Saksalainen VW-konserni pitää nykyisten sähköautojen akkujen pitkiä latausaikoja yhtenä tärkeimmistä hidasteista sähköautojen yleistymiselle. Sen vuoksi yhtiö on kertonut panostavansa vahvasti kiinteäelektrolyyttisiin ”solid-state” -akkuihin.
Yhtiön tavoitteena on akun latautuminen tyhjästä 80-prosenttisesti täyteen 12 minuutissa. VW-konserni on panostanut vahvasti solid-state -akkututkimukseen muun maussa perustamalla yhteisyrityksen akkuvalmistaja QuantumScapen kanssa; tämä tunnetaan erityisesti litiummetalliakuistaan.
Saksalaisvalmistaja satsaa nyt useampaan eri katoditeknologiaan, ja aikoo käyttää edullisempia LFP-akkuja halvemman pään malleissaan. Toisessa päässä yhtiö panostaa korkean mangaanipitoisuuden LNMO-akkuihin.
Runsaasti mangaania sisältävät katodit saattavat olla avainroolissa seuraavan sukupolven litiumioniakuissa; niiden valmistus on edullisempaa, niiden elektrokemiallinen suorituskyky on poikkeuksellisen hyvä, eikä niissä tarvita lainkaan kobolttia. Nämä akut ovat toisaalta hitaampia ladata.
Yksi haaste mangaaniakkujen tiellä on valmistuksen keskittyminen, sillä tällä hetkellä 93 prosenttia kemiallisesti jalostetusta mangaanista tehdään Kiinassa.
Isona trendinä sähköautojen valmistuksessa näyttäisi olevan autovalmistajien halu ottaa akkujen ja niiden raaka-aineiden toimitusketjuissa, mutta myös sähköautojen latausinfrassa vahvempi rooli. Polttomoottoriautojen valtakaudella autovalmistajat jättivät suosiolla polttoaineiden tuotannon ja jakelun muiden käsiin.
Vetyauto eli polttokennoauto on tulevaisuutta ei lataussähköauto.
Ei piuhan perässä tuntikausia roikotettava ladattava sähköauto ole järkevä.
Polttokennoauto on myös sähköauto.
Suomessa on noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joilla ajetaan vuodessa yhteensä noin 40 miljardia kilometriä.
Sähköauto kuluttaa noin 20 kWh/100 km.
Jos kaikki Suomen henkilöautotautot muuttuisivat jollain simsalabim tempulla sähköautoiksi, 40 miljardin kilometrin ajamiseen tarvittaisiin vuodessa 8 terawattituntia sähköä, joka on noin 9% Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Mistäs luulette, että se vety niihin vetyautoihin saadaan?
Vety kun ei ole energianlähde, se on energian kantaja.
Yksi vetykilo pitää sisällään energiaa 39 kWh. Vetykilon tuottamiseen elektrolyysillä kuluu sähköä 46 kWh. Vetykilon kompressoimiseen 700 bar paineeseen, jakeluun ja varastointiin menee 5-6 kWh.
Kilosta vetyä saadaan polttokennolla tehtyä vajaa 20 kWh sähköä.
Vetyuskovaisille: Eli siihen, että polttokennosta saadaan ulos vajaa 20 kWh, pitää käyttää sähköä yli 50 kWh.
Jos Suomen Jos kaikki Suomen henkilöautotautot muuttuisivat jollain simsalabim tempulla vetyautoiksi, 40 miljardin kilometrin ajamiseen tarvittavav vetymäärän tuottamiseen tarvittaisiin vuodessa 20 terawattituntia sähköä. Joka on noin 20% vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Millä perusteella polttokennoauto on tulevaisuuden sähköauto? Perusteluita jos saisi Sannalta? Ehkä Sanna haluat perustaa vedyn jakeluaseman, sinulle itsellesi ja muutamalle muulle Hinderburg-intoilijalle löytisi sitten ainakin se yksi tankkausasema. Sähköautonlataus onnistuu Suomessa varmaan miljoonasta tökkelistä.