Tieliikenteen ripeä kasvu on taittunut alkukesän aikana. Rautateillä junien määrä tavaraliikenteessä on supistunut tuntuvasti edellisvuodesta. Lentoliikenteessä liikennemäärät ovat edelleen selvästi pienemmät kuin ennen pandemiaa, vaikka liikenne on vilkastunut kesäkaudella. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun tilastoista.
– Liikennejärjestelmäämme ravistelee parhaillaan kaksi ulkoista shokkia: kallistunut polttoaine ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Polttoaineen kallistuminen lisää kotien liikennekustannuksia ja on saanut entistä useamman etsimään vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Samalla Suomen kansainväliset liikenneyhteydet lento- ja raideliikenteessä ovat sodan seurauksena heikentyneet. Idän liikenteen supistuttua merkittävästi Suomesta on tullut Euroopan pohjoinen pussinperä. Kun samaan aikaan polttoaineen hinnat kohoavat ja kuljetusten päästöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Suomen kansantaloudelle elintärkeät logistiset yhteydet kohtaavat uusia haasteita, sanoo Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
– Nyt on tärkeää, että saamme uutta vauhtia kilpailukykyisten ja kannattavien liikkumispalveluiden kehittämiseen vaihtoehdoksi yksityisautoilulle ja että pystymme minimoimaan odotusajat sekä parantamaan tehokkuutta kuljetusketjuissa. Näitä tavoitteita voidaan edistää liikenteen digitalisaation avulla, mutta tämä ei etene itsestään vaan edellyttää Suomelta myös julkisia panostuksia digitaaliseen infrastruktuuriin ja käytäntöihin. Käynnissä oleva kriisi kannattaa Suomessa käyttää täysimääräisesti hyväksi liikennejärjestelmän uudistamisessa nykyistä tehokkaammaksi ja kestävämmäksi, Korhonen jatkaa.
Tieliikenne
Liikennemäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta alle prosentin eli kasvu käytännössä taittui.
Liikennemäärät olivat pääteillä huhti-kesäkuussa vajaat viisi prosenttia pandemiaa edeltävää tasoa pienemmät. Kesäkuussa liikennemäärät kääntyivät selvään laskuun edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrät laskivat huhti-kesäkuussa 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Raideliikenne
Tavarajunien määrä rautateillä oli selvässä laskussa huhti-kesäkuussa. Tavarajunia kulki rataverkolla noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Henkilöliikenteessä lähijunien määrä kasvoi lähes kuusi prosenttia.
Ratatöitä tehtiin edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän, mikä näkyi etenkin henkilöliikenteen kaukojunien täsmällisyydessä, joka laski edellisvuodesta.
Lentoliikenne
Suomesta lähtevien ja tänne saapuvien lentojen määrät olivat huhti-kesäkuussa vajaan kolmanneksen pienemmät kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Liikenne tosin vilkastui kesää kohti.
Suomen ylilentävän liikenteen määrä on tilastojen mukaan elpynyt alkuvuonna, mutta tämä selittyy pääosin Venäjän ja Kaliningradin välisillä lennoilla Suomenlahdella. Fintrafficin lennonvarmistus tarjoaa näille lennoille turvallisuuden varmistamiseksi lennonvarmistuspalveluita, mutta ei odota saavansa niistä korvausta lentoyhtiöiltä.
Kirjaan päivittäiset ajoni. Vuonna 2021 heinä – joulukuussa ajoin keskimäärin kuussa 2250 km. Nyt 2022 tammi-kesäkuussa ajoin keskimäärin 1440 km/kk – 36 % vähemmän. Tankkaan 98 polttoainetta ja kulutus laskee 10 % 95 bensaan verrattuna – olen toiminut näin vuodesta 2018 alkaen Toyotan hybridieni kanssa . Ajelen rauhallisesti ja ennakoiden pysäyttämättä autoa liikennevaloihin aina kun vain on mahdollista. Nykyinen autoni on Toyota Corolla Hybrid Tourin Sport 2 l (4/2019 rekisteröity). Alhaisimmillaan mökkimatka kevyellä autolla kotiin 92 km on päätynyt tasolle 3.3 ltr/100 km. Täyteen lastattu auto kuluttaa 4.6 ltr/100 km. Maantiellä ajelen korkeintaan 90 km/h, moottoritiellä max. 100 km/h ja aina kun näen rekan edessä ajan sen perässä vakionopeussäädin päällä (automatiikka pitää turvaetäisyydellä). Varsinkin syyspimeillä rekan perässä on turvallista ajella – valoa riittää ja törmäyssuoja on edessäni.