Auton ratissa istuva kuljettaja saattaa pian olla yhtä tarpeellinen kuin hevoskärryjen ohjastaja: historiallinen hahmo, jonka tehtävän teknologia on ottanut hoitaakseen.
Kuvittele seuraava tilanne: istut aamulla autoon, näppäilet puhelimeen määränpään ja alat lukea päivän uutisia. Auto lähtee liikkeelle, pujottelee liikenteessä, pysähtyy liikennevaloihin ja kuljettaa sinut perille. Sinun tehtäväksesi jää lähinnä päättää, mitä teet vapautuneella ajalla. Tai ehkä tarkistaa, ettei auto ole vienyt sinua vahingossa anopin luokse.
Saman tekee tietenkin myös perinteinen taksi, eikä sinulle synny omasta autosta pääoma- ja käyttökuluja. Mutta jos kuitenkin joskus tarvitset myös omaa autoa, tai haluat joskus itsekin ajaa, oma auto ja sen autonomiset kyvyt saattavat olla tarpeen.
Mutta autonomisessa ajamisessa on yksi tärkeä ero, joka kannattaa ymmärtää: auto, joka pystyy ajamaan itse kuljettajan valvonnassa, ei ole sama asia kuin auto, joka todella pärjää ilman kuljettajaa.
Autonominen ajaminen etenee nyt Euroopassa, ja myös Suomi on siirtynyt kokeilujen ja uusien hyväksyntöjen kautta seuraavaan vaiheeseen. Suomessa on tänä vuonna otettu merkittävä askel kohti autonomista ajamista. Kaikki puhuvat amerikkalaisesta Teslasta, mutta samaan aikaan saksalaistaustainen Bliq.ai yrittää tehdä robottiautoista muutakin, kuin teknologiayhtiöiden kalliita näyttelyesineitä.
Autonominen ajaminen ei tarkoita vain sitä, että kädet saa irrottaa ratista
Autonomisen ajamisen kehityksessä puhutaan yleensä kuudesta automaatiotasosta, nollasta viiteen. Käytännössä tavalliselle autoilijalle tärkeimmät ovat seuraavat:
- Taso 0–2: Auto avustaa kuljettajaa esimerkiksi jarruttamalla, kiihdyttämällä ja ohjaamalla. Kuljettaja vastaa ajamisesta ja valvoo ympäristöä.
- Taso 3: Auto pystyy hoitamaan ajamisen tietyissä olosuhteissa itsenäisesti, mutta voi pyytää kuljettajaa ottamaan ohjat takaisin.
- Taso 4: Auto ajaa itsenäisesti määritellyllä toiminta-alueella, tai tietyissä olosuhteissa ilman, että matkustajan tarvitsee ottaa ajamista haltuun.
- Taso 5: Auto pystyy ajamaan itsenäisesti käytännössä kaikissa olosuhteissa, joissa ihminenkin voisi ajaa.
Ero tasojen välillä on paljon muutakin kuin tekninen hienosäätö. Se on ennen kaikkea kysymys vastuusta. Jos auto ajaa päin liikennemerkkiä, kuka saa sakot: auton omistaja, matkustaja, ohjelmiston kehittäjä, vai auto itse? Viimeksi mainitulle ei ainakaan vielä ole omaa oikeussalia.
Traficom on korostanut, että kuljettajaa avustavien järjestelmien kohdalla vastuu säilyy kuljettajalla. Virasto pitää automaation mahdollisuuksia merkittävinä, koska inhimillisten virheiden vähentäminen voi ehkäistä onnettomuuksia. Samalla virasto muistuttaa, että automaation vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Suomi avasi oven – mutta ei vielä päästänyt kuljettajaa eläkkeelle
Suomessa autonomisen ajamisen kehityksessä on tapahtunut vuonna 2026 kaksi kiinnostavaa asiaa.
Ensinnäkin Bliq.ai ilmoitti heinäkuussa saaneensa Suomessa hyväksynnän kuljettamattomien ajoneuvojensa yleisillä teillä tapahtuvaan operointiin. Yhtiön mukaan Suomi tunnusti sen Virossa saaman hyväksynnän. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa ajoneuvossa on kuitenkin mukana turvakuljettaja, ja järjestelmää validoidaan suomalaisissa olosuhteissa.
Toiseksi Traficom tunnusti 10. marraskuuta 2026 Alankomaiden viranomaisen Teslan järjestelmälle myöntämän ehdollisen tyyppihyväksynnän. Näin Teslan avustettua ajoa voidaan nyt käyttää Suomen liikenteessä.
Tässä on kuitenkin tärkeä ero: Tesla sai luvan kuljettajaa avustavalle järjestelmälle, ei täysin kuljettajattomalle autolle. Bliqin hanke puolestaan tähtää nimenomaan siihen, että ajoneuvo voisi toimia ilman kuljettajaa.
Myös liikenne- ja viestintäministeriö on edistänyt kehitystä. Suomi liittyi kesäkuussa 2026 EU-maiden yhteiseen julkilausumaan, jonka tavoitteena on luoda rajat ylittäviä testialueita ja yhtenäisempiä lupamenettelyjä autonomisille ajoneuvoille. Ministeri Lulu Ranne perusteli asiaa liikenneturvallisuuden ja kilpailukyvyn parantamisella. Ministeriön mukaan EU-tyyppihyväksyttyjä autonomisia autoja voidaan nähdä liikenteessä todennäköisesti vuonna 2028.
Suomi ei siis ole muuttumassa yhdessä yössä robottiautojen ihmemaaksi. Mutta viranomaisten suhtautuminen on selvästi muuttumassa kokeiluja mahdollistavaksi.
Tesla on tunnetuin nimi – mutta ei vielä autonomisen ajamisen viimeinen sana
Tesla on tehnyt autonomisesta ajamisesta suuren yleisön puheenaiheen. Yhtiön Full Self-Driving eli FSD on ollut yksi alan näkyvimmistä ratkaisuista. Nyt Suomessa käyttöön tulevan järjestelmän nimi on kuitenkin Tesla Assisted Driving.
Teslan järjestelmä pystyy ohjaamaan autoa, kiihdyttämään, jarruttamaan ja selviytymään monista liikennetilanteista kuljettajan fyysistä osallistumista vaatimatta. Kuljettajan pitää silti seurata liikennettä ja olla valmis puuttumaan ajamiseen.
Traficom on painottanut, ettei järjestelmän käyttöönotto siirrä vastuuta pois kuljettajalta. Ylinopeussakotkin tulevat edelleen ihmiselle, vaikka auto olisi itse päättänyt painaa kaasua.
Traficom nostaa esille myös Suomen erityisolosuhteet. Lumi, loska, likaantuvat kamerat, jäiset tiet ja voimakkaat sivutuulet voivat rajoittaa järjestelmän toimintaa. Järjestelmän hyväksynnässä talviolosuhteet on huomioitu, mutta se ei tarkoita, että auto muuttuisi automaattisesti Lapin talvessa erehtymättömäksi rallikuljettajaksi.
Teslan ratkaisu on merkittävä askel, mutta sen ja aidosti kuljettajattoman ajamisen välillä on edelleen juridinen ja tekninen kuilu.

Saksalainen haastaja haluaa tehdä jokaisesta autosta oman kuljettajansa
Mielenkiintoinen tulokas on saksalainen Bliq.ai. Kyseessä on Berliinissä pääkonttoriaan pitävä Bliq GmbH, jolla on toimintaa myös Tallinnassa. Yhtiön tavoitteena on tehdä autonomisesta ajamisesta tavallisten ihmisten ja yritysten saavutettavaa, eikä vain suurten teknologiayhtiöiden, tai robottitaksipalvelujen yksinoikeutta. Tärkeää on lisäksi, että kyseessä on eurooppalainen yritys.
Yhtiön perustajat ovat Julian Glaab ja Torgen Hauschild. Glaabilla on taustaa Volkswagenilta ja Siemensiltä. Bliq on koonnut kansainvälisen, noin 50 hengen tiimin, jonka osaaminen liittyy muun muassa auto- ja robotiikkateknologiaan.
Yhtiön ajatus on varsin kiinnostava: miksi autonomista autoa varten pitäisi rakentaa kokonaan uusi automalli, kun olemassa olevia sähköautoja voidaan varustaa tarvittavalla teknologialla?
Bliq kehittääkin ratkaisua, jossa tavalliseen tuotantoautoon asennetaan yhtiön oma anturi- ja tietokonekokonaisuus, sekä autonomisen ajamisen ohjelmisto. Näin autosta pyritään tekemään kuljettajaton ilman, että koko ajoneuvotekniikka täytyy suunnitella uudelleen.
Ensimmäisen sukupolven alustana toimii Hyundai Ioniq 5, jollainen ajelee parhaillaan myös Helsingin kaduilla
Bliqin teknologiaan kuuluu muun muassa kameroita, tutkia, ultraääniantureita, kartoitusta, paikannusta ja ajolinjan suunnittelua. Järjestelmä arvioi jatkuvasti ympäristöään ja mahdollisia törmäystilanteita. Lisäksi autossa hyödynnetään Hyundain alkuperäisiä turvallisuus- ja kuljettajaa avustavia järjestelmiä.
Yhtiö kertoo rakentaneensa turvallisuuden kolmen kerroksen varaan: oman autonomisen teknologiansa, auton alkuperäiset turvajärjestelmät, sekä etävalvonnan.
Tässä on myös tärkeä tekninen varaus: Bliqin yhtiökuvauksen mukaan sen nykyinen tuotesukupolvi yhdistää tekoälyyn perustuvan tason 2 ajoavustuksen etävalvontaan. Siksi yhtiön käyttämää kuljettajattoman auton käsitettä ei pidä automaattisesti rinnastaa siihen, että auto olisi kaikissa tilanteissa täysin itsenäinen SAE-tason 4 ajoneuvo. Tekninen toteutus, käyttöalue ja ihmisen mahdollinen etärooli ovat olennaisia kysymyksiä.
Virosta Suomeen ja sieltä muualle Eurooppaan
Bliqin ensimmäinen merkittävä viranomaishyväksyntä tuli toukokuussa 2026 Virosta. Yhtiön oman tiedotteen mukaan se sai luvan operoida yleisillä teillä täysin kuljettajattomia autoja ilman ohjauspyörän takana istuvaa kuljettajaa. Ajoneuvojen toimintaa valvotaan etänä.
Heinäkuussa tuli Suomen vuoro. Bliq ilmoitti Suomen tunnustaneen Viron hyväksynnän, mikä mahdollisti yhtiön toiminnan aloittamisen täälläkin. Ensimmäisen vaiheen kokeiluissa käytetään kuitenkin turvakuljettajaa.
Suomen valinta on yhtiölle kiinnostava. Jos autonominen auto selviää Helsingin liikenteestä marraskuun räntäsateessa, loskaisista risteyksistä ja aamuruuhkan poukkoilevista kaistanvaihdoista, se on saanut varsin hyvän tulikasteen.
Bliqin laajentumissuunnitelmat ulottuvat paljon Suomea pidemmälle. Yhtiön omilla verkkosivuilla toiminta-alueiksi mainitaan Viro ja Suomi. Seuraaviksi markkinoiksi on nimetty muun muassa Saksa, Liettua, Norja, Tanska, Espanja, Ruotsi ja Latvia.
Auton omistamisen sijaan voisi ostaa oman robottikuljettajan
Bliqin liiketoimintamalli on ehkä vielä kiinnostavampi, kuin itse teknologia. Yhtiö ei välttämättä halua myydä asiakkailleen pelkästään autoa, vaan kokonaisen liikkumispalvelun. Asiakas hankkii auton pitkäaikaisella tilauksella, ja auton voi kutsua paikalle sovelluksella. Ajoreitti syötetään auton näytölle, minkä jälkeen auto hoitaa ajamisen teknologiansa ja valvontajärjestelmänsä puitteissa.
IZON-median syyskuussa 2026 julkaisemassa haastattelussa toimitusjohtaja Julian Glaab kertoi tilausmallin hinnan alkavan 1 300 eurosta ja nousevan 2 500 euroon kuukaudessa. Hintaan sisältyvät haastattelun mukaan auto, sähkö, vakuutukset, teknologia, palvelut ja pysäköintiin liittyviä kustannuksia. Sopimuskausi on 12–24 kuukautta. Kyseessä on siis vielä selvästi premium-tason palvelu.
Glaabin visio on kunnianhimoinen: Bliq tavoittelee jopa 150 000 auton eurooppalaista ajoneuvokantaa vuoteen 2032 mennessä. Haastattelussa hän kertoi yhtiön keränneen tähän mennessä 40 miljoonaa euroa rahoitusta.
Tämä on jo aivan toisenlainen lähestymistapa autonomiseen ajamiseen kuin perinteisillä autonvalmistajilla. Sen sijaan, että odotettaisiin asiakkaiden ostavan miljoonien eurojen teknologian sisältäviä erikoisautoja, Bliq yrittää tehdä olemassa olevasta autosta palvelualustan.
Miksi juuri Suomessa on kiinnostavaa kokeilla autonomista ajamista?
Suomella on autonomisen liikenteen kehittämisessä muutamia varsin hyviä lähtökohtia.
Ensinnäkin liikenneympäristömme on monipuolinen. Kaupunkiliikenne, pitkät maantiet, vaihtelevat sääolosuhteet ja talven liukkaat tiet tarjoavat teknologialle haastavan testiympäristön.
Toiseksi Suomessa on paljon alueita, joilla julkinen liikenne ei pysty tarjoamaan kattavia palveluja. Autonomiset ajoneuvot voisivat tulevaisuudessa palvella esimerkiksi haja-asutusalueiden kuljetuksia, ikääntyneitä ihmisiä ja joukkoliikenteen liityntäliikennettä.
Kolmanneksi Suomessa on jo vahvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriön kesäkuussa 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Tampereella Remoted testaa automaattiajamista ilman turvakuljettajaa ajoneuvon sisällä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun RovesUGV-hanke puolestaan kehittää autonomisia logistiikkaratkaisuja. Myös VTT testaa automaattiajoneuvoja.
Autonominen ajaminen voisi siis tuoda hyötyjä paljon laajemmin kuin vain henkilöautojen omistajille.
Entä kuka vastaa, kun robottiauto tekee virheen?
Tässä on koko kehityksen vaikein kysymys. Nykyisessä liikenteessä vastuu on varsin selkeä: kuljettaja vastaa ajamisesta. Mutta jos autossa ei ole kuljettajaa, vastuunjako muuttuu olennaisesti.
Onko vastuussa auton omistaja, auton valmistaja, autonomisen järjestelmän kehittäjä, vai palveluntarjoaja? Entä jos auto on saanut virheellistä karttatietoa, tai etävalvoja ei ole reagoinut ajoissa?
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomessa valmistellaan lainsäädännön muutoksia juuri kuljettajattomien ajoneuvojen vastuiden selkeyttämiseksi. Traficom puolestaan osallistuu kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen.
Lisäksi on muistettava, että autonomisen ajamisen turvallisuutta ei voi arvioida pelkästään sen perusteella, kuinka hyvin auto ajaa aurinkoisena kesäpäivänä. Todellinen testi on se, miten se toimii silloin, kun näkyvyys on huono, tie on liukas, liikennejärjestelyt muuttuvat ja joku jalankulkija tekee jotain täysin odottamatonta.
Tässä suhteessa suomalainen marraskuu on teknologiayrityksille melkeinpä ilmainen, mutta armoton tuotekehityslaboratorio.
Autoilijan tulevaisuus: kuljettajasta matkustajaksi?
Autonominen ajaminen voi muuttaa koko autoilun käsitettä. Auto ei olisi enää välttämättä väline, jota ihminen itse ajaa, vaan liikkuva tila, joka kuljettaa ihmistä paikasta toiseen.
Tämä voi muuttaa myös auton omistamista. Jos auto pystyy kuljettamaan ihmisen töihin ja palaamaan sen jälkeen itsenäisesti hakemaan seuraavaa matkustajaa, yhden auton käyttöaste voi kasvaa huomattavasti.
Samalla pysäköintipaikkojen tarve, taksiliikenteen toimintamallit ja jopa kaupunkien liikennesuunnittelu voivat muuttua.
Mutta ehkä suurin muutos tapahtuu ihmisen päässä. Nykyinen autoilija on tottunut ajattelemaan, että auto on hänen hallinnassaan. Tulevaisuuden autoilija saattaa joutua tyytymään siihen, että hänellä on lähinnä oikeus valita musiikki ja määränpää.
Ja siinä vaiheessa voi syntyä aivan uudenlainen riita perheen sisällä: kumpi saa päättää reitistä, auton omistaja, vai auton tekoäly?
Yksi asia on kuitenkin varma: autonomisen ajamisen kehitys ei ole enää pelkkää kaukaista tulevaisuutta. Tesla tuo kuljettajaa avustavaa teknologiaa Suomen teille, ja Bliq.ai yrittää viedä seuraavan askeleen kohti autoja, joissa kuljettajaa ei enää tarvita lainkaan.
Ehkä jo muutaman vuoden päästä autokoulussa opetetaan vähemmän pysäköintiä ja enemmän sitä, miten auton kanssa neuvotellaan määränpäästä. Tosin yksi asia tuskin muuttuu: jos auto ajaa väärään osoitteeseen, matkustaja syyttää edelleen navigaattoria.
Lue myös
Varo makeaa kyytiä! Tällainen on autokaupan nokkela hunaja-ansa!


