Koti Blogi Sivu 83

Rovaniemellä rikottiin jouluyönä matkailuauton ikkunoita

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Ulkomaalaisperhe ilmoitti 25.12.2025 klo 3.45 poliisille, että heidän matkailuauton ikkunoita oli rikottu heidän nukkuessaan parkkialueella Rovaniemen Vaattunkikönkäällä.

Kolmihenkinen perhe oli ollut nukkumassa ja herännyt koviin paukauksiin. Retkeilyauton kolmea ikkunaa oli vahingoitettu. Tekijä tai tekijät olivat tulleet paikalle autolla ja poistuneet välittömästi teon jälkeen.

Yhdestä rikotusta ikkunasta löytyi ilmakiväärin luoti, joten mahdollisesti vahingot oli aiheutettu ilmakiväärillä ampumalla. Asiaa tutkitaan vahingontekona ja vaaran aiheuttamisena.

Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset vihjetiedot ja havainnot Lapin poliisilaitoksen sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lappi@poliisi.fi, puhelinvastaajan numeroon 029 546 6259 ääniviestinä tai numeroon 050 415 5803 WhatsApp-viestinä.

Lue myös

Vuonna 2024 liikennevahingon korvausmäärä oli keskimäärin 4 500 euroa!

Poliisi takavarikoi kortittoman huumekuskin auton

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuonna 2024 liikennevahingon korvausmäärä oli keskimäärin 4 500 euroa!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB

Vuonna 2024 tapahtui yhteensä 88 831 liikennevakuutuskorvauksiin johtanutta vahinkoa. Vahinkomäärä laski prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosien 2015–2023 keskiarvo. Korvauksia viime vuonna tapahtuneista liikennevahingoista maksetaan arviolta 430 miljoonaa euroa eli keskimäärin 4 500 euroa vahinkoa kohden.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Vuoden 2024 liikennevahinkotilasto on nyt julkaistu.

− Viime vuonna liikennevahinkomäärä laski prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vahinkomäärä oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosien 2015–2023 keskiarvo, summaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Moottorikelkkailijoiden ja moottoripyöräilijöiden aiheuttamat henkilövahingot vähenivät eniten

Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot jakautuvat omaisuus- ja henkilövahinkoihin.
Korvatuista liikennevahingoista 14 450 eli 16 prosenttia johti henkilövahinkokorvauksiin (2023: 17 %).

− Vahinkojen ja niissä osallisten määrät osoittavat selvää laskutrendiä. Kaikkiaan ne olivat viime vuonna 14 prosenttia alhaisemmat kuin vuosien 2015–2023 keskiarvo. Eniten vähenivät moottorikelkkailijoiden ja moottoripyöräilijöiden aiheuttamat henkilövahingot, Räty kertoo.

Henkilövahinkokorvauksen saaneista joka viides (22 %) oli alle 18-vuotias. Heistä joka kolmas (34 %) oli mopoilija ja 29 prosenttia henkilöauton matkustajia.

Vaikeasti vammautui ennätysvähän

Liikenneonnettomuuksissa vammautui vaikeasti 219 henkilöä viime vuoden aikana. Määrä on ennätyksellisen alhainen. Vuotta aiemmin vaikeasti vammautuneita oli 320.

Pysäköintialueet ja pihat yleisimpiä vahinkopaikkoja

Lähes puolet (46 %) kaikista viime vuoden liikennevahingoista sattui pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja muilla vastaavilla alueilla. Peruutusvahingot muodostivat suurimman vahinkotyypin, niitä oli lähes kolmannes (29 %) kaikista vahingoista.

Vahinkopiikit haastavilla keleillä ja juhlapyhinä

Vuoden vilkkain vahinkojakso ajoittui torstaihin ja perjantaihin 18.–19. tammikuuta, jolloin kahden päivän aikana tapahtui yli 1 300 vahinkoa.

− Lumisateet, räntä ja paikoin liukkaat tienpinnat heikensivät tuolloin ajokeliä erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Haastavilla ajokeleillä kannattaa aina harkita, onko matka välttämätön, Räty muistuttaa.

Myös tiistaina 23. huhtikuuta tapahtui paljon liikennevahinkoja. Tuolloin Etelä- ja Länsi-Suomeen osui lämpimän keväisen jakson jälkeen sakea lumipyry. Uudellamaalla lunta satoi paikoin yli 20 senttiä.

Juhlapäiviin liittyvä liikenteen vilkastuminen näkyy usein kohonneina vahinkomäärinä. Juhannuksen aatonaattona 20.6.2024 tapahtui 336 liikennevahinkoa, mikä ylittää keskimääräisen päivän vahinkomäärän lähes sadalla. Viikonpäivistä vahinkoja tapahtuu eniten perjantaisin ja vähiten sunnuntaisin.

Taustatietoja OTIn Liikennevahinkotilastosta

Onnettomuustietoinstituutti saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. Vahinkomäärältään OTIn liikennevahinkotilasto on maan laajin liikenneonnettomuustilasto. Se sisältää noin nelinkertaisen määrän henkilövahinkoja viralliseen liikenneonnettomuustilastoon verrattuna. Tilastossa ovat mukana myös maastoliikenneonnettomuudet.

− Liikenneturvallisuuden kehityksestä saa kattavamman kuvan, kun tarkastellaan vakavien turmien lisäksi myös lievempiä kolareita, kertoo OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Erilaisten tilastointiperusteiden vuoksi liikennevahinkotilasto eroaa virallisesta liikenneonnettomuustilastosta. Liikennekuolemien osalta liikennevahinkotilasto ei ole yhtä kattava kuin esimerkiksi virallinen liikenneonnettomuustilasto. Liikennevahinkotilastossa käytettävä vammautumisten luokittelu ei myöskään vastaa virallisen tilaston luokittelua.

Tämän tilaston luvuissa eivät ole mukana Liikennevakuutuskeskuksen käsittelemät vahingot, kuten tuntemattoman, vakuuttamattoman tai ulkomaisen ajoneuvon aiheuttamat vahingot sekä vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot.

Pitkän aikavälin kehitys tiiviisti: ajoneuvokanta kasvoi, vahingot vähenivät

  • Moottoriajoneuvon yhteenlaskettu vakuutuskanta: +7 % (2024 vs. 2015)
  • Liikennevahinkojen kokonaismäärä: −7 % (2024 vs. 2015)
  • Henkilövahinkojen määrä: lähes −20 % (2024 vs. 2015)
  • Moottoripyöräilijöiden aiheuttamat vahingot: −30 % (2024 vs. 2015)
  • Mopoilijoiden aiheuttamat vahingot: – 40 % (2024 vs. 2015)
  • Traktorimönkijöillä aiheutetut liikennevahingot: 977 vuonna 2024 (1 009 vuonna 2023); pitkän aikavälin nousutrendissä näkyy ensimmäistä kertaa tasoittumisen merkkejä.

Tutustu Liikennevahinkotilastoon 2024 (pdf)

Liikennevahinkotilasto 2024 aihepiireittäin verkkosivuilla
Sisältää automallitaulukon ja kuntaliitteen (kohdassa Liitteet).

Liikennevahinkoportti
Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkoaineistoa voi tarkastella myös OTIn portaalissa (tiedot 10 viimeisen vuoden vahingoista).

Lue muita juttuja OTIsta.

 

Poliisi takavarikoi kortittoman huumekuskin auton

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Hätäkeskus antoi Oulun partioille perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 01 rattijuopumustehtävän Hiirosen kaupunginosaan.

Tehtäväilmoituksen mukaan todennäköisesti päihtynyt kuljettaja oli ollut törmätä ajokillaan opastekylttiin.

Partio tapasi kuljettajan ja totesi, että hänellä ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta. Ratin takana ollut silminnähden sekava, noin 40-vuotias mies puhalsi partion seulonta-alkometriin puhtaan nollan, mutta hänelle tehty huumausainepikatesti oli positiivinen amfetamiinille.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä. Hänen kuljettamansa ja omistamansa henkilöauto takavarikoitiin toistuvien rattijuopumusten vuoksi. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena, liikenneturvallisuuden vaarantamisena, huumausaineen käyttörikoksena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

Lue myös

Talvirengaskauden pidentymisellä ikäviä ympäristövaikutuksia

Raskaan liikenteen rengasongelmat ratkaistaan uudella palveluautolla

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Talvirengaskauden pidentymisellä ikäviä ympäristövaikutuksia

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto.

Talvirengaspakko muuttui keliperusteiseksi viitisen vuotta sitten tieliikennelain uudistuksen myötä. Nykyään talvirenkaita on käytettävä marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Uusien talvirengasmääräysten toimivuutta ja muutostarpeita arvioidaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä osana tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarviointia.

Autoliiton tiedotteessa (9.12.2025) todettiin, että moni kuljettaja on ajanut talvirenkailla jo vähintään pari kuukautta.

”Toivottavasti ei kuitenkaan nastarenkailla, sillä eteläisessä Suomessa talvirenkaille on ollut toistaiseksi tarvetta vain muutamana yksittäisenä päivänä. Ja tuolloinkin autoilijat olisivat pärjänneet liikenteessä aivan yhtä hyvin kitkarenkailla”, tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti parahtaa.

”Liikenneturvallisuuden kannalta on toki hyvä, että talvirenkaat ovat alla syksyn ensiliukkailla. Sen sijaan ympäristövaikutusten kannalta on ikävää, että muutaman talvisen päivän jälkeen nastarenkaat rouhivat viikkotolkulla paljaita tienpintoja etenkin Etelä-Suomessa. Vastaavahan toistuu keväisin, kun nastarenkaita käytetään varmuuden vuoksi huhtikuun lopulle saakka.”

Mitä uusilla talvirengasmääräyksillä tavoiteltiin?

Henkilö- ja pakettiautojen talvirengasmääräykset uudistettiin vuonna 2020 vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Talvirengasvaatimus haluttiin kohdentaa olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Tavoitteena oli lisätä tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä.

Uuden sääntelymallin arvioitiin vähentävän talvirenkaiden käyttöä ja lisäävän kitkarenkaiden suosiota erityisesti eteläisessä Suomessa. Lakiuudistus voisi näin vähentää nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä, tiestön kulumista, ympäristöpäästöjä ja liikennemelua. Sen ei kuitenkaan arveltu johtavan merkittäviin muutoksiin suomalaisautoilijoiden rengastottumuksissa.

Ovatko autoilijoiden rengastottumukset muuttuneet?

Traficomin seurantatutkimuksessa arvioitiin tieliikennelain uudistuksen vaikutuksia talvirenkaiden käyttöön ja liikenneturvallisuuteen vuosina 2019–2021. Seurannassa ei havaittu merkittäviä muutoksia rengaskäytännöissä, sillä suomalaisautoilijat tottuivat vaihtamaan renkaat ensisijaisesti kelien mukaan etenkin syksyisin jo aiempien rengasmääräysten aikana.

Kaksivuotisella seurantajaksolla vallinneet olosuhteet olivat sekä säiden ja kelien että koronapandemian osalta niin poikkeuksellisia, että tutkimustulosten pohjalta ei voinut tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sittemmin rengassesonkien ajoittumista ja aiheesta käytyä julkista keskustelua on seurattu tiiviisti osana Renkaat kelin mukaan -hanketta.

Uuden tieliikennelain jälkiarviointi valmistumassa

”Käsittääkseni uudet talvirengasmääräykset ovat toimineet pääosin odotusten mukaisesti. Hieman yllättäen talvirengaskausi näyttäisi viime vuosina pidentyneen, sillä lainvalmistelussa talvirenkaiden käytön arvioitiin vähentyvän erityisesti eteläisessä Suomessa. Kitkarenkaiden osuus talvirenkaiden käytöstä on kasvanut jopa ripeämmin kuin etukäteen arvioitiin”, Lahti kommentoi.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan meneillään tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarviointi, jossa arvioidaan myös uusien talvirengasmääräysten toimivuutta. Valitettavasti rengasvalintojen ympäristövaikutukset jäänevät tässä yhteydessä vähemmälle huomiolle, kun lain vaikutuksia arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta.

Ministeriön erityisasiantuntija Sofia Johansson tarkentaa jälkiarvioinnin olevan viimeisteltävänä ja sen tuloksista tiedotetaan ensi vuoden puolella.

”Jälkiarvioinnin ensimmäisessä osassa keskityttiin tieliikennelain uudistuksen vaikutusten arviointiin pääasiassa tilastoaineistojen kautta. Toisessa osassa kysyttiin sidosryhmien näkemyksiä myös muuttuneista talvirengassäännöksistä.”

Hankekuvaus:

Renkaat kelin mukaan -hanke on kiinnittänyt huomiota rengasvalintojen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin vuodesta 2021 alkaen. Hanke pyrkii edistämään erityisesti pohjoismaisiin oloihin tarkoitettujen kitkarenkaiden talvikäyttöä osana kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030. Hankkeesta vastaa konsulttitoimisto JL Interaction Oy.

Lue tästä muita juttuja talvirenkaista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Raskaan liikenteen rengasongelmat ratkaistaan uudella palveluautolla

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: RMS.

Road Mobility Services -konserniin kuuluva Hinaus Haapanen laajentaa palvelujaan rengaspalveluauton avulla osana RengasCenter-verkostoa. Liikkuvan rengaspalvelun ansiosta yhä useampi raskaan liikenteen ajoneuvo pääsee jatkamaan matkaansa nopeasti, mikä vähentää seisonta-aikoja ja parantaa logistiikan sujuvuutta Uudenmaan alueella.

Hinaus Haapasella on yli 50-vuotinen historia raskaan kaluston hinauksessa ja auttamisessa yllättävissä ongelmatilanteissa Uudenmaan alueella. Yritys on kuulunut Road Mobility Services -konserniin vuodesta 2024, ensimmäisten yritysten joukossa Suomessa. Uusin hankinta, rengaspalveluauto, vähentää merkittävästi rengasrikosta aiheutuneita raskaan liikenteen seisonta-aikoja ja tuo tien päälle palvelun, joka perinteisesti vaatii korjaamokäyntiä.

Liikkuva rengaspalvelu on tärkeä lisäpalvelu yritykselle. Rengasrikon sattuessa raskaan ajoneuvon rengas tai koko pyörä voidaan vaihtaa sujuvasti tien päällä, ja matka jatkuu nopeasti. Yrityksellä on mahdollisuus myös varastoida asiakkaidensa renkaita tai pyöriä yllättäviä hätätapauksia varten. Hinaus Haapasen palvelukokonaisuus on rakennettu RengasCenterin ammattilaisten ohjauksella. Myös tuoteportfolio on yhtenäinen yrittäjäomisteisen rengasliikeketjun kanssa, mahdollistaen laajan ja monipuolisen rengas- ja vannevalikoiman raskaan kaluston tiepalvelukäyttöön.

”Pyrimme aina löytämään parhaan ratkaisun jokaiselle asiakkaalle ja varmistamaan, että matka ja työtehtävät voivat jatkua mahdollisimman pian. Tunnuslauseemme on Hinaus Haapanen pistää pyörät pyörimään, ja rengaspalveluautollamme on tässä tärkeä merkitys.” kertoo Hinaus Haapanen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Haapanen.

Yrityksen monipuolinen kalusto ja kokenut henkilöstö mahdollistavat vaativimmatkin ongelmanratkaisut tien päällä. Yrityksellä on myös kaksi TMA-autoa, eli suoja-ajoneuvoa, jotka selkeästi osoittavat onnettomuuskohdan muulle liikenteelle ja suojaavat onnettomuuteen joutunutta ajoneuvoa ja tien päällä työskenteleviä mahdollisilta törmäyksiltä. TMA-ajoneuvo valjastetaan matalalla kynnyksellä tehtävään, sillä yritys toimii aina turvallisuus edellä.

Jokainen tiepalvelu- ja hinaustehtävä on erilainen ja tehtäviä ei voida ennakoida. Siksi on tärkeää, että Hinaus Haapasella on laajat valmiudet ryhtyä toimiin ja auttaa kuljettajaa ja ajoneuvoa jatkamaan matkaansa ja tehtäväänsä. Korkealaatuisesta palvelusta ja hyvistä tuloksista kertovat myös palaavat asiakkaat, sillä yli 90 prosenttia yrityksen asiakkaista ovat vakituisia.

”Road Mobility Servicesin tavoite on auttaa raskaan liikenteen toimijoita jatkamaan matkaansa ja suorittamaan tehtäviään mahdollisimman nopeasti odottamattoman vahingon sattuessa. Hinaus Haapasen rengaspalveluauto tukee strategiaamme ja auttaa tässä tavoitteessa logistisesti tärkeällä Uudenmaan alueella”, sanoo Catarina Göthberg, Road Mobility Services -konsernin toimitusjohtaja.

Lue muita juttuja Road Mobility Services -ytistyksestä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ensi vuonna pääkaupunkiseudulla avautuu uusi matkailuajoneuvokauppa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Caravanlandia.

Matkailuajoneuvojen kiinnostus on jatkunut vahvana eri puolilla Suomea, ja kysyntä näkyy selvästi myös Uudellamaalla. Tähän kysyntään vastaa Caravanlandia, joka avaa uuden toimipisteensä Espoon Koskeloon maaliskuussa 2026.

Uusi toimipiste sijoittuu Kehä III:n välittömään läheisyyteen ja on yritykselle neljäs toimipiste Suomessa.

Laajentumisen myötä Caravanlandia palvelee asiakkaita entistä kattavammin pohjoisesta pääkaupunkiseudulle saakka.

Pääkaupunkiseudulla kysyntää jo pitkään

Caravanlandia on toiminut matkailuajoneuvoalalla vuodesta 2005 ja palvellut asiakkaita Kokkolassa, Lempäälässä ja Kempeleessä. Pääkaupunkiseudulta on tullut asiakkaita ja yhteydenottoja jo vuosien ajan, vaikka omaa toimipistettä alueella ei aiemmin ole ollut.

– Pääkaupunkiseudulla on vahvaa kiinnostusta matkailuajoneuvoihin, ja alueelta on jo pitkään asioitu muissa toimipisteissämme. Nyt voimme tarjota Caravanlandian kehuttuja palveluita myös lähempänä Uudenmaan asiakkaitamme, kertoo Caravanlandian toimitusjohtaja Mikko Sinisalo.

Helposti saavutettava sijainti Kehä III:n varrella

Espoon Koskelon sijainti valikoitui erityisesti hyvien kulkuyhteyksien ja saavutettavuuden vuoksi. Uusi toimipiste avataan osoitteeseen Kartanonherrantie 1, Espoo, Kehä III:n välittömään läheisyyteen.

Koskelo on monille matkailuajoneuvoasiakkaille entuudestaan tuttu alue, jossa matkailuajoneuvojen kaupallinen toiminta on ollut vahvaa jo pitkään. Kehä III:n läheisyys palvelee laajasti koko pääkaupunkiseutua sekä Uudenmaan aluetta.

Espoon toimipisteessä tullaan tarjoamaan Caravanlandian tuttu kokonaisuus: uudet ja käytetyt matkailuajoneuvot sekä niiden huolto- ja lisävarustelupalvelut. Uusi toimipiste työllistää avautuessaan 8–10 henkilöä vakituiseen työsuhteeseen.

Myymälässä on avautuessaan noin 100 ajoneuvon varasto uusia ja käytettyjä matkailuajoneuvoja. Espoon myymälässä on tarjolla kaikki Caravanlandian edustamat merkit: Hymer, Dethleffs, Bürstner, Sunlight, Kabe ja Adria.

– Meille on tärkeää, että asiakas kokee asioinnin helpoksi ja luottamukselliseksi. Sama toimintamalli, joka on toiminut muissakin toimipisteissämme, tuodaan nyt myös Espooseen, Sinisalo summaa.

Avajaiset keväällä 2026

Espoon toimipisteen avautumista juhlistetaan avajaisilla maaliskuussa 2026. Tarkemmasta ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan lähempänä avajaisia.

– Avajaiset ovat meille aina tärkeä hetki – mahdollisuus kohdata asiakkaita, esitellä valikoimaa ja uusia toimitilojamme. Odotamme innolla, että pääsemme avaamaan ovet Espoossa ja tutustumaan Uudenmaan asiakkaisiimme, Sinisalo kertoo.

Kasvu hallitusti ja pitkäjänteisesti

Caravanlandia juhlii parhaillaan 20-vuotista taivaltaan. Espoon toimipisteen avautuminen on osa yrityksen pitkäjänteistä kehitystä ja vastaa asiakkaiden toiveisiin paremmasta saavutettavuudesta.
– Haluamme kasvaa harkiten ja asiakkaita kuunnellen. Espoon toimipiste on meille luonteva seuraava askel ja erittäin tärkeä etappi yrityksemme kehityksessä, Sinisalo kiteyttää.

Caravanlandia

Caravanlandia Oy on vuonna 2005 perustettu matkailuajoneuvojen myyntiin ja huoltoon keskittynyt yritys. Yrityksellä on toimipisteet Kokkolassa, Lempäälässä, Kempeleessä ja maaliskuusta 2026 alkaen myös Espoossa. Caravanlandia työllistää yli 50 kokoaikaista työntekijää. Vuoden 2025 arvioitu liikevaihto on 76 miljoonaa euroa. Caravanlandia on ainoa matkailuajoneuvoalan yritys, jolle on myönnetty Great Place To Work –sertifikaatti.

Lue muita juttuja Caravanlandiasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kemissä turhan kiire joulun viettoon Lappiin

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Lapin poliisilaitoksen alueella joulu on sujunut pääsääntöisesti rauhallisesti. Poliisia ovat työllistäneet liikennetehtävät ja häiriökäyttäytymiset.

Poliisi valvoi liikennettä Kemissä jouluaattona päivällä. Kolmen auton seurue ohitti mittauspisteen huomattavalla ylinopeudella. Poliisipartio lähti ohiajaneiden ajoneuvojen perään ja mittasi näille ajonopeudeksi 162 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h. Poliisipartio sai pysäytettyä kaikki kolme ajoneuvoa pysäytysvaloja käyttämällä.

Ajoneuvojen kuljettajat kertoivat lähteneensä pääkaupunkiseudulta joulunviettoon Lappiin. Kaikissa kolmessa ajoneuvossa oli kuljettajan lisäksi useampia matkustajia. Kuljettajia epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja jokainen määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.

Hätäkeskukseen tuli ilmoitus Kemissä puuhun ajaneesta henkilöautosta joulupäivänä hieman jälkeen puolen yön. Tapahtumapaikan läheisyydestä tavoitettiin kolme miestä, jotka kertoivat olleensa auton kyydissä, mutta kukaan heistä ei ollut ajanut autoa. Kuskina oli kolmikon mukaan toiminut tuntematon henkilö. Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Rovaniemellä poliisi sai hätäkeskukselta tehtävän epäillystä rattijuopumuksesta jouluaaton yönä. Poliisi partio pääsi tapahtumapaikalle ja tapasi epäillyn autonkuljettajan pihalla olleesta autosta. Henkilö puhalsi poliisin alkometriin yli rattijuopumuksen rajan ja toimitti henkilön Rovaniemen poliisivankilaan. Poliisi tutkii asiaa rattijuopumuksena sekä laittomana uhkauksena.

Lue myös

SM-rallikausi avataan muutaman viikon kuluttua Mikkelissä

Hiihtokeskuksiin autojen sulatuspalvelua!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

SM-rallikausi avataan muutaman viikon kuluttua Mikkelissä

Tekijä
Clas von Bell
-
Mikkelin kaupungintalo valvoo rallin lähtö- ja maalitapahtumia, jotka sijoittuvat torille 17.1.2026. Kuva: Kimmo Iso-Tuisku.

Mikkeli valmistautuu isännöimään kauden 2026 ensimmäistä SM-rallia tammikuussa. Kaupunki tunnetaan pitkistä moottoriurheiluperinteistään ja vahvasta tapahtumaosaamisestaan, todetaan kilpailun tiedotteessa.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan ralli sopii kaupungille erinomaisesti.

– Olemme erittäin iloisia saadessamme avata rallikauden 2026. Tapahtuma on meille merkittävä mahdollisuus vahvistaa Mikkelin asemaa suurten urheilutapahtumien kaupunkina ja edistää matkailua – molempia kehitämme pitkäjänteisesti. Lähdemme mukaan täydellä sydämellä, Janne Kinnunen toteaa.

Kinnusen mukaan Mikkeli on pitkän linjan rallikaupunki, jossa moottoriurheilulla on vahvat juuret ja aktiivinen harrastajakunta. Tapahtumat ovatkin keskeinen osa Mikkelin vetovoimaa.

SM-rallikauden avaukseen kaupunki lähtee mukaan suurella innolla ja ylpeydellä – SM Ralli Mikkelin pääyhteistyökumppanina. Tammikuinen ralli tuo kaupungille merkittävää näkyvyyttä ja elinvoimaa vuoden hiljaisimpaan matkailuaikaan.

– Rallin saapuminen merkitsee paljon sekä imagollisesti että taloudellisesti. Se tuo kaupunkiin matkailijoita ja liiketoimintaa, mikä tukee paikallisia yrityksiä hotelleista ravintoloihin, Kinnunen kiittelee tiedotteessa.

Rallikansa saa lämpimän vastaanoton

Kaupunginjohtaja Kinnunen nostaa esiin Mikkelin Urheiluautoilijoiden merkityksen onnistuneiden tapahtumien tekijänä.

– Seura on osoittanut vuosikymmenten ajan vahvaa ammattitaitoa ja sitoutumista. Kaupunki arvostaa heidän osaamistaan, joka on ollut keskeinen tekijä siinä, että rallitapahtumia on pystytty toteuttamaan turvallisesti ja laadukkaasti, Kinnunen kiittää.

Kaupungissa on kaikki valmista, kun rallikausi käynnistyy 17.1.2026.

– Rallikansa voi odottaa lämpimän ja vieraanvaraisen vastaanoton. Vaikka tammikuu olisi kylmä, Mikkelin henki on lämmin, Kinnunen hymyilee.

Kinnunen lupaa kaupungin tarjoavan hyvät olosuhteet, toimivan infrastruktuurin ja sujuvat järjestelyt. Yleisö saa puolestaan nauttia elävästä kaupunkitunnelmasta ja monipuolisesta oheisohjelmasta.

– Niin kuin Etelä-Savossa on tapana, Mikkeli ottaa jokaisen vieraan vastaan kuin vanhan ystävän, Kinnunen kertoo.

Kilpailijoiden lisäksi ralliin etuautotehtävissä, eli nolla-auton kuljettajana osallistuu lajin nelinkertainen maailmanmestari Tommi Mäkinen. Erikoiskokeille mies tuo Puuppolassa tehdyn ja testiautona käytetyn Toyota Yaris WRC:n.

Lue muita juttuja rallin SM-sarjasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Nämä asiat korostuvat kuolonkolareissa!

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportti kokoaa tutkijalautakuntien tiedot kaikista vuoden 2024 kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Raportin mukaan päihteet ja ylinopeus olivat keskeisiä taustatekijöitä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa.

Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista lähes puolet oli ilman turvavyötä. Nuoret kuljettajat olivat moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajina yliedustettuina.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 185 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta (2023: 185), joissa menehtyi 195 henkilöä (2023: 194).

Onnettomuuksista 40 tapauksessa kuolema johtui ajoneuvon kuljettajan sairauskohtauksesta. Sairauskohtausonnettomuudet pois lukien vuonna 2024 tutkittuja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 145 (2023: 154). Niissä menehtyi 155 henkilöä (2023: 163).

Onnettomuuksista 111 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia (2023: 122), joissa kuoli yhteensä 121 henkilöä (2023: 131). Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä (2023: 32), ja kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksissa neljä henkilöä (2023: 0).

Päihtyneiden osuus kuolonkolareista kasvoi

Vuonna 2024 päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 42 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, mikä vastaa 40 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Edellisvuonna osuus oli 30 %.

Yleisimmin käytetty päihde oli alkoholi, jota käytti noin kolmasosa (32 %) pääaiheuttajista. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena kuolonkolarin ajoi yhdeksän prosenttia ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena kuusi prosenttia pääaiheuttajista. Osa kuljettajista oli päihteiden sekakäyttäjiä.

– Päihtyneiden kuljettajien kuolonkolarien suhteellinen määrä on lisääntynyt selvästi edellisvuodesta. Päihteiden käytön lisäksi kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti samanaikaisesti useita muita riskitekijöitä, kuten ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä, kertoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

Ylinopeus taustalla yli puolessa kuolonkolareista

Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa yli puolet (54 %) pääaiheuttajista ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Heistä lähes kaksi kolmasosaa (65 %) ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta.

Nuorten onnettomuuksissa korostuvat suuret ylinopeudet

Nuoret kuljettajat ovat edelleen selvästi yliedustettuina kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa suhteessa väestöosuuteensa. Vuonna 2024 moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa menehtyi 27 15–24-vuotiasta nuorta (2023: 29) mikä vastaa 23 prosenttia kaikista kuolleista.

Nuorten aiheuttamissa onnettomuuksissa korostuvat erityisesti korkeat ylinopeudet. Lähes puolessa tapauksista ylinopeutta oli vähintään 30 km/h.

– Nuoria 15–24-vuotiaita on väestöstä noin 11 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista lähes kolmannes (30 %) on nuoria kuljettajia. Nuorten onnettomuuksissa näkyy riskikäyttäytymistä, kuten suuria ylinopeuksia, Sihvola toteaa.

Turvavyö puuttui lähes puolelta kuolleista

Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käytti 54 prosenttia, ja vammautuneista 69 prosenttia. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 15 onnettomuudessa menehtyneen hengen.

− Lähes puolet henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä ajoi ilman turvavyötä. Tämä on yksi keskeisimmistä turvallisuuspuutteista, sillä nykyautojenkin tärkein turvavaruste on yhä turvavyö, Sihvola sanoo.

30 jalankulkijaa ja pyöräilijää menehtyi

Vuonna 2024 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä, joista 18 oli jalankulkijoita ja 12 pyöräilijöitä. Onnettomuuksista yhdeksässä vähintään yksi onnettomuuden osallinen oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Kaikissa jalankulkuonnettomuuksissa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo. Pyöräilyonnettomuuksista puolet oli yksittäisonnettomuuksia, kuten kaatumisia. Moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksista 69 prosentissa onnettomuus johtui kuljettajan tekemästä havaintovirheestä. Toisin sanoen kuljettaja ei joko huomannut jalankulkijaa tai pyöräilijää lainkaan tai havaitsi hänet liian myöhään.

Pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista neljällä 12:sta oli kypärä käytössä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan pyöräilykypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa kahdeksasta kypärättömästä pyöräilijästä kolme.

Riskien kasautuminen vaatii sekä teknisiä ratkaisuja että valvontaa

Kuljettajan tilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia riskitekijöitä, kuten päihtymys, väsymys, mielenterveyden ongelmat, itsetuhoisuus tai vähäinen ajokokemus, esiintyi 81 prosentissa vuoden 2024 kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

– Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuu yhä selvemmin riskien kasautuminen. Tutkijalautakuntien parannusehdotukset osoittavat, että tehokkaimmat keinot ovat ennaltaehkäisyn ja teknisten ratkaisujen yhdistelmä: alkolukkojen kohdentaminen, turvavyön käyttöä varmistava ajoneuvotekniikka sekä nopeuksia paremmin hillitsevä liikenneympäristö, kiteyttää OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

– Teknisiä ratkaisuja odotellessa poliisin liikennevalvonnan tarve on suuri. Liikenneturvallisuusstrategian päivityksessä eri toimijat on myös sitoutettava yhteiseen tavoitteeseen, Parkkari sanoo.

Vuonna 2024

  • Sairauskohtaukset pois lukien tutkijalautakuntien tutkimissa tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi 155 henkilöä. (2023: 163)
  • Pääaiheuttajista 40 % oli päihteiden vaikutuksen alaisena (2023: 30 %).
  • Pääaiheuttajista 54 % ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta (2023: 45 %). Heistä (65 %) ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta (2023: 56 %).
  • Turvavyö oli käytössä 54 prosentilla henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista (2023: 59 %).
  • Jalankulku ja pyöräily: 30 kuollutta (2023: 32), joista 18 jalankulkijaa (2023: 19) ja 12 pyöräilijää (2023: 13).
  • Kevyet sähköajoneuvot: 4 kuollutta vuoden 2024 onnettomuuksissa (2023: 0).
  • Nuoret kuljettajat ja matkustajat ovat yliedustettuina kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien pääaiheuttajina. Nuorten onnettomuuksissa korostuvat suuret ylinopeudet.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien antamia turvallisuuden parannusehdotuksia 2024

  • Kuljettaja ja ajoneuvo: Alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille.
  • Turvavyön käytön varmistavat tekniikat.
  • Valvonta ja päihteet: Liikennepäihtymysten ja nopeuden valvonnan tehostaminen.
  • Päihdeongelmien tunnistaminen terveydenhuollossa ja hoitoon ohjaaminen.
  • Liikenneympäristö sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus: Reuna- ja keskikaiteet törmäysten estämiseksi. Nopeuden rajoittaminen jalankulku- ja pyöräliikenteen kanssa risteävissä ympäristöissä.
  • Ennaltaehkäisy ja ajoterveys: Ajokyvyn seuranta ja liikennelääkärijärjestelmän kehittäminen. Mielenterveyden hoitoa tukevat toimet osana liikenneturvallisuutta.

OTI-vuosiraportti 2024

Lue myös

Hiihtokeskuksiin autojen sulatuspalvelua!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Hiihtokeskuksiin autojen sulatuspalvelua!

Tekijä
Clas von Bell
-
Auto kannattaa putsata kunnolla ennen liikkeelle lähtöä. Kuva: Matti Sulanto.

Vakuutusyhtiö If ja Viking Assistance -tiepalvelu pilotoivat hiihtokeskusten läheisyydessä uutta palvelua, joka tarjoaa nopean ja ympäristöystävällisen ratkaisun talvipakkasten aiheuttamiin ajoneuvojen käynnistysongelmiin.

Uuden palvelun ideana on, että pakkasen vuoksi toimintakyvyttömiksi jääneet autot hinataan pilottipaikkakunnilla läheisille hinausasemille, joissa ne sulatetaan tätä varten varatuissa sulatustiloissa.

Aiemmin autokorjaamot ovat talvikaudella ruuhkautuneet pakkasen hyydyttämistä ajoneuvoista. Uusi konsepti mahdollistaa aiempaa nopeamman ja sujuvan palvelun autoilijoille.

– Auto on sulatuksessa 1–2 vuorokautta, jonka aikana käynnistysakku ja mahdollinen ajoakku ladataan. Jos auto on tämän jälkeen toimintakuntoinen, asiakas saa sen takaisin käyttöönsä ja pääsee jatkamaan lomaansa, kertoo Viking Assistancen toimitusjohtaja Jussi Kattelus.

Pakkanen on yksi yleisimmistä matkanteon haasteista talvisin

Ifin vahinkotilastojen mukaan kova pakkanen on yksi yleisimmistä matkantekoa hankaloittavista tekijöistä auton käyttövoimasta riippumatta.

Viime vuoden tammi–helmikuussa 40 prosenttia kaikista Ifin hinaus- ja tiepalvelun tehtävistä liittyi käynnistysakun lisävirran antamiseen. Kiireisimpinä paukkupakkaspäivinä avunpyyntöjen määrä jopa kymmenkertaistui.

– Mahtavaa, että pääsemme yhdessä pilotoimaan tätä palvelua, joka auttaa tien päälle jääneet aiempaa vaivattomammin takaisin matkaan. Palvelu on käytössä jo nyt joulumatkailun käynnistyessä ja jatkuu koko talven, kommentoi Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Janne Sivenius.

Pilotti käynnissä Pohjois-Suomen vilkkaimmilla alueilla

Palvelua pilotoidaan Pohjois-Suomen hiihtokeskusten lähialueilla Ivalossa, Kittilässä, Kolarissa, Kemijärvellä, Kuusamossa, Torniossa ja Rovaniemellä.

– Palvelun tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakas saa jäätyneen autonsa takaisin käyttöönsä jo loman aikana. Näin säästetään ylimääräistä vaivaa verrattuna perinteiseen malliin, jossa lomalta kotiin paluu pitää usein järjestää muulla keinolla. Lisäksi palvelu säästää kustannuksia ja on ympäristöystävällisempi, kommentoi Kattelus.

Parhaan mahdollisen avun tien päällä sattuvissa ongelmatilanteissa saa ottamalla yhteyttä suoraan omaan vakuutusyhtiöön.

Ifin tiepalvelun saa tilattua kätevästi verkosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...828384...2 684Sivu 83 / 2 684