Poliitikon puheenvuoro: Jonni Lehtiranta, Vihreät, Helsinki

Jonni Lehtiranta
Vihreät
Helsinki
Äänestysnumero 822


Henkilöauto on hyvin näppärä liikkumisväline. Itse käytän autoa päiväkoti- ja työmatkoilla, mummolareissuilla ja päästäkseni luontoon. Auto tuo arkeen sujuvuutta ja joustavuutta. Tykkään myös lomailla auton ja teltan kanssa.

Omalla autolla voi pysähtyä koska haluaa, pohjoismaissa voi leiriytyä jokamiehenoikeudella vapaasti, ja suihkuun halutessaan voi ajaa leirintäalueelle.

Öljy on kuitenkin rajallinen luonnonvara, ja ilmastokriisin vuoksi fossiilisten polttoaineiden käyttö on syytä lopettaa jo ennen kuin öljylähteet ehtyvät.

Vaihdoin itse sähköautoon neljä vuotta sitten. Olen ajanut omalla halvemman luokan täyssähköautollani kesäisin pitkiäkin matkoja mm. Lofooteille, ja lisäksi olen ajanut sähköllä talvireissuja mm. Utsjoelle ja Nuorgamiin.

Puhun siis omasta kokemuksestani kun sanon, että parhaat sähköautot eivät tarvitse enempää taukoja kuin useimmat kuljettajat.

Oma kokemukseni osoittaa myös taukojen hyödyt. Lataustaukojen ansiosta olen pysynyt virkeänä ja saapunut perille ilman mitään kipuja tai puutumisia, vaikka olisin automatkustanut 20 tuntia yhteen menoon. Monesti tarvittava lataustauko kestää vain 15 – 30 minuuttia.

Talvi ja moottoritienopeudet lisäävät energiankulutusta ja lyhentävät taukoväliä, ja paikoin Suomessa on vielä pulaa pikalatureista.

Erityisesti kaupungeissa taloyhtiöt eivät aina salli kotilatausratkaisun asentamista. Nämä ovat teknisesti helppoja ongelmia, mutta ihan vielä sähköautot eivät sovellu kaikille.

Muitakin vähäpäästöisiä ratkaisuja on, ja biopolttoaineet ovat nyt jo vaihtoehto. Niitä ei kuitenkaan millään riitä kaikille, esim. biokaasun järkevästi hyödynnettävä tuotantopotentiaali kattaa alle neljänneksen Suomen tieliikenteen energiankäytöstä.

Rajan nostaminen vaatisi esim. keräämään eläinten lannat laitumilta. Synteettisiä polttoaineita voi olla tulossa vuosisadan loppupuolella, mutta ne eivät millään ehdi nykyiseen tarpeeseen vähentää päästöjä.

Öljyn käyttö voi loppua öljyvarojen tyrehtyessä tai aiemmin ilmastotoimien vuoksi. Molemmissa tapauksissa homma on hyvä hoitaa hallitusti. On syytä tehdä hiilibudjetti.

Pariisin sopimuksen mukainen budjetti ylittyy jo, mikäli kaikki olemassa olevat autot, voimalat ja muut laitteet käytetään elinkaarensa loppuun.

Tältä pohjalta on vastuutonta enää valmistaa ja myydä uusia polttomoottoriautoja – joko ne täytyy hylätä kesken elinkaaren tai konvertoida esim. sähköautoiksi, tai sitten on hyväksyttävä suuremmat vahingot sille planeetalle, joka lapsillemme jää.

Sähkömoottori on selvä tulevaisuuden ratkaisu, ja se on teknisesti ylivoimainen. Sähkömoottori on pieni, se vääntää hyvin kaikilla kierrosluvuilla, ei tarvitse vaihteistoa, ja sen hyötysuhde on moninkertainen polttomoottoriin verrattuna.

Kuva: Jonni Lehtiranta.

Sähköautolla ajaminen maksaa vain pari euroa per 100 km silloin, kun akun on ladannut kotona. Näköpiirissä oleva kilpailu käydään akkujen ja vedyn välillä. Vetyautoja ei tosin ole aikaa odottaa, jos planeettaa ja ihmiskunnan tulevaisuutta halutaan suojella Pariisissa sovitulla tavalla.

Sähköauto sopii parhaiten niille, jotka ajavat paljon ja jotka voivat ladata kotona, ja joille ei ole haittaa lataustauosta niinä päivinä kuin ajoa tulee yli yksi akullinen (300 – 500 km).

Mitä nopeammin tämä porukka vaihtaa sähköautoihin, sitä pidempään hiilibudjetista riittää vanhojen polttomoottoriautojen tankkaamiseen fossiilisilla polttoaineilla ja sitä paremmin niukat biopolttoaineet riittävät.
Autokannan nopea sähköistyminen on win-win-win: paljon ajava säästää rahaa, vähän ajava voi käyttää fossiilista polttoainetta pidempään, ja luonto ja ihmiskunta kärsii pienemmät vahingot. Luonnollisesti myös raskas liikenne ja lento- ja laivaliikenne hyötyvät, jos hiilibudjettia säästetään niille.

Suomessa ja Suomen kunnissa pitääkin edistää rohkeasti sähköautoilua. On varmistettava että sähköauton saa ladattua kotona, työpaikalla, kaupunkikeskustoissa ja muualla kätevästi.

Pitää huolehtia, että satunnaiseen auton tarpeeseen löytyy vähäpäästöinen tai päästötön yhteiskäyttö- tai vuokra-auto. Kaupungeissa on hoidettava joustava ja järkevän hintainen pysäköintimahdollisuus esimerkiksi kuukaudeksi vuokratulle autolle. Kaupunkeja pitää kehittää niin, että kaikkialle pääsee tulevaisuudessakin autolla.

Silti on huomioitava, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen on myös autoilijan etu. Autoilijan etenemistä haittaa erityisesti ruuhka. Mitä useampi liikkuu jalan, polkupyörällä tai julkisella liikennevälineellä silloin kun se on mahdollista ja kätevää, sitä enemmän katutilaa vapautuu autoille.

Paras lopputulos saavutetaan, kun kulloinkin käytetään siihen tarpeeseen parasta ratkaisua. Vähäpäästöinen tai päästötön henkilöauto on arvokas väline muiden joukossa.

Katso tästä muita Politiikon puheenvuoroja.

Teksti Jonni Lehtiranta

4 KOMMENTIT

  1. Paljonko luonnonvaroja käytetään sähköauton valmistukseen,paljonko päästöjä tulee sähköauton rakentamisesta?Jos kaikki ajaisivat sähköautoilla,mistä riittäisi sähköä?Töpselistä vissiin!

  2. Sähköauton valmistukseen käytetään suunnilleen saman verran luonnonvaroja, kuin yhtä painavan polttomoottoriauton valmistamiseen. Oleellista on se, paljonko auton valmistamiseen tarvitaan ainetta yhteensä.

    Sähköauto tarvitsee paljon vähemmän energiaa kuin polttomoottoriauto, joten energiantarve yhteensä vähenisi. Sähköntarve lisääntyisi hieman, mutta pelkkä OL3:n tuotanto riittäisi yli 3 miljoonalle sähköautolle.

  3. Energiatekniikan osaajana on helppo laskea autoilun verojen riittävän noin 50-kertaa suuremman sähkömäärän tuottamiseen päästöttömästi kuin mitä koko Suomen sähköautoilu voisi tarvita. Etuajassa ei sähköautoihin kuitenkaan kannata siirtyä. Ne maksavat aivan liikaa, vielä, niiden nykytekniikan tarvitsemien arvokkaiden luonnonvarojen takia. Jatkossa niillä voidaan pienentää CO2-päästöjä vain enintään sen mitä nykyautoilu tuottaa (9 % Suomen CO2-päästöistä). Ilmastotavoitteiden kannalta on hyödyllisempää jatkaa polttomoottoriautoilua ”loppuun asti”. Sinä aikana autoilun verot kannattaa käyttää markkinatalouden mukaisesti autoilijoiden lukuun hankittavien ydin- ja muiden päästöttömien voimaloiden rakentamiseen – eikä esim. julkisen liikenteen tappioiden kattamiseen. Yhdenkin vuoden verotuotto riittäisi nykyautoilun päästöjen kompensoimiseen noin 50 vuodeksi. Sillä panostuksella Suomen CO2-päästöt olisivat 9 % nykyistä pienemmät. Vastaavasti 10 vuoden veroilla saataisiin Suomen CO2-päästöjä pienennettyä 90 %:lla ja 50 vuodessa 450 %:lla. Suomi olisi suuri sähkönviejämaa, ja autoilijat voimalaitosten omistajina varakkaita.

    • Sähköautoilu ei suinkaan maksa liikaa. Sähköautolla säästää polttoaineista esim. 15 000 € auton elinkaaren aikana, ja kun keskimääräinen polttomoottoriauto on maksanut uutena 34 tonnia, tuo vertautuu 49 tonnin sähköautoon. Ja uudet autothan ostetaan lähes kokonaan yksityisillä rahoilla, mikä on erityisen kätevä ominaisuus päästövähennyksessä. Myös sähköautoihin ladattava sähkö ostetaan yksityisillä rahoilla markkinoilta, ja energiainvestoinnit tapaavat olla kannattavia sellaisia – eivät siis missään nimessä mitään verorahareikiä.

      Sähköautojen hinnat tulevat alas suuruuden ekonomian myötä kun tuotanto optimoidaan ja saadaan pyörimään täysillä 24/7. Tämänkin vuoksi kannattaa harkita sähköautoa, jos on nyt uutta autoa ostamassa. Julkisesta liikenteestä on syytä myös huolehtia, koska julkisen liikenteen heikkeneminen lisäisi vastaavasti autoilua, ja luultavimmin nimenomaan vanhoilla ja enemmän kuluttavilla polttomoottoriautoilla ajamista.

      Päästöistä pitäisi saada puolet pois vuoteen 2030 mennessä, ja kaikkien kaikki päästöt pitäisi olla nettona nollan lähellä vuonna 2050. Nyt ei ole enää aikaa laittaa päästövähennyksiä ajalliseen järjestykseen, vaan kaikilla aloilla on edettävä samaan aikaan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!