SKAL jätti eriävän mielipiteen fossiilittoman liikenteen työryhmän loppuraporttiin

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on yhteinen tavoite, johon myös kuljetusala sitoutuu.

SKAL ei kuitenkaan voi hyväksyä raporttia, jossa pääasiallisina päästövähennyskeinoina nähdään polttoaineveron korotusten tai liikenteen kansallisen päästökaupan kaltaiset toimet, joilla lisättäisiin merkittävästi elinkeinoelämän kustannuksia. Päästöjen ja vähentämisen ja Suomen kilpailukyvyn ei tarvitse olla ristiriidassa, todetaan SKAL:n tiedotteessa.

Suomi on parhaillaan määrittelemässä toimenpiteitä, joilla liikenteessä voidaan saavuttaa jo tähän mennessä määriteltyjen päästövähennystoimien päälle tarvittavat lisäkeinot 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämiseksi.

SKAL on ollut aktiivisesti mukana liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekarttatyössä, jonka tavoitteena on löytää nämä lisäkeinot.

SKAL antaa ministeriölle kiitosta sidosryhmien laajasta osallistamisesta, vaikka työ ei johtanut yksimieliseen loppupäätelmään. SKAL on yhdessä liikenne- ja kuljetusalojen järjestöjen kanssa jättänyt eriävän mielipiteen fossiilittoman liikenteen työryhmän raporttiin.

SKAL ei voi olla hyväksymässä raporttia johtuen seuraavista syistä:

  • Raportista puuttuu tiestön kunnon parantamisen vaikutus päästöjen vähentämiseen.
  • Raportti antaa väärän kuvan polttoaineveron korotusten vaikutuksesta päästöjen vähentämiseen ja vähättelee niiden vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.
  • Raportin päästövähennyksistä 60 prosenttia esitetään saavutettavan polttoaineiden hinnan korotuksilla joko kansallisen päästökaupan tai polttoaineveron korotuksen kautta.
  • Jotta päästövähennykset saavutettaisiin tämän mekanismin kautta, vaatisi se todella suuret korotukset polttoaineen hintoihin nopealla aikataululla. Tällä olisi vakavia seurauksia Suomen teollisuudelle. Näitä vaikutuksia ei ole raportissa riittävästi arvioitu.

Polttoaineveron korottaminen ei ole välttämätöntä päästövähennysten saavuttamiseksi. Toukokuussa 2020 SKAL yhdessä liikenteen ja kuljetusalan kumppanijärjestöjen kanssa julkaisi oman vähäpäästöisen liikenteen tiekarttansa, jossa ne esittävät laskelmiin ja tutkittuun tietoon perustuvia konkreettisia keinoja liikenteen 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämiseen.

Alan tiekarttaraportin yhteensä 24:stä eri keinosta keskeisiä tavaraliikenteen keinoja ovat:

  • Tieverkon kunnossapidon parantaminen
  • Logistiikan ja kuljetusten digitalisaatio
  • Jakeluvelvoitteen kannustavuuden lisääminen
  • HCT-kaluston yleistyminen

Järjestöjen laatiman tiekartan mukaan yksistään tieverkon kunnon parantamisella voidaan kattaa lähes 10 prosenttia 1,4 miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta.

SKAL ihmettelee, miksi tätä merkittävää keinoa ei ole otettu raportin laskelmiin mukaan.

Digitalisaatioonliittyviin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa sähköiset rahtikirjat, paluulogistiikan suunnittelu, kuormien yhdistely ja reittien optimointi sekä kuljettajaa taloudellisessa ajotavassa avustavat järjestelmät. Yritykset kehittävät logistista tehokkuuttaan jo yksistään markkinasyistä.

SKAL uskoo vahvasti, että liikenteen päästöjen vähentäminen voidaan tehdä tavalla, jossa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutukset Suomen kilpailukykyyn ja pidättäydytään sellaisista keinoista, jotka merkittäväsi nostavat kuljetuskustannuksia. Tämä on Suomen etu.

Katso tästä muita SKAL-juttuja.

SKAL odottaa, että aiheesta käydään laajamittaista yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua. Työ päästövähennysratkaisujen etsimiseen ja niiden toimeenpanemiseen on vasta alussa.

Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartta luovutettiin ministeri Timo Harakalle 26.5. ja jaettiin medialle 28.5.2020. www.skal.fi/tiekartta

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here