Eri kaupunkien pysäköinninvalvontakäytännöt vaihtelevat paljon, kun puhutaan liikennekäytöstä poistetun auton pysäköinnistä.
Ajoneuvon poistaminen väliaikaisesti liikennekäytöstä säästää kustannuksia ajoneuvoveron katkeamisen ja vakuutusmaksujen alenemisen takia, mutta tällaisen ajoneuvon säilyttäminen voi aiheuttaa päänvaivaa. Autoliitto selvitti saako liikennekäytöstä poistetuttua autoa säilyttää seisontajakson ajan esimerkiksi tien varressa tai liikennemerkillä osoitetulla pysäköintipaikalla.
Vaihtelevia käytäntöjä
Selvityksen mukaan ainakin Tampereella, Lappeenrannassa ja Oulussa linja on tiukka eli liikennekäytöstä poistetulle autolle kirjoitetaan pysäköintivirhemaksu. Turussa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kotkassa ja Vaasassa tulkintatapa puolestaan on väljempi. Valtaosassa ko. kaupungeista edellytetään liikennekäytöstäpoiston lisäksi myös jotain muuta ajoneuvorekisterin rajoitustietoa ja Kotkassa taas ei tarkasteta ajoneuvon tietoja lainkaan.
”Tällaisia muita asiaan vaikuttavia rajoitustietoja liikennekäytöstä poiston lisäksi ovat muun muassa katsastamattomuus, vakuuttamattomuus, verojen maksun laiminlyönti tai sellaiset ulkoiset seikat ajoneuvossa, joista on pääteltävissä, että sitä ei käytetä tosiasiallisesti liikenteessä”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo.
”Helsingistä muistutettiin lisäksi, että asukas- ja yrityspysäköintitunnusten voimassaolo katkeaa liikennekäytöstä poiston myötä, mikä voi myös aiheuttaa pysäköintivirhemaksun”.
Osasta kaupunkeja ei saatu vastausta tai vastaukset olivat sen verran ympäripyöreitä, että todellinen toimintatapa ei käynyt selkeästi ilmi.
Kuka vastaa vahingoista?
Pysäköinninvalvontakäytännön lisäksi on huomioitava, onko liikennekäytöstä poistetun auton pysäköimiselle tien varteen tai liikennemerkillä osoitetulle pysäköintialueelle vakuutus- tai veroteknisiä esteitä esim. ajoneuvoveron osalta.
”On mahdollista, että esimerkiksi mäkeen pysäköity liikennekäytöstä poistettu auto lähtee syystä tai toisesta valumaan ja osuu johonkin tai pyöräilijä törmää tien varteen pysäköityyn liikennekäytöstä poistettuun autoon”, Vesalainen muistuttaa.
Autoliitto tiedusteli Traficomista, katsotaanko noissa esimerkkitilanteissa, että autoa on käytetty liikenteeseen, vaikka se on ollut liikennekäytöstä poistettuna? Traficomin mukaan viranomaiset arvioivat tapauskohtaisesti, milloin ajoneuvoa on käytetty liikenteessä liikennekäytöstä poistettuna. Mainituissa esimerkkitapauksissa on mahdollista, että ajoneuvon katsotaan olleen liikennekäytössä tavalla, jonka vuoksi maksuunpannaan lisä- ja jälkiveroa.
Esitimme samat esimerkkitapaukset myös yksittäiselle vakuutusyhtiölle, jonka mukaan liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei saa säilyttää yleisellä tiellä tai muulla yleisellä alueella. Eri vakuutusyhtiöiden ehdoissa ja tulkinnoissa saattaa toki olla eroja.
”Tekemämme selvityksen perusteella liikennekäytöstä poistettua autoa ei pidä missään pysäköidä tien varteen tai liikennemerkillä osoitetulle pysäköintialueelle. Vaikka kaupungin pysäköinnintarkastajat eivät asiaan puuttuisi, ovat veroseuraamukset tai korotetut vakuutusmaksut mahdollisia”, Vesalainen linjaa.
Lue tästä muita juttuja liikennekäytöstä poistetusta ajoneuvosta.
Olen usein poistanut toisen autoni liikennekäytöstä. Koskaan ei ole Traficom tai vakuutusyhtiö ilmoittanut poiston yhteydessö, että autoa ei saa jättää kadun varteen tai yleiselle pysäköintialueelle. On kyllä ilmoitettu, että autoa ei saa siirtää edes omalla pihalla tai yksityisellä tiellä.
Pyöräilijän mahdollisesta törmäyksestä kadun varteen pysäköidyn auton kanssa syntyneiden vammojen ja vaurioiden korvausvastuu auton vakuutuksesta tuntuu oudolta. Yleensä aiheuttaja on vastuussa.
Heti tuli mieleen kun luin noi säädökset aivan puhdas rahastus. Pidän pelkkänä rahastuksena jo peräkärrynkin vakuuttamista. Vai onko joku kuullut että tapahtunut kärryn osuminen vastapuolen autoon olisi rahastettu sen kärryn vakuutuksesta. Kyllä se menee sataprosenttisesti aina auton vakuutuksesta ja boonukset ropisee alas. Tuo on jo aivan naurettavaa että pyöräilijän osuminen autoon olisi auton vika. Kuten se on aina kun auto on liikenteessä. Eli taas boonukset menee kuten rahatkin joskus tosi kalliisti kun vaikka invalisoituu fillaristi lopuksi ikää. Silläpä ei autoilija jää edes pyöräilyvahinkoa todistamaan vaikka olisi ollut vahingon tapahtuessa toisella puolen tietä. Kun viranomainen saa aina autoilijasta helpon maksajan. Vai ei omassa pihassa saa seisontavakuutettua autoa siirtää. On tämä pellemaa. Entäs moottoripyörää jos ei edes moottoria käynnistä.
Minulla ei ole kokemusta peräkärryn osumisesta toiseen autoon, mutta on kokemusta peräkärryn osumisesta ihmiseen, tosin peräkärry ei ollut kytkettynä autoon. Siinä tapauksessa korvaukset maksettiin peräkärryn liikennevakuutuksesta, vaikka vahinko tapahtui kärryä siirtäneelle henkilölle yksityistiellä. Ilmeisesti ajatus on, että henkilövahingot korvataan aina vakuutetun ajoneuvon liikennevakuutuksesta, vaikka syy ei olisi ajoneuvossa.
Samasta syystä ilmeisesti korvataan vahingot auton liikennevakuutuksesta, jos pyöräilijä törmää pysäköityyn autoon, vaikka syyllinen onkin pyöräilijä.