystä hankepotista runsaat 700 miljoonaa euroa suuntautuu tieverkoston parannuksiin. Parannukset vievät runkotiestöä parempaan suuntaan.
On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi Mikkelin ja Juvan välisen valtatie 5 -tieosuuden parannukseen myönnetty 20 miljoonaa euroa ei ole riittävä ottaen huomioon, että 18 kilometrin tieosuus aiotaan linjata kokonaan uudelleen. Lisäksi investoinnit alemman asteen tieverkostoon jäävät vähäisiksi.
Esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuljetukset tapahtuvat lähes poikkeuksetta sivuteitä pitkin, jolloin kapeat, huonokuntoiset ja kuoppaiset tieosuudet syövät kannattavuutta ja aiheuttavat vaaratilanteita.
Myllyksen mukaan perustienpidon rahoituksesta on leikattu neljäsosa viidentoista vuoden aikana, ja linja näyttää jatkuvan rautateitä suosivana.
– Samassa ajassa tieliikenteen volyymit ovat kasvaneet viidenneksen, minkä tulisi heijastua myös rahoitukseen. Haja-asutettuna maana Suomi tarvitsee turvallisen maantieverkoston ja vahvan kuljetuselinkeinon, Myllys painottaa.
