Valtiovarainministeriö esittää budjettiesityksessään liikenteen lataus- ja jakeluinfratukien rahoituksen lopettamista jo ensi vuoden alussa. Valtio on tukenut vaihtoehtoisten polttoaineiden julkisen lataus- ja jakeluinfran kehitystä vuoden 2025 loppuun voimassa olevalla ns. liikenteen infratuella, jota on jaettu julkisten suurtehoisten latauspisteiden sekä vedyn jakeluinfran kehittämiseen.
Lisäksi valtio on tukenut taloyhtiöiden ja työpaikkojen latausinfrainvestointeja. Elinkeinoelämän järjestöt esittävät tukien sisällyttämistä alkavan kehyskauden suunnitelmiin sekä tukien uudistamista ja laajentamista.
Lataus- ja jakeluinfratukien jatkaminen ja kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta puutteellinen lataus- ja jakeluinfra ei jarruttaisi liikenteen käynnistymässä olevaa käyttövoimamurrosta. Liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästötavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman määrätietoisia käyttövoimamurrosta edistäviä toimia.
Pitkäjänteiset ja ennakoitavat tuet ovat edellytys maantieteellisesti kattavan ja eri liikennemuotojen tarpeet huomioon ottavan lataus- ja jakeluinfran aikaansaamiselle. Tukien aikaistettu lopettaminen olisi vallitsevassa markkinatilanteessa lyhytnäköistä.
Tukien lakkauttaminen olisi myös hallitusohjelman vastaista, sillä hallitusohjelma nostaa esille taloyhtiöiden latausmahdollisuuksien sekä kaasu- ja sähkölatausverkoston kehittämisen.
Asumisen tuki
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta jaettu taloyhtiöiden latausinvestointien tuki on ollut tärkeä liikenteen sähköistymisen mahdollistaja. Taloyhtiöt ovat hakeneet tukea aktiivisesti ja useimmissa tapauksissa latausinvestointeja ei ilman tukea olisi voitu toteuttaa. Taloyhtiöiden investointimahdollisuudet latausinfraan ovat heikot, koska korkokehitys vaikeuttaa myös taloyhtiöiden investointeja ja rahoituksen saantia.
Taloyhtiöiden latausinfratuen jatkolle on suuri tarve, sillä suurimmassa osassa kerros- ja rivitalokiinteistöjä ei ole vielä sähköautojen lataamiseen soveltuvia latauspisteitä. Kotilatausmahdollisuuden puuttuminen on edelleen yksi yleisimmistä syistä olla hankkimatta ladattavaa autoa.
Ilman valtakunnallista kattavaa lataus- ja jakeluverkkoa kotitalouksilla ja yrityksillä ei ole mahdollisuutta investoida sähkö-, kaasu- tai vetykäyttöisiin ajoneuvoihin. Pääteiden latausverkosto on viime vuosina rakentunut pitkälti markkinaehtoisesti, mutta julkisen infran tuella on voitu täyttää latauspisteverkon katvealueita ohjaamalla tuki kohteisiin, jotka eivät markkinaehtoisesti rakentuisi vielä pitkään aikaan. Erityisesti pikalatausverkostossa on vielä katvealueita.
Kuorma-autoille latausverkosto
Kuorma-autoille soveltuva julkinen latausverkosto puuttuu Suomesta vielä kokonaan. Myös varikkoalueiden, satamien ja terminaalien latausverkostoon tarvittaisiin alkuvaiheessa tukea, sillä kuorma-autojen sähköistymisessä ollaan vasta alkumetreillä. Kuorma-autojen latausinfra ei markkinaehtoisesti laajene vielä lähivuosina, koska sähkökäyttöisten kuorma-autojen määrä on vielä pieni.
Latausinfran puutteet jarruttavat kuorma-autokannan sähköistymistä, sillä ilman kattavaa latausverkostoa autojen toimintamatkat eivät riitä vaadittaviin kuljetustehtäviin. Latausverkko tulisi toteuttaa yhteistyössä eri osapuolten kanssa siten, että se tukee raskaan liikenteen taukopaikkojen ja levähdysalueiden verkostoa.
Vety tulossa
Suomessa ei vielä ole liikennekäyttöön tarkoitetun vedyn julkisia jakeluasemia. Lataus- ja jakeluinfran tuki laajennettiin vuonna 2022 kattamaan myös vedyn jakeluasemat. Tuki mahdollistaa viime ja tämän vuoden hakemusten perusteella viiden ensimmäisen jakeluaseman rakentamisen, joista osan odotetaan aukeavan jo vuoden 2024 aikana. Tämä mahdollistaa vedyn liikennekäytön alkamisen myös Suomessa.
Lataus- ja jakeluinfraan kohdistuvat leikkaukset hidastavat käyttövoimamurrosta. Lataus- ja jakeluinfratuen on tutkimuksissa havaittu olevan yksi kustannustehokkaimmista käyttövoimamurroksen edistämistoimista ja koko Euroopassa latausinfra laajenee tällä hetkellä tukien vauhdittamana. Tukien leikkaamisen sijasta tarvetta olisi tukien laajentamiselle myös varikkolatausinvestointeihin ja ammattiliikenteelle suunnattujen taksien, pikkubussien ja jakeluautojen latauspisteisiin.
Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että hallitus jatkaisi budjettiriihessään tukien rahoitusta riittävällä budjetilla, jotta liikenteen käyttövoimamurros ei jarruttaisi puutteelliseen lataus- ja jakeluinfraan.
Edustetut järjestöt: Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Teknologiateollisuus ry.
