Tässä keinot, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä!

Kuva: CvB.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä, todetaan LVM:n tiedotteessa.

Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

Suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen. Ne koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden energiatehokkuutta, liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.

Merenkulun päästöt ovat noin neljä prosenttia ja kotimaan lentoliikenteen päästöt noin kaksi prosenttia.

Lentoliikenne on osa EU:n päästökauppaa. Raideliikenne muodostaa alle prosentin liikenteen päästöistä.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,55 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta.

Työryhmän tieliikennettä koskevat suositukset tiivistettynä

1. Vaihtoehtoiset käyttövoimat – biokaasu- ja sähköautoista valtavirtaa

Jotta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä, fossiilisten polttoaineiden kulutus on puolitettava samassa ajassa. Työryhmän mukaan liikenteen kokonaisenergiankulutusta on pienennettävä ja jakeluvelvoitelain soveltamisalaa on laajennettava biokaasuun ja synteettisiin eli sähköpolttoaineisiin.

Kaasuautotavoitteita on samalla tarkistettava ylöspäin. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen yleistymistä voitaisiin edistää raskaan kaluston hankintatuella.

Biokaasun käytön edistäminen liikenteessä vaatii ohjauskeinoja tuotantoon, kulutukseen ja jakeluinfraan.

On huolehdittava siitä, että kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot huomioitaisiin jatkossa EU:n autovalmistajia koskevassa raja-arvolainsäädännössä niin, että autojen tarjonta pysyisi vakaana.

Suomen sähköautotavoitetta tulisi tarkistaa niin, että vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin jopa 700 000 sähköautoa, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja.

Sähköautojen yleistymistä tulisi edistää erilaisin taloudellisin ohjauskeinoin, kuten auto- ja ajoneuvoveron muutoksilla, määräaikaisilla hankintatuilla tai liikenteen päästökaupalla.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sähköautojen latausinfran kehittämiseen erityisesti taloyhtiöissä ja haja-asutusalueilla, jonne latausinfra ei välttämättä markkinaehtoisesti rakennu yhtä tehokkaasti kuin tiiviisti rakennetuille alueille.

2. Liikennevälineiden energiatehokkuus – kannusteita päästöttömään teknologiaan ja polttoaineisiin

Kuluttajia, yrityksiä ja julkista sektoria on kannustettava investoimaan päästöttömään teknologiaan ja polttoaineisiin.

Työryhmän mukaan keskeisiä keinoja autokannan uudistamiseksi ovat esimerkiksi nykyistä voimakkaampi hiilen hinnoittelu liikenteessä, mahdolliset muutokset verotuksessa sekä muut taloudelliset ohjauskeinot, kuten romutuspalkkiot ja hankintatuet.

Kun uusien vähäpäästöisempien autojen kauppaa vauhditetaan, myös käytettyjen autojen markkinoille saadaan riittävästi vähäpäästöisiä autoja, joihin myös pienituloisemmilla kotitalouksilla on varaa.

Raskaan kaluston päästöttömyyttä voidaan edistää esimerkiksi ottamalla käyttöön sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki. Akkujen valmistuksen ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen on kiinnitettävä huomiota, kun edistetään sähköistä liikennettä.

3. Liikennejärjestelmän tehokkuus

Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettava niin, että henkilöautojen suoritteet eli ajoneuvokilometrit eivät enää vuoden 2020 jälkeen kasva verrattuna vuoden 2019 tasoon.

Myös tavaraliikenteessä tulee tapahtua huomattavaa energiankäytön tehostumista ja siirtymää teiltä raiteille ja vesille.

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuuden matkasuoritteesta tulee kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmän mukaan merkittävimpiä keinoja liikennejärjestelmän tehostamiseksi ovat esimerkiksi liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, kestävät infrainvestoinnit, kestävien liikkumispalveluiden yhteensovittaminen sekä digitaalisten teknologioiden ja automaation hyödyntäminen.

Joukkoliikenteen tukien lisääminen kuuluu työryhmän suosittelemaan keinovalikoimaan. Työryhmä muistuttaa, että julkisen liikenteen toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös poikkeusaikoina, sillä korona on aiheuttanut joukkoliikenteelle ja muulle julkiselle liikenteelle matkustajakadon ja rahoituskriisin.

4. Liikenteen hinnoittelu ja verot

Työryhmä on käynyt läpi useita erilaisia hinnoittelun keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat liikenteen päästökauppa kotimaassa, polttoaineveron korotukset, dieselin alennetun verokannan poistaminen sekä tie- ja ruuhkamaksut.

Kirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden perusteella näistä tehokkaimpia päästövähennyskeinoja olisivat liikenteen päästökauppa ja polttoaineveron korotukset.

Loppuraportissa suositellaan nykyistä ohjaavampaa hiilen hinnoittelua, jos muut keinot eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Liikenteen päästökaupassa valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Niiden rajallinen määrä voi pitemmällä aikavälillä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja.

Vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat polttoaineveron korotukset.
Valtiovarainministeriössä on käynnissä kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, jolla tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Työryhmä antaa suosituksensa keväällä 2021.

Työryhmä painottaa, että polttoaineiden mahdollista hinnannousua olisi korvattava pienituloisille kotitalouksille, harvaanasuttujen alueiden asukkaille sekä vientimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Jos päästökauppa tai vastaava hinnoittelumekanismi otettaisiin käyttöön, olisi varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä erilaisin tulonsiirroin tai veronalennuksin.

Kompensaatioiden ohella valtion tulisi tukea ja vauhdittaa oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään liikenteeseen eri puolilla Suomea.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

2 KOMMENTIT

  1. Ministeri Harakka totesi tiistai-illan A-studiossa, että 700 000 sähköauton tavoite vuoteen 2030 mennessä on mahdollinen, sillä se on neljännes Suomen autokannasta ja tämän vuoden ensirekisteröinneistä on jo neljännes sähköautoja. Jatketaan vaan samaan tahtiin. Harakan matematiikka on hakoteillä. Vuosittain rekisteröitävistä autoista neljännes on noin 25 000 autoa, joten tällä tahdilla vie lähes 30 vuotta ennen kuin 700 000 sähköautoa on rekisterissä.

  2. Laittakaa tähän kommenttiprosessiin jokin palaute, josta kommentoija näkee, että hänen kommenttinsa on lähtenyt eteenpäin/saapunut moderoitavaksi, jotta hän tietää tilanteen eikä yritä lähettää samaa kommenttia uudelleen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here