Laajassa ESRA3-tutkimuksessa selvitettiin tuoreeltaan liikennekäyttäytymistä yhteensä 39 eri maassa, joista 22 Euroopassa*.
Vastaajilta kysyttiin sekä heidän omasta toiminnastaan liikenteessä viimeisen 30 päivän aikana että sitä, kuinka hyväksyttävänä pitää eri asioita – kuten vaikkapa ajamista ilman turvavyötä.
– Kun tarkastellaan riskikäyttäytymistä liikenteessä edellisen kuukauden aikana, suomalaiset ampuvat monella mittarilla tutkimuksen eurooppalaisen keskiarvon ohi. Sen sijaan suomalaiset raportoivat muita harvemmin lähtevänsä ajamaan autolla alkoholia nauttineena tai lääkkeiden oton jälkeen. Suomalaiset myös kokevat liikenteen muiden maiden keskiarvoa turvallisemmaksi riippumatta kulkuvälineestä, summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.
Ylinopeus enemmän tapa kuin poikkeus
Suomalaisten nopeusvalinnoista tutkimus maalaa vähemmän mairittelevan kuvan. Viimeisen 30 päivän aikana kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoo ajaneensa ylinopeutta niin taajamassa kuin maantiellä vähintään kerran.
Tämä ylittää vastaajamaiden keskiarvon roimasti. Myös tilannenopeuden kerrotaan olleen liian kova keskiarvoa useammin.
– Liiallisen nopeuden seuraukset näkyvät Suomessa tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, joista noin 40 prosentissa on taustalla ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus. Tutkimuksen tuloksissa näkyy valitettavasti myös se, että Suomessa ylinopeuden ajamista pidetään huomattavasti hyväksyttävämpänä kuin muissa vastaajamaissa, Pakarinen kuvailee.
Väsyneenä ajamista paheksutaan, mutta se ei estä ajamista
Suomalaiskuljettajien heikkouksina korostuvat nopeuden lisäksi kännykkä ja väsymys. Noin 46 prosenttia suomalaiskuljettajista on viimeisen 30 päivän aikana puhunut ajaessaan kännykkään niin, että puhelinta on pidetty kädessä.
Osuus on 20 prosenttiyksikköä vastaajamaiden keskiarvoa enemmän. Viestejä tai some- ja uutispäivityksiä kertoo lukeneensa 41 prosenttia suomalaisista kuljettajista.
Vajavaisella toimintakyvyllä etenee myös ratissa väsyneenä sinnittelevä kuljettaja. Edellisen kuukauden aikana lähes joka kolmas suomalainen kertoo ajaneensa niin väsyneenä, että on ollut vaikea pitää silmiä auki.
Pakarinen painottaa, että ajonaikainen kännykänkäyttö sekä väsyneenä ajaminen ovat molemmat tapoja, joista tulee opetella eroon.
– Kun onnettomuuksia ei satu tai vaaratilanteita ei huomaa, voi puhelimen vilkuilu kesken ajon vaikuttaa hallittavalta, vaikka se on kaikkea muuta.
Riskejä otetaan myös jalan, pyörällä ja sähköpotkulaudalla
ESRA3-tutkimuksessa kartoitettiin autolla ajamisen lisäksi käyttäytymistä jalan, pyörällä ja sähköpotkulaudalla. Suomalaiset sähköpotkulautailijat ajoivat myös tutkimuksen keskiarvoa enemmän jalkakäytävällä.
Suomalaiset suhtautuivat myös verrokkimaita sallivammin juopuneena pyöräilyyn. Lähes joka neljäs pyöräilevä suomalaisvastaaja oli lähtenyt ajamaan pyörällä edellisen 30 päivän aikana, vaikka uskoi juoneensa liikaa.
Tarkastele Suomen tuloksia tarkemmin Liikenneturvan sivuilta.
*ESRA3-kyselyn tiedot kerättiin vuonna 2023. Vastaajia oli yhteensä 39 eri maasta. Suomen tuloksia on verrattu eurooppalaisiin valtioihin, joita tutkimuksessa oli mukana yhteensä 22: Itävalta, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Puola, Portugali, Serbia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia. Lisätietoa projektista osoitteesta www.esranet.eu.
Tyypillinen suomalainen liikenneviranomainen: Vain ylinopeus ja kännykkään puhuminen on vaarallista ja vain autoilijat voivat syyllistyä liikennerikkomuksiin. Muut voivat koheltaa missä ja miten haluavat ja pidellä naamansa edessä vaikka televisioruutua.
Tyypillinen suomalainen liikenteen valvoja: Ylinopeus on vaarallista vain kehäykkösellä. Niinpä vain sitä kannattaa valvoa tehokkaasti ja rahastuksen voi hoitaa automaattisesti. ”Tilannenopeus” tarkoittaa tilannetta, jossa autoilija ajaa kameran kohdalla muuta kuin poliittisesti määrättyä nopeutta.
Koulujen ja päiväkotienkin kohdalla ylinopeus on kyllä vaarallista, mutta ainoastaan silloin kun ne eivät ole auki.
Tyypillinen suomalainen poliitikko: Vain hyvätuloisen auto noudattaa kaavaa massa kertaa nopeuden neliö ja siksi vain sellaisten autojen ajajia kannatta rahastaa. Pienituloisia ei voida rahastaa, koska heidän autoilleen ovat voimassa poliittisesti päätetyt eivätkä fysiikan lait.
Tyypillinen suomalainen liikenneviranomainen: Vain ylinopeus ja kännykkään puhuminen on vaarallista ja vain autoilijat voivat syyllistyä liikennerikkomuksiin. Muut voivat koheltaa missä ja miten haluavat ja pidellä naamansa edessä vaikka televisioruutua.
Tyypillinen suomalainen liikenteen valvoja: Ylinopeus on vaarallista vain kehäykkösellä. Niinpä vain sitä kannattaa valvoa tehokkaasti ja rahastuksen voi hoitaa automaattisesti. ”Tilannenopeus” tarkoittaa tilannetta, jossa autoilija ajaa kameran kohdalla muuta kuin poliittisesti määrättyä nopeutta.
Koulujen ja päiväkotienkin kohdalla ylinopeus on kyllä vaarallista, mutta ainoastaan silloin kun ne eivät ole auki.
Tyypillinen suomalainen poliitikko: Vain hyvätuloisen auto noudattaa kaavaa massa kertaa nopeuden neliö ja siksi vain sellaisten autojen ajajia kannatta rahastaa. Pienituloisia ei voida rahastaa, koska heidän autoilleen ovat voimassa poliittisesti päätetyt eivätkä fysiikan lait.