Koti Blogi Sivu 816

Erikoinen liikennekuolema parkkihallissa

Kuva: CvB.

Helsingin poliisi sai ilmoituksen liikenneonnettomuudesta maanantaina kello 13.13. Iäkäs henkilö oli jäänyt henkilöauton yliajamaksi. Paikka oli kauppakeskus Columbuksen parkkihalli Vuosaaressa.

Nainen siirrettiin ambulanssiin, mutta hänen tilansa heikkeni ja hän menehtyi tapahtumapaikalle.

Poliisi teki paikan päällä alustavia selvityksiä ja puhutuksia sekä teknistä tutkintaa. Henkilö oli kävellyt pysäköintihallissa ja lähtenyt ylittämään ajoneuvojen ajoväylää suojatien kohdalta. Hän oli kompastunut maassa olleeseen lumi- tai jäälohkareeseen ja kaatunut suojatielle.

Samaan aikaan ajoväylää pitkin oli tullut henkilöauto, joka oli lähestynyt suojatietä ja pysähtynyt suojatien eteen. Tämän jälkeen auto jatkoi matkaa.

Autonkuljettaja kertoi poliisin puhuttelussa, että hän ei ollut havainnut suojatielle kaatunutta henkilöä. Autoa kuljettanut nainen ei ollut päihtynyt.

Poliisi tutkii tapahtunutta epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

Ainoastaan täyssähköautojen rekisteröinnit kasvussa

Kuva: Antti Järveläinen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Manner-Suomessa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 81 699, mikä oli 17 % vähemmän kuin vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan vuonna 2022 rekisteröitiin 150 930 uutta ajoneuvoa. Ensirekisteröinnit vähenivät 14 % vuoteen 2021 verrattuna.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin keskimääräistä vähemmän vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomessa ensirekisteröitiin 81 998 uutta henkilöautoa. Näistä 299 rekisteröitiin Ahvenanmaalla.

Manner-Suomessa ensirekisteröitiin 81 699 henkilöautoa, mikä on 2000-luvun alhaisin määrä henkilöautojen rekisteröinneissä. Ensirekisteröinnit vähenivät vuoteen 2021 verrattuna lähes kaikissa ajoneuvoluokissa.

Eniten kasvua oli moottorikelkkojen ensirekisteröinneissä, niitä rekisteröitiin 51 % enemmän kuin vuonna 2021. Puoliperävaunujen ensirekisteröinnit sen sijaan kasvoivat 37 % ja myös linja-autoja ensirekisteröitiin 9 % enemmän vuoteen 2021 verrattuna.

Käytettynä yksittäismaahantuotiin 41 403 henkilöautoa Manner-Suomeen, mikä oli 9 % vähemmän kuin vuonna 2021. Eniten henkilöautoja maahantuotiin Ruotsista ja Saksasta.

Ladattavia uusia henkilöautoja 38 % ensirekisteröinneistä

Vuonna 2022 Manner-Suomessa ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista 18 % oli täyssähköautoja, niitä rekisteröitiin 14 531 eli 43 % enemmän kuin vuonna 2021.

Ladattavien hybridien osuus vuoden 2022 ensirekisteröinneistä oli 20 %, niitä rekisteröitiin 16 171 eli 20 % vähemmän kuin vuonna 2021.

Kaiken kaikkiaan ladattavia henkilöautoja ensirekisteröitiin Manner-Suomessa yhteensä 30 702, eli 1 % enemmän kuin vuonna 2021. Autoalan komponenttipula aiheutti viiveitä erityisesti uusien sähköautojen tuotantoon vuonna 2022.

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

 

Autoliiton ensimmäinen sähköautojen latausasema on avattu

Kuva: Autoliitto.

Autoliitto rakentaa valtakunnallisen sähköautojen latausverkoston Suomeen. Verkoston ensimmäinen latauspiste avattiin tänään Iittalassa.

Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä noin 150 000 ladattavaa henkilöautoa ja henkilöautoliikenteen sähköistyminen kiihtyy entisestään tulevina vuosina. Sähköautojen yleistymiseen vaikuttavat muun muassa tarjonnan lisääntyminen ja sähköautojen alemmat käyttökustannukset.

Sujuvan sähköautoilun edellytys on luonnollisesti myös kattava ja nopea latausverkosto. Autoliitto vastaa tähän tarpeeseen rakentamalla valtakunnallisen latausverkoston yhteistyössä Virran (Liikennevirta Oy) kanssa.

Tavoitteena 20 asemaa tämän vuoden aikana

Autoliiton latausverkoston ensimmäinen piste on avattu tänään Hämeenlinnan läheisyydessä Iittalassa (Könnölänmäentie 2 A, 14500 Iittala). Latausasema on verkoston ensimmäinen ns. pilottipiste, jossa testataan uutta konseptia.

Latausasema koostuu 100 kW:n latauslaitteesta ja tähän liitetystä ns. lataussatelliitista. Latausasemassa on yhteensä neljä EU-standardin mukaista CSS-pistoketta.

Latauslaitteet ovat kotimaisen Kempower Oyj:n valmistamia ja opasteet sekä katokset on toimittanut Neontekniikka Oy SNT. Kokonaisvaltaisesti latausratkaisua ja -verkostoa operoi Autoliiton pääyhteistyökumppani Virta.

– Kevään 2023 aikana avaamme uudet latausasemat muun muassa Orivedellä, Kangasalla, Forssassa ja Pellossa. Tavoittelemme noin 20 latausaseman verkostoa vuoden 2023 loppuun mennessä, Autoliiton latausliiketoiminnasta vastaavan AL-lataus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala kertoo.

Euroopanlaajuinen kumppanuusverkosto

Autoliitto rakentaa Suomeen noin 80–100 latausaseman maantieteellisesti kattavan verkoston lähivuosien aikana. Yksi latausasema sisältää kahdesta neljään latauspistoketta, joita on mahdollista lisätä tulevaisuudessa. Latausverkosto keskittyy 50–100 kW:n tehoisiin pikalatauspisteisiin. Latauspisteistä rakennetaan esteettömiä aina kun se on tilankäytön puitteissa mahdollista.

– Mahdollistamme Autoliitolle verkoston rakentamisen, joka palvelee heidän jäseniään jäsenetujen kera, mutta josta hyötyy koko sähköautoileva kansa. Päämääränämme oli vastata sekä nykypäivän että tulevaisuuden sähköautoilijan lataustarpeisiin. AL-latauksen pikalaturit eivät luo omaa suljettua verkostoaan, vaan tulevat osaksi sekä Suomen että koko Euroopan kattavaa Powered by Virta -verkostoa, Virran latausverkoston maajohtaja Aleksi Patana toteaa.

Powered by Virta-verkostossa on yli puolet kotimaisista julkisista latauslaitteista. Lisäksi Euroopassa on käytössä 350 000 latauslaitetta kilpailevissa verkostoissa roaming- eli verkkovierailusopimusten kautta.

Autoliiton perusjäsen maksaa aseman normaalihinnan, 0,28 senttiä/kWh. Autoliiton Plus- ja Premium-jäsen maksaa 0,23 senttiä/kWh.

Autoliiton sähköautoilusivu

Autoliiton jäsenten latausetu

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

Rattijuoppo oli lähellä törmätä pysähtyneenä olleeseen poliisiautoon!

Kuva: CvB.

Poliisin partio sai perjantai-iltana hätäkeskukselta tehtävän mahdollisesta rattijuopumuksesta Hyvinkäällä. Alkutietojen mukaan henkilöauton oli havaittu ajavan seilaavasti ja holtittomasti Hangonväylällä.

Samasta autosta oli jo hetkeä aikaisemmin tullut samankaltainen tehtävä poliisille seurantaan.

– Kyseiseen ajoneuvoon saatiin havainto, kun poliisin partio oli pysähtyneenä Hangonväylällä Mäntsälän suuntaan menevän kaistan linja-autopysäkillä. Epäilty kuljettaja oli lähellä törmätä pysähdyksissä olevaan poliisiautoon ja ohitti poliisiauton noin metrin etäisyydeltä. Ajoneuvo jatkoi matkaa kohti Mäntsälää ja partio kytki päälle pysäytysvalot ja lähti ajamaan sen perään, kertoo rikosylikomisario Anssi Murto.

Kuljettaja ajoi kaistoilla seilaten ja käytti suuntavilkkua molempiin suuntiin. Noin kolmen kilometrin ajomatkan jälkeen kuljettaja pysähtyi linja-autopysäkille osittain Mäntsälän suuntaan menevälle kaistalle. Tapahtuma-aikaan muu liikenne oli vilkasta ja ajo-olosuhteet erittäin huonot tihkusateesta ja pimeydestä johtuen.

– Kuljettajalle tehty puhalluskoe osoitti törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat ja huumepikatesti näytti positiivista tulosta amfetamiinin osalta. Lisäksi turvallisuustarkastuksessa hänen hallustaan löytyi huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä. Kuljettaja päätyi poliisin huostaan rikoksesta epäiltynä, Murto jatkaa.

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

Rekisteröityjen autojen määrä Suomessa pieneni ensimmäisen kerran 13 vuoteen

Matti Sulanto

Liikennekäytössä olevien autojen määrä on kääntynyt Suomessa laskuun ensimmäisen kerran 13 vuoteen. Maassa on nyt siis ajossa vähemmän autoja kuin vuosi sitten. Edellisen kerran vastaava tilanne oli vuonna 2009, todetaan Beelyn tiedotteessa.

Suomalaisessa liikenteessä on nyt noin 17 000 autoa vähemmän kuin vuosi sitten. Rekisteröity autokanta on pienentynyt 0,5 prosenttia. Liikenteessä on nyt yhteensä 3,19 miljoonaa autoa.

– Käänne on poikkeuksellinen. Vuodesta 2009 saakka ajossa olevien autojen lukumäärä kasvoi yhtäjaksoisesti yhteensä 364 230 kaaralla. 13 vuodessa 11 prosenttia. Keskimäärin autoja tuli teille lisää 30 353 per vuosi. Siitä käänne päinvastaiseen suuntaan kielii kulttuurinmuutoksesta, Beely Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pigg sanoo tiedotteessa.

Henkilöautojenkin määrä pienenee

Myös henkilöautojen lukumäärä pieneni viime vuoden aikana 0,5 prosenttia. Nyt Suomessa on henkilöautoja ajossa noin 2,74 miljoonaa.

13 kasvuvuoden aikana Suomen henkilöautokanta kasvoi keskimäärin 25 422 autoa per vuosi. Kun yhtäjaksoinen kasvu alkoi vuonna 2009, Suomessa oli 2,45 miljoonaa henkilöautoa. Vuoden 2022 alussa määrä oli 11 prosenttia suurempi.

– Vaikka autokanta on kasvanut, henkilöautojen ensirekisteröintien vuosittainen lukumäärä laski lähes koko 2010-luvun. Viime vuonna ensirekisteröintejä tehtiin 81 698. Määrä on pienin sitten vuoden 1995. Se oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021, Pigg kertoo.

Vielä 2010-luvulla ensirekisteröintejä tehtiin keskimäärin 114 000 vuodessa. Tällä vuosikymmenellä määrä on laskenut tuntuvasti: 96 415 vuonna 2020, 98 484 vuonna 2021 ja 81 698 vuonna 2022.

Autokanta vanhenee, mikä syventää huoltorasitetta ja kasvattaa siten autonomistajan kuluja. Suomalainen autonomistaja maksaa huolloista ja korjauksista jo nyt keskimäärin 1070 euroa vuodessa.

Kulttuuri muuttuu monin tavoin

Autoilukulttuuria muuttaa tällä hetkellä moni yhtäaikainen ilmiö. Suomalainen autokauppa on ollut jo vuosien ajan painokkaasti käytettyjen autojen kauppaa. Ennen 2020-lukua suomalaiset ostivat vuosittain noin 120 000 uutta henkilöautoa – käytettyjä autoja ostettiin noin 600 000 vuosittain.

Tuo suhde on johtanut siihen, että autojen keskimääräinen ikä on Suomessa noussut 14 vuotta peräjälkeen. Kun viime vuonna sekä uusien että käytettyjen ostaminen väheni, ikääntyminen kiihtyi.

Uudet tavat hankkia auto

Samaan aikaan modernit tavat autojen hyödyntämiseen kasvattavat suosiotaan. Kuukausiautoilu, yhteiskäyttöautot ja yksityisleasing ovat omistamista joustavampia tapoja saada auto käyttöön.

Beelyn palvelu on kiertotalouden kuukausiautoilua. Autot ovat käytettyjä, korkeintaan 5 vuotta vanhoja.

– Autoon liittyy perinteisesti hyvin vahvasti idea omistamisesta, johon taas kytkeytyy muitakin arvoja kuin pelkkä liikkuminen paikasta toiseen. Sen kulttuurin rinnalle on noussut tarve joustavuudesta. Beelyn kuukausiautoilijoiden määrä kasvoi viime vuonna 60 prosenttia vuodesta 2021. Heistä 48 prosenttia on naisia ja 17 prosenttia alle 30-vuotiaita. Eritoten naisten osuus on autokaupalle poikkeuksellinen, Pigg kommentoi.

Vuonna 2022 Beelyn kuukausiautoilun autovalikoima kasvoi 100 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Beelyn tilauksista 75 prosenttia tehdään verkossa.

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan yhteiskäyttöautoilla ajoi Suomessa vuonna 2021 yhteensä liki 62 000 käyttäjää. Määrä oli 35 prosenttia suurempi kuin 2020.

Vuonna 2021 Suomessa oli käytössä noin 1 800 yhteiskäyttöautoa. Niiden määrä kasvoi 44 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021. Liikenne- ja viestintäviraston yhteiskäyttöautotilastot eivät toistaiseksi kata viime vuotta.

Kuukausiautoilussa näkyy miehen kosketus

Kuukausiautoilussa autoilun murros näkyy tällä hetkellä ennen muuta siinä, millaisia autoja kuukausiautoiluun valitaan. Kooltaan ja hintaluokaltaan suuremmat henkilöautot kasvattavat jatkuvasti suosiotaan.

– Beelyltä tilattavan auton keskihinta on noussut 3 viime vuoden aikana yli 23 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa isompia autoja ja kalliimpia automerkkejä. Tämän alkuvuoden aikana perhekoon ja kalleimman hintaluokan autojen osuus tilauksista on ollut 16 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten, Pigg toteaa.

Suomalaisten auton tarve ei ole vähentynyt. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna 5. eniten autoja maailmassa. 0,63 autoa per ihminen.

– Käytännössä keskihinnan ja koon kasvaminen tarkoittaa, että kuukausiautoja hankitaan aiempaa useammin perheisiin ja kodin ykkösautoksi. Useissa kodeissa on isompi ykkösauto ja pienempi kakkosauto. Voi myös otaksua suunnan kielivän siitä, että kuukausiautoja menee yhä enemmän miesten käyttöön. Miehet mielivät naisia useammin kookkaita ja hintavampia automalleja, Pigg päättää.

Tilastot ovat Tilastokeskukselta, Autoalan Tiedotuskeskukselta ja Liikenne- ja viestintävirastolta. Autokanta tarkoittaa kaikkia liikennekäytössä olevia autoja.

Uusi palvelu tarjoaa käytettyjä autoja kuukausimaksulla — vähimmäisaika yksi vuosi

Käytettyjenkin autojen kauppa on vähentynyt merkittävästi

Poliisi löysi autotallista kannabiskasvattamon

Kuva: CvB.

Perjantai-iltana poliisi pysäytti Kokkolassa henkilöauton, jonka kuljettaja antoi positiivisen tuloksen huumepikatestissä.

Poliisikoiran avulla auton läheltä onnistuttiin löytämään muun muassa marihuanaa.

Epäillyn kotiin tehtiin yleinen kotietsintä ja autotallista löydettiin kannabiskasvattamo.

Poliisi otti henkilön kiinni epäiltynä huumausainerikokseen ja toimitettiin poliisivankilaan.

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

Sähköpotkulaudat ovat Helsingin kantakaupungissa jo lähes kaksi kertaa suositumpi liikkumismuoto kuin taksit

Hannu Oskala. Kuva: Voi.

Helsingin kaupunkiympäristön teettämästä Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2022 -raportista käy ilmi, että sähköpotkulaudat ovat selvästi nousseet liikkumismuotona taksien ohi. Kantakaupungissa tarkasteluaikana tehtiin 5 000 matkaa sähköpotkulaudoilla, kun vastaava luku takseilla oli 3 000.

Helsingin kaupunkiympäristö selvitti Taloustutkimuksen haastattelututkimuksen kautta ajalla 6.9–13.10. helsinkiläisten pääasiallisia liikkumistapoja. Hiljattain julkaistussa raportissa sähköpotkulautojen merkitys helsinkiläisten liikkumisvälineenä nousee vahvasti esille.

– Koko Helsingin alueella sähköpotkulaudat ovat jo tutkimuksen mukaan yhtä suosittu liikkumismuoto kuin taksi ja kantakaupungissa lähes kaksi kertaa suositumpi. Koska tutkimus tehtiin varsin myöhään syksyllä, sähköpotkulautamatkojen määrät olivat jo tuolloin laskussa. Kesäaikaan sähköpotkulautamatkojen määrä olisi ollut vieläkin merkittävämpi, Voin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Hannu Oskala kertoo.

Pelkästään sähköpotkulautayhtiö Voin laudoilla tehtiin viime vuonna 1,6 miljoonaa matkaa Helsingissä.

– Moni saattaa luulla, että sähköpotkulaudalla korvataan vain kävelyä tai ajellaan huvikseen. Käyttäjäkyselymme mukaan kuitenkin lähes puolet hyödyntää sähköpotkulautaa työ- ja koulumatkoihin. Suomessa tekemämme kyselyn mukaan 79 % asiakkaistamme on vähentänyt auton käyttöä sähköpotkulautojen ansiosta, Oskala kertoo.

– Nyt julkaistu tutkimus osoittaa jälleen kerran, miten merkittävästi toimivat sähköpotkulaudat lisäävät erityisesti Helsingin kantakaupungin alueella ilmastoneutraalia liikkumista.

Oskalan mukaan sähköpotkulaudat tarjoavat myös edullisen ja suositun tavan liikkumiseen. Voilla oli viime vuonna Helsingissä yhteensä noin 100 000 käyttäjää.

– Sähköpotkulaudat tarjoavat monelle sellaiselle asiakasryhmälle edullisen tavan liikkua tarpeen mukaan, joilla ei ole varaa taksimatkoihin tai esimerkiksi julkisen liikenteen kuukausikorttiin.

Suosituimmat liikkumistavat Helsingissä ovat tutkimuksen mukaan kävely, henkilöauto, bussi ja polkupyörä.

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

 

Poliitikon puheenvuoro: Matti Rinnekangas, PS, Oulu

Matti Rinnekangas

Puolue: PS
Vaalipiiri: Oulu

Tieverkko kuntoon ja 4-vetotapa sekä automaattivaihteisto verovapaaksi!

Tieverkko

Toimivat sekä koko ajan tehostuvat logistiikka ratkaisut ovat olennainen osa elinkeinoelämäämme sekä kansalaisten arkea. Teiden määrän tulee olla riittävä sekä teiden laadun sekä ylläpidon tason elinkeinoelämää hyödyttävää. Ilman toimivia teihin perustuvia liikkumisratkaisuja harvaan asutussa maassa ei ole toimimisen edellytyksiä.

Nykyisten sekä aikaisempien hallituksien painopisteenä on ollut ideologiset ilmasto-, maahanmuutto- sekä haitta-EU-projektit.

Uuden hallituksen ja uusien hallituskasvojen tulee nostaa Suomen YKKÖS-projektiksi kauppataseen kääntäminen positiiviseksi.

Kauppataseen vahvistamiseksi keskeinen osa tuotantoketjua on Suomen sisäinen sekä ympäristövaltioihin nojaava tehokas liikenneinfra. Samalla uudet energiamuodot, energiansäästö, digitalisaatio sekä uudet liikennöintijärjestelmät pääsevät kehittymään.

Vuosittainen 4000 kilometrin korjausvelka on vihdoin kirittävä kiinni sekä kyettävä parantamaan tieverkoston kokonaislaatua. Rahat tähän saadaan luopumalla ideologisista ilmasto-, maahanmuutto- sekä haitta-EU-projekteista.

Liikkumisen verotus pois päästöperusteisesta puhtaasti turvallisuusperusteiseksi

Suomi elää liikenteestä: tiet sekä ajoneuvokalusto tulee olla ajan- sekä asianmukaisessa kunnossa!

Suomen henkilöautokanta on pitempään ollut iältään EU:n häntäpäästä edustaen teknisiltä ratkaisuiltaan osittain aikaisempaa sukupolvea.

Ammattiliikenteen harjoittajat taistelevat samanaikaisesti kotimaissa kohonneiden kustannuksien sekä kilpailijamaista tulevan kilpailun puristuksessa.

Lisäksi Suomessa kilpailijamaita nopeammin kiristyvä ympäristölainsäädäntö aiheuttaa lisääntynyttä kustannuspainetta yrityksille ja yksityistalouksille.

Turvallisuudesta sekä luotettavuudesta tulee tehdä täysin uusi liikkumisen verotuksen perusta. Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain satoja ihmisiä sekä loukkaantuu vaikeasti moninkertainen määrä.

Tämän vuoksi liikenteen verotuksen niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta tulee voimakkaasti keventyä. Turvallisuutta edistäviä ratkaisuja tulee saattaa ihmisille helpommin saavutettaviksi.

Esimerkkejä tällaisesta kookkaampien kolariturvallisempien ajoneuvojen suosiminen. Lisäksi automaattivaihteiston sekä 4-vetoisuuden verohelpotukset/verottomuus avaisivat kansalaisille mahdollisuuden turvallisempaan arjen liikkumiseen.

4-vetoauto on oivallinen tapa päästä liikkumaan vaivattomammin myös heikommin ylläpidetyillä tienosuuksilla odoteltaessa sekä kunnossapidon että tienkorjaus määrärahojen lisääntymistä.

Ammattiliikenteessä tulee verotusta suunnata enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi: toimivat vihreiden valojen aalto raskaalle liikenteelle vähentää kiihdytyksiä, ehjä tienpinta vähentää kitkaa ja onnettomuuksia samanaikaiseksi, monikaistaiset tieosuudet mahdollistavat sujuvamman liikenteen, edullinen kotimainen uusiutuva polttoaine vähentää päästöjä 90 % jne.

Ottakaamme suunta kohti elämän myönteistä sekä ihmispositiivista liikennepolitiikkaa!

Teksti: Matti Rinnekangas

Katso tästä muita Eduskuntavaalien Poliitikon puheenvuoroja.

Poliitikon puheenvuoro: Teemu Savolainen, KD, Keski-Suomi

Kuva: FotoAntti.

Teemu Savolainen

Puolue: KD
Vaalipiiri: Keski-Suomi

Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa, jolloin liikenneratkaisut tulee suunnitella
kustannustehokkaasti liikkumisen näkökulmasta. Julkisella liikenteellä, pyöräilyllä ja
yksityisautoilulla on oma paikkansa.

Mitään liikkumismuotoa tai käyttövoimaratkaisua ei saa rangaista, eikä päästövähennyksiä
tule tehdä autoilijoita kurittamalla.

Toimivaa julkista liikennettä ei ole mahdollista toteuttaa jokaisen tarpeisiin, silloin oma
auto on välttämätön liikkumiseen ja työssäkäyntiin.

Teiden 1,5 miljardin korjausvelkaa on kurottava umpeen. Se mikä tänään jää korjaamatta,
tulee huomenna entistä kalliimmaksi. Nyt Suomen tiestö rapautuu hurjaa vauhtia.

Polttoaineveroa tulee laskea ja dieselautoilta tulee poistaa käyttövoimavero, koska
hintaeroa pumpulla ei ole, eikä verolle ole enää perusteita. Biokaasutuotantoa tulee
edelleen edistää ja omaan käyttöön tuotettu biodiesel sekä biokaasu tulee vapauttaa
valmisteverosta.

Teksti: Teemu Savolainen

Katso tästä muita Eduskuntavaalien Poliitikon puheenvuoroja.

100 järjestöä tiestön puolesta -vetoomus on ylittänyt odotukset!

Kuva: Matti Sulanto.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen tieyhdistys ry:n valmisteleman 100 järjestöä tiestön puolesta -vetoomuksen on allekirjoittanut viikossa lähes 200 toimijaa, todetaan yhdistysten tiedotteessa.

Allekirjoittaneiden yhteisenä huolena ovat tiestön huono kunto ja ylläpitoon osoitettujen resurssien vähyys. Tulevalta hallitukselta odotetaan vahvaa panostusta tiestöön. Allekirjoituksien kerääminen jatkuu.

SKAL ja Suomen Tieyhdistys valmistelivat osana eduskuntavaalivaikuttamista tievetoomuksen, johon tavoiteltiin 100 yhdistystä, yhteisöä tai järjestöä vetoamaan yhdessä tiestön puolesta.

Vetoomus julkaistaan maaliskuussa allekirjoittajineen, minkä jälkeen se toimitetaan kansanedustajaehdokkaille. Lisäksi tievetoomuksen pääviestiä viedään tuleviin hallitusneuvotteluihin keväällä 2023.

Tiet vaikuttavat meidän kaikkien elämään

Tiestö yhdistää ihmiset ja tekee paikoista ja asioista saavutettavia. Tiestö on välttämätön perusrakenne, jonka varassa liikkuminen ja liikenteen palvelut voivat toimia sujuvasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Laaja tieverkko tuo myös joustavuutta ja ketteryyttä yllättävissä häiriötilanteissa.

– Tiet ovat Suomen kilpailukyvyn kivijalka, josta tulee pitää huolta, korostaa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen. Yhteiskunnassamme ei ole sellaisia toimintoja, jotka eivät tarvitsisi tieverkkoa, hän jatkaa.

– Liikenne12:ssa määritelty rahoitustarve tienhoitoon ja parannusinvestointeihin ei ole kustannustason noususta johtuen enää riittävä. Tulevan hallituksen on otettava tiestömme kunto tosissaan ja osoitettava se teoilla. Tiestön kehittäminen ja kunnossapito on investointi Suomen kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen, muistuttaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Tieverkon tulee olla valmis tulevaan

Hyväkuntoisen tieverkon merkitys korostuu myös tulevaisuudessa, sillä tieverkko on olennainen osa tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Uudet energiamuodot, vähäpäästöisyys, digitalisaatio, autonominen ajaminen ja ajonavustusjärjestelmät tarvitsevat alustaakseen tukevan tieverkon.

– Nyt on aika huolehtia siitä, että tieverkosta ei muodostu muun kehityksen riippakiveä, Raitanen sanoo.

– Allekirjoituksia on tullut viikossa liki kaksinkertainen määrä alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. En ole hämmästynyt, sillä moni järjestö tuntee jäsentensä päivittäisessä toiminnassa, että teiden ylläpito ja siihen osoitetut resurssit eivät ole kestävällä tasolla, toteaa toimitusjohtaja Kujala.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa 7.3.2023 mennessä osoitteessa https://www.tieyhdistys.fi/tietietoa/100-jarjestoa-tieston-asialla/

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!