Vuoden 2021 alussa voimaan tulevat uudet verolait tekevät täyssähköauton hankkimisesta selvästi aiempaa edullisempaa.
Täyssähköisten työsuhdeautojen kuukausittaista verotusarvoa lasketaan 170 eurolla vuosina 2021-2025. Lisäksi täyssähköauton vapaan autoedun 120 euron kuukausialennus jää voimaan eli nämä kaksi alennusta yhdessä verotuki on kuukaudessa peräti 290 euroa.
Nyt eduskunnan päättämää 170 euron alennettua verotusarvoa sovelletaan sekä käyttöetuun, että vapaaseen autoetuun. Verotuet koskevat vuonna 2020, tai sen jälkeen Suomessa uutena rekisteröityjä työsuhdetäyssähköautoja riippumatta niiden hankintahinnasta.
Hallitus pohti myös prosentuaalista täyssähköautojen verotukea, mutta päätyi kiinteään tukisummaan, jotta erityisesti halvempia sähköautoja ostettaisiin selvästi nykyistä enemmän. Kun niitä tulee jatkossa saataville myös käytettynä, entistä useammalla on varaa täyssähköautoon, hallitus perustelee ratkaisuaan.
Ensi vuoden alusta lähtien työsuhdeauton kotilatauslaitetta verotetaan muiden auton lisävarusteiden tavoin. Sen sijaan täyssähköauton lataaminen työnantajan piikkiin missä tahansa latauspisteessä on jatkossa verovapaata, kun tällä hetkellä sitä verotetaan 30 kuukausieuron verran. Etu koskee sekä henkilön omia täyssähkö-, että hybridiautoja työsuhdeautojen lisäksi.
Vahva paino halvemmissa sähköautoissa
Hallitus arvioi kiinteän verotuen muistuttavan nykyistä alle 50 000 euroa maksavien täyssähköautojen 2000 euron hankintatukea. Kiinteän verotuen se uskoo kannustavan hankkimaan etenkin edullisempia sähköautoja, koska tuki vastaa suurempaa osaa auton hinnasta kuin kalliimmissa malleissa.
– Täyssähköauton käyttöönotolla on saavutettavissa suurempi ajonaikainen päästövähenemä, kuin vaihtamalla uuteen vähäpäästöiseen polttomoottori- tai hybridiautoon. Polttomoottoriautojen tukeminen myös vaikeuttaisi pitkän aikavälin päästötavoitteisiin pääsemistä, vaikka hankintakannusteen saavat autot olisivat vähäpäästöisiä, hallitus muotoilee näkemyksensä.
Hallituksen mielestä ”työsuhdeautoihin kohdistuva kannustin on perusteltua kohdentaa vain täyssähköautoihin myös siitä syystä, että esimerkiksi ladattavien hybridiautojen ajonaikaiset todelliset päästöt ovat riippuvaisia siitä, miten paljon autoa ladataan. Vapaan autoedun kohdalla työntekijälle ei muodostu taloudellista kannustinta ladata autoa, koska kaikista käyttökustannuksista vastaa työnantaja. Näiden autojen kohdalla onkin tarkoituksenmukaisempaa tukea auton lataamista, jotta työntekijällä olisi kannustin ajaa mahdollisimman paljon sähköllä.”
Pieni lovi julkisiin budjetteihin
Valtiovarainministeriö on laskenut, että viiden vuoden määräaikainen 170 euron kuukausialennus täyssähköautojen verotusarvossa tekee julkisen sektorin budjettiin 16 miljoonan euron loven. Tästä valtion osuus olisi 8,5 ja kuntien 7,5 miljoonaa euroa.
Tuki pudottaa verotuottoja siten, että vuonna 2021 verotulot alenisivat miljoonalla eurolla, vuonna 2022 kahdella miljoonalla, vuonna 2023 kolmella, vuonna 2024 noin 4,5 ja vuonna 2025 noin 5,5 miljoonalla eurolla.
Latausedun hallitus laskee viiden vuoden aikana pudottavan julkisen sektorin tuloja 37 miljoonalla, josta valtion osuus olisi 20 miljoonaa ja kuntien 17 miljoonaa euroa.
Vuonna 2021 verotulot alenisivat neljällä miljoonalla, vuonna 2022 noin 5,5 miljoonalla, vuonna 2023 seitsemällä, vuonna 2024 noin 8,5 miljoonalla ja 12 miljoonalla eurolla vuonna 2025.
Verovapaa latausetu luo kannusteen etenkin ladattavien hybridiautojen omistajille ja käyttöetuautojen haltijoille ladata autoa ja näin ajaa enemmän sähköllä.
Päästöjen laskuun ei uskota
Uusien veroporkkanoiden ei kuitenkaan uskota merkittävästi laskevan liikenteen päästöjä; nollapäästöisten autojen määrän uskotaan kasvavan viiden tukivuoden aikana vain 1 700 autolla, ja verotuesta noin 80 prosenttia kohdistuu autoille, jotka olisi joka tapauksessa ostettu.
Liikenteen päästöjen arvioidaan alentuvan verotuen seurauksena vuonna 2025 noin 2000-5000 hiilidioksiditonnia, mikä olisi korkeintaan 0,06 prosenttia tieliikenteen sen hetken arvioiduista hiilidioksidipäästöistä.
Jos työsuhdeautona käytön jälkeen tuen ansiosta ostetut sähköautot jäisivät muuhun käyttöön korvaamaan polttomoottoriautoja, päästöt vähenisivät kumulatiivisesti 10 vuoden aikana noin 15 000–40 000 hiilidioksiditonnia, hallitus arvioi.
Se kuitenkin myöntää laskelmiensa olevan arvioita, koska kukaan ei pysty ennustamaan sähköautojen määrän ja hinnan kehitystä.
”Rikkaat rikastuvat”
Vihervasemmistohallitus arvioi verotuen kohdentuvan pitkälti niille väestöryhmille, jotka ovat nykyisin autoedun piirissä: 90 prosenttia on palkansaajia, seitsemän prosenttia yrittäjiä ja muita ryhmiä vain kolme prosenttia.
Hallitus arvioi autoedun kohdistuvan lähinnä hyvätuloisille: autoedun saajista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 80 prosenttia ja toiseksi ylimpään 12 prosenttia. Miehiä autoedun käyttäjistä on noin kolme neljäsosaa.
Lisäksi hallitus murehtii, että sähköautojen verotukea hyödyntävistä henkilöistä vielä suurempi osuus kuuluu ylimpään tulokymmenykseen kuin autoedun saajista yleensä, koska täyssähköautojen keskihinta on korkea ja edullisten sähköautojen tarjonta on vähäistä.
Lisäksi hallitus arvioi verotuen kohdistuvan etenkin kaupunkeihin, ja 39 prosenttia pääkaupunkiseudulle. Sähköautojen omistus ja käyttö painottuvat kaupunkialueille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, missä latauspisteitä on tiheästi.
Noin 48 prosenttia Suomen kaikkien autojen käytössä olevista latauspaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, sekä Tampereen ja Turun alueilla. Harvin latausverkko on Koillis- ja Pohjois-Suomessa.
Muita kuin työsuhdeautoilijoita verotuki hyödyttää hallituksen mielestä vain siltä osin, kuin tuki lisää käytettyjen sähköautojen määrää ja laskee niiden hintaa. Koska arvioitu sähköautojen myyntimäärän lisäys on pieni, myös tämä vaikutus jää todennäköisesti vähäiseksi.
Myös muualla tuetaan sähköautoilua
Esimerkiksi tiheästä Tesla-kannastaan tunnetussa Norjassa työsuhdeautojen luontoisedun vuotuinen verotusarvo on 30 prosenttia vähittäismyyntihinnasta 308 500 kruunuun saakka ja 20 prosenttia tämän ylittävältä osalta.
Työsuhdekäytössä olevien täyssähköautojen verotusarvon laskennassa otetaan huomion auton vähittäismyyntihinnasta vain 60 prosenttia, kun muilla autoilla laskentaperusteena on 75 tai 100 prosenttia vähittäismyyntihinnasta sen mukaan, ylittääkö työajon määrä 40 000 kilometriä vuodessa. Norjassa sähköautoja on tuettu voimakkaasti myös useilla muilla veroeduilla.
Ruotsissa työsuhdeautojen verotusarvon määrittäminen perustuu auton vähittäismyyntiarvoon ja yksityisajona ajettujen kilometrien määrään. Täyssähköautot, ladattavat hybridit ja kaasukäyttöiset autot saavat verotusarvon määrittämiseen liittyvän vähennyksen siten, että määrittämisessä käytetään vastaavan diesel- tai bensiinikäyttöisen auton vähittäismyyntiarvoa.
Lisäksi täyssähkö- ja kaasuautot hyötyvät 40 prosentin, mutta enintään 10 000 kruunun alennuksesta verotusarvosta suhteessa vastaavan diesel-, tai bensiinikäyttöisen auton verotusarvoon. Väliaikaiseksi tarkoitettu 40 prosentin alennus on voimassa ainakin vuoden 2020 loppuun asti.
Saksassa työsuhdeautojen luontoisedun verotusarvo perustuu auton vähittäismyyntiarvoon ja työmatkan pituuteen. Verotusarvo on vuositasolla 12 prosenttia, eli yksi prosentti kuukaudessa, johon lisätään kuukausitasoinen osuus työmatkasta.
Täyssähköautoille on vuodesta 2019 alkaen myönnetty 0,5 prosenttiyksikön alennus verotusarvon laskentaan. Lisäksi alennuksen saavat ladattavat hybridiautot, joiden päästöarvo on enintään 50 hiilidioksidigrammaa kilometriltä, tai toimintasäde vähintään 40 kilometriä.
Lisäksi vuoden 2020 alusta työsuhdekäytössä olevien täyssähköautojen verotusarvon laskentaa on muutettu siten, että auton verollisesta bruttohinnasta otetaan verotusarvon laskennassa huomioon vain 25 prosenttia, jos auton uushankintahinta on alle 40 000 euroa.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka nyt viiden vuoden määräajaksi säädettyä veroa jatketaan vuoden 2025 jälkeen. Vertailukohtana kateus-, tai solidaarisuusveroksi kutsuttu ”määräaikainen” vero on muuttunut pysyväksi, ja hallitukset yksi toisensa jälkeen keskustelevat enää sen tasosta.
Toimisiko uusi täyssähköautojen verotuki ennakkotapauksena edistyksellisempään suuntaan? Ainakin hallitus osoittaa teollaan uskovansa verotuksen dynaamisiin vaikutuksiin. Se on tälle koalitiolle täysin uusi piirre.
