Koti Blogi Sivu 412

Lappeenrannassa hyviä kokemuksia sähköbusseista

Kuva: Scania.

Suomen ensimmäisillä Scania Citywide LF BEV -sähköbusseilla on ajettu yli kaksi vuotta. Miten ne ovat käytännössä toimineet Lappeenrannassa, jonka joukkoliikenne on tekemässä tänä vuonna matkustajaennätystä?

Ensimmäiset täyssähköiset Scania Citywide LF BEVit saapuivat parisen vuotta sitten Suomeen. Nykyään niitä voi bongata kulkemasta Saimaan rannoilla, Suomen 13. suurimman kaupungin kaduilla. Ja hyvin ne Salpausselän maisemiin sopivatkin, sillä Lappeenranta on voittanut kahdesti Suomen ilmastopääkaupungin arvonimen.

Kuusi Citywide LF BEViä aloitti ajonsa Lappeenrannassa Savonlinjan liikennöiminä toukokuussa 2024. Mutta miten sähkö-Joukoiksi leikkisästi nimetyt joukkoliikenteen bussit ovat selvinneet Etelä-Karjalan maakuntakeskuksen kaduilla?
Yleensä suoran vastauksen saa ammattikuljettajalta, jollainen juuri saapuu Savonlinjan Lappeenrannan varikolle.

Ekiksi esittäytyvä ripeäliikkeinen kuljettaja laittaa muutamassa sekunnissa Joukon parkkiin latautumaan, ja näin on Ekin työvuoro ohi. Jouko taasen jatkaa kuljetustehtäviään muiden Joukojen kanssa latauksen jälkeen.

Eki, millainen ajettava Scania Citywide LF BEV on ollut, jota myös sähkö-Joukoksi kutsutaan?

”Hyvä. Saisivat kaikki olla samanlaisia. Tämä menee tasaisesti eikä nyi”, savolainen toteaa harvinaisen suorasanaisesti.

Yrityksen Lappeenrannan liikennepäällikkö Juha Meuronen on haastatellut muitakin kuljettajia. Palaute on ollut samansuuntaista. Sähkö-Scaniat ovat rivakoita lähtijöitä, eivät heilu eivätkä tutise.

”Ne ovat kokonaisuudessa toimineet hyvin. Linja-autot ovat teknisiä laitteita, joten niissä voi olla jotain pientä vikaa, mutta mitään suurta vikaa ei näissä ole ollut”, Meuronen sanoo.

Myös sähkölinja-autojen matkustajilta on tullut hyvää palautetta Lappeenrannan kaupungille.

”Asiakkaat ovat pitäneet niistä: ovathan sähköautot hiljaisempia. Tiedossani ei ole, että niistä olisi loppunut akku kesken ajon tai ne olisivat muusta syystä hyytyneet. Toisaalta kaikki autot hyytyvät joskus: se on sama kulkevat ne dieselillä tai sähköllä”, Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen hymähtää.

Lataus vaatii suunnittelua

Vaikka sähkölinja-autolla meno on mukavaa, niiden reittisuunnittelu ja käyttö vaativat erilaista osaamista kuin perinteinen dieselkalusto. Etukäteen on mm. mietittävä, miten pitkälle linjalle sähköbussin voi sijoittaa, koska, missä ja millä laitteella lataus tapahtuu. Meuroselle ja Lappeenrannan seudun joukkoliikenteelle on näistä kertynyt hyvää kokemusta.

”Tavoitteenamme on ajaa sähkölinja-autolla 300 km päivässä. Se pitäisi onnistua yönylilatauksen ja yhden päivällä tulevan välilatauksen myötä, kun olemme saaneet asennettua uudet latauslaitteistot. Nyt käytössämme ovat olleet väliaikaiset, siirrettävät latausasemat, jotka eivät ole yhtä tehokkaita. Niiden ja välilatauksen avulla on kuitenkin päästy hieman vajaaseen 300 kilometriin”, Meuronen kertoo.

Linja-autojen akut ja ajosuoritteet (range) ovat olleet sitä, mitä etukäteen luvattiin. Kuuden auton välillä on ollut pieniä eroja, mutta Meuronen arvelee sen johtuvan erilaisista renkaista. Liikennepäällikkö tietää talven lyhentävän ajosuoritetta, mutta ei ole ottanut siitä paineita. Päivittäisiä ajoreittejä ja latauskertoja muutetaan tarvittaessa.

Lappeenrannan tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenne on Hirvosen mukaan hyvä tapa vähentää CO2-päästöjä, sillä tieliikenteen osuus niistä on jopa yli 40 prosenttia.

Joukon suosio kasvoi

Lappeenrannan joukkoliikenteen suosio on kasvanut. Hirvonen veikkaa, että kahden miljoonan matkan vuosittainen raja rikotaan tänä vuonna.

”Oli hyvä, että saimme sähköbussit ajoon. Kaikki sujui hyvässä yhteistyössä liikennöitsijän kanssa”, Hirvonen sanoo.

”Idea sähkölinja-autoista tuli liikennöitsijältä. He kertoivat, että heillä olisi mahdollisuus hankkia niitä kuusi kappaletta. Liikennöitsijällä on jo ajossa kaksi kaasukäyttöistä linja-autoa ja meillä kaupungilla oli oma sähköbussikokeilu, joten tietoa vaihtoehtoisista käyttövoimista oli ennestään”, Hirvonen kertoo.

Kaupunki otti käyttöön sopimuksen kaksi optiovuotta ja korvasi liikennöitsijälle osan infran rakentamisesta ja muista sähkölinja-autoista aiheutuneista menoista. Seuraavaksi Savonlinjalle on tulossa 15 biokaasulla kulkevaa uutta Scania Fenceriä ajoon Joensuun seudulle.

Lue muita juttuja sähkölinja-autoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vaihda talvirenkaat alle ajoissa!

Kuva: Clas von Bell.

Autoilijoiden jokasyksyinen pohdinta renkaanvaihdon sopivasta ajankohdasta on taas käsillä. Talvirenkaat kannattaa laittaa alle mieluummin reilusti etuajassa kuin päivä liian myöhään. Pakkasyöt ja sen myötä tulevat jäiset aamut saattavat yllättää, vaikka päivällä ei talvikelejä olisikaan.

Lokakuun alku on tuonut tullessaan ajoittaisia pakkasaamuja eteläistä Suomea myöten ja Lapissa on satanut jo lumi maahan. Nyt on jo etelämmässäkin syytä miettiä talvirenkaiden vaihdolle sopivaa ajankohtaa. Päivälämpötilat alkavat olla yleisesti sen verran viileitä, että talvirenkaat toimivat varsin hyvin. Vastaavasti yllättävissä jäisissä kohdissa talvirenkaat ovat ylivertaiset.

Lain mukaan talvirenkaita on pakko käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Autoliiton barometrin mukaan noin puolet autoilijoista vaihtoi viime vuonna renkaansa lokakuun loppuun mennessä. Oulun ja Lapin läänien alueella lähes 80 prosentilla oli talvirenkaat autossaan marraskuun alkaessa. Marraskuussa talvirenkaisiin vaihtoi 44 % autoilijoista.

”Alueelliset erot kertovat siitä, että suomalaiset autoilijat osaavat käyttää omaa harkintaansa ja suurin osa vaihtaa renkaat ajoissa kelien muuttuessa”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Vaikka erilaisten rengashotellien ja renkaanvaihtopalveluiden suosio on vuosien saatossa kasvanut, niin 75 % autoilijoista säilyttää renkaansa edelleen itse ja 60 % vaihtaa tai vaihdattaa renkaat kotona.

”Renkaanvaihto vaikuttaisi olevan miesten vastuulla, sillä 91 % miehistä, joiden autoon vaihdetaan renkaat kotona, tekevät työn itse. Vastaavasti 81 % naisista kertoo perheenjäsenensä vaihtavan renkaat, jos ne vaihdetaan kotona”, Tolvanen sanoo.

Suomalaisilla tuntuu olevan edelleen selvä mielipide siitä, kummat ovat paremmat talvirenkaat, nastat vai kitkat. Peräti 80 % autoilijoista ilmoitti ajavansa talvella nastarenkailla. Pohjoisessa Suomessa nastarenkaiden osuus on jonkin verran suurempi kuin etelässä – Oulun ja Lapin lääneissä yli 90 %. Sähköautoilijoista vain alle 40 % on valinnut nastarenkaat.

”Nastarenkaat ovat tietyissä keleissä, kuten vetisellä jäällä, pidoltaan usein selvästi parhaat, mutta moni valitsee nastarenkaat vain vanhasta tottumuksesta. Laadukkaat nastattomat renkaat ovat erittäin hyvä vaihtoehto ja monissa yleisissä talviolosuhteissa jopa nastarenkaita paremmat. Tärkeintä talviliikenteessä on kuitenkin renkaista riippumatta sovittaa ajotapa ja -nopeus kelin mukaiseksi”, Tolvanen painottaa.

Autoliiton barometrin tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa 28.12.2023-3.1.2024.
Kohderyhmänä olivat 16–79-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.
Tulosten virhemarginaali kaikkien vastaajien tasolla (n=1000) on suurimmillaan +/- 3 %.

Lue myös

Helsingin Sanomien nastarengastestissä jaettu ykkössija!

Selvät voittajat TM:n suuressa talvirengasvertailussa!

Moottori-lehden kitkarengastestissä selvä ero parhaimman ja huonoimman välillä!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Tasoristeysonnettomuuksia tapahtui vuonna 2023 ennätyksellisen vähän

Kuva: Traficom.

Suomen rautateiden turvallisuustilanne pysyi hyvänä myös vuonna 2023. Matkustajaturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla ja tasoristeysonnettomuuksien määrä oli seurantahistorian alhaisin. Tasoristeysonnettomuuksista seurasi valitettavasti edellistä vuotta enemmän henkilövahinkoja. Tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi tehdään töitä koko rataverkon kattavasti. Tiedot käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikertomuksesta.

Vuonna 2023 junaliikenteen määrä väheni hieman edellisen vuoden tasosta. Tavaraliikenteen määrä jatkoi edellisen vuoden tapaan vähenemistään, kun taas matkustajaliikenteen määrä kasvoi ja palasi hyvin lähelle koronapandemiaa edeltävien vuosien tasoa.

Vuosikertomuksessa tarkastellaan muuan muassa matkustajaturvallisuutta, tasoristeyksiä ja henkilövahinkoja sekä muita rautatieturvallisuuden osa-alueita. Lisäksi vuosikertomuksessa esitellään EU-määritelmän mukaiset merkittävät rautatieonnettomuudet.

Tasoristeysonnettomuuksien määrä ennätyksellisen alhainen

Vuonna 2023 tapahtui 14 tasoristeysonnettomuutta, mikä on seurantahistorian alhaisin luku. Näistä tasoristeysonnettomuuksista kuusi luokiteltiin merkittäviksi rautatieonnettomuuksiksi. Kyseisissä onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti.

Merkittäviä rautatieonnettomuuksia edellistä vuotta enemmän

Vuonna 2023 Suomen rautateillä tapahtui yhteensä 21 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli neljä henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärä oli edellisvuotta suurempi ja pitemmän aikavälin tarkastelussa suurempi kuin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo.

Vuoteen 2022 verrattuna vähenemää tapahtui liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamissa henkilövahinko-onnettomuuksissa (7 kpl vuonna 2022 vs. 1 kpl vuonna 2023). Lisäystä sen sijaan tapahtui useissa onnettomuustyypeissä ‒ eniten törmäyksissä, joita tapahtui viisi vuonna 2023. Yksi näistä törmäyksistä oli kalustoyksiköiden välinen törmäys ja neljässä muussa tapauksessa juna törmäsi esteeseen.

Merkittävien onnettomuuksien lukumäärän lisääntymisestä huolimatta matkustajaturvallisuus on Suomessa edelleen erinomaisella tasolla. Junaliikenteessä, ratatöissä tai vaihtotöissä ei tapahtunut vuoden 2023 aikana yhtään matkustajien tai henkilökunnan kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Henkilövahingoista suurin osa on allejääntejä

Valtaosa Suomen rautateillä kuolleista henkilöistä kuolee jäätyään junan alle luvattoman rautatiealueella oleskelun seurauksena. Allejäänneissä menehtyy vuosittain noin 50‒60 henkilöä ja suurin osa allejäänneistä on tahallisia. Allejääntien vuosittaisissa lukumäärissä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Vuonna 2021 allejäänneissä kuolleiden henkilöiden lukumäärä oli keskimääräistä alhaisempi, mutta vuosina 2022 ja 2023 palattiin takaisin aikaisemmalle tasolle.

Vaihto- ja ratatöiden turvallisuus parantunut pidemmän ajanjakson tarkastelussa

Vaihtotöissä, eli esimerkiksi vaunujen siirtelyssä ja järjestelyssä tapahtuvien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vuosittainen lukumäärä väheni edellisvuoteen verrattuna ja vaihtotyöpoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt myös viimeisen 10 vuoden lukuja tarkasteltaessa.

Vähenemää on nähtävissä erityisesti törmäysten ja Seis-opasteen ohitusten lukumäärissä. Yhtenä keskeisenä taustatekijänä vaihtotyöpoikkeamien lukumäärän vähenemiseen vuonna 2023 arvioidaan olevan vaihtotyönopeuksien alentamiskokeilu, joka aloitettiin vuonna 2022.

Radanpidon turvallisuus on viime vuosina parantunut selkeästi ‒ turvallisuuspoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt kaikissa poikkeamakokonaisuuksissa. Vuonna 2023 tämä positiivinen kehitys hieman notkahti ja turvallisuuspoikkeamien kokonaismäärä kasvoi kymmenellä edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäystä havaittiin mm. ratatyön suojaamisvirheiden lukumäärässä ja niiden vähentämiseksi onkin viime aikoina tunnistettu ja toteutettu useita kehitystoimenpiteitä. Ratatyölupia annetaan yli 100 000 vuosittain.

Yli 2 500 tasoristeystä ‒ Miten niiden turvallisuutta parannetaan?

Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä tasoristeysten poisto- ja parannusohjelma, minkä lisäksi tasoristeysturvallisuutta pyritään parantamaan mm. muiden hankkeiden yhteydessä sekä radan kunnossapidon toimenpiteillä. Väylävirasto poisti vuoden 2023 aikana 30 tasoristeystä, 15 tasoristeyksen turvallisuutta parannettiin ja kolmeen tasoristeykseen lisättiin tasoristeyslaitokset.

Vuoden 2023 lopussa valtion rataverkolla oli 2 468 tasoristeystä. Valtion rataverkon lisäksi tasoristeyksiä sijaitsee yksityisraiteilla, joilla arvioidaan olevan joitakin satoja tasoristeyksiä.

Yksityisraiteilla tasoristeysturvallisuuden kehittäminen yksityisraiteen haltijoiden vastuulla
Yksityisraiteiden tasoristeykset sijaitsevat pääasiassa teollisuuslaitoksilla ja satamissa. Kyseisillä alueilla kulkeminen on tyypillisesti rajoitettua, mutta siltikin tasoristeyksiin liittyviä vaaratilanteita ja onnettomuuksia tapahtuu melko usein ja ne on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi toimintaan liittyväksi turvallisuusriskiksi.

Yksityisraiteilla sijaitsevissa tasoristeyksissä tapahtuvat onnettomuudet ovat tyypillisesti seurauksiltaan pienempiä, koska sekä juna- että autoliikenteen nopeudet ovat melko pieniä.

Yksityisraiteen haltijat ovat pyrkineet parantamaan tasoristeysten turvallisuutta mm. sisällyttämällä aiheeseen liittyvää informaatiota työntekijöiden turvallisuusperehdytyksiin sekä asentamalla STOP-merkkejä, tasoristeyslaitoksia tai erilaisia ääni- ja/tai valovaroituslaitteita raiteistollaan oleviin tasoristeyksiin. Lisäksi joissain kohteissa on muutettu alueen liikennejärjestelyjä siten, että tarve liikkua tasoristeyksen yli vähenee.

”Yksityisraiteiden haltijoiden toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti ja siten on tärkeää, että tasoristeysten parantamistoimia pohditaan paikkakohtaisesti. Toimijoiden tulee entistä paremmin huomioida tasoristeyksiin liittyvät riskit osana riskiarviointejaan ja parannustoimien kartoittaminen tulee tehdä yhteistyössä yksityisraiteen haltijan ja alueen toimijoiden kesken”, toteaa maaliikennejohtaja Heidi Niemimuukko.

Linkki rautateiden turvallisuuden vuosikertomukseen 2023.

Merkittävä onnettomuus: onnettomuus, jossa on osallisena vähintään yksi liikkeessä oleva raidekulkuneuvo ja jonka seurauksena vähintään yksi henkilö kuolee tai loukkaantuu vakavasti tai jonka seurauksena syntyy merkittäviä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja (aiheutuu vähintään 150 000 euron kustannukset) tai laajoja liikennehäiriöitä (vähintään kuuden tunnin ajan), lukuun ottamatta verstaissa, varastoissa ja varikoilla tapahtuvia onnettomuuksia.

Lue tästä muita juttuja tasoristeyksistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mika Lemmetti ja Tuukka Hallia rallisprintin Suomen mestareiksi

Mika Lemmetti otti Laitilassa toisen kaksivetojen Suomen mestaruutensa, Ensimmäinen tuli vuonna 2017. Kuva: Janette Taskinen / AKK.

Rallisprintin suomenmestaruussarjan viimeinen osakilpailu kaudella 2024 ajettiin lauantaina 12. lokakuuta SM Oili Jalonen Sprintissä. Mestaruuksista kaksi oli ratkennut jo ennen viimeistä kisaa, mutta vielä neljä oli jaossa Laitilan Vidilänkylässä ajetussa kisassa.

Kaksivetoisten yleisessä sarjassa Mika Lemmetti (LaihUA) oli hallinnut kauden tapahtumia ja saapui Laitilaan plakkarissa luokkavoitot kauden jokaisesta osakilpailusta. Mestaruuden ottaminen oli siis täysin omissa käsissä.

Luokassa 2 BMW 325:lla kilpaileva Lemmetti ei erehtynyt Laitilassakaan. Tuloksena luokkavoitto täysin ylivoimaisella, yli 20 sekunnin erolla. Ja kun yleiskilpailussa sijoitus oli lopulta toinen, pääsi Lemmetti juhlimaan uransa toista kaksivetojen Suomen mestaruutta 60,5 SM-pisteellä.

PokyUA:n Juha Lusa starttasi kisaan kahden pisteen takamatkalta. Toyota Starlet kiisikin Laitilassa komeasti luokkavoittoon ja yleiskisan kolmanneksi. Näin Lusan loppupisteet kirjattiin samoille numeroille kuin Lemmetin.

Rallisprintin SM-sarjassa lopulliseen pistepottiin huomioidaan kuudesta osakilpailusta viiden parhaimman pisteet. Mestaria jouduttiin hakemaan tässä tasapisteiden tapauksessa loppupisteistä pudotetusta osakilpailusta, sillä kaksikon viisi parasta kisaa olivat täysin identtiset. Tämä käänsi edun Lemmetille, jolla on pelkkiä luokkavoittoja täysillä pisteillä tältä kaudelta. Lusan tilaistoista löytyy puolestaan yksi kakkossija.

Pronssille nousi Laitilassa yleiskisan voittanut Ville Reuter (KaMK) Volvo S40:llä, kultainen ananas meni tänä vuonna Jere Pensaalle (LaihUA).

Nelivetojen yleisessä Rasmus Tuominen (AUK J-äijät) ja Tuukka Hallia (MäntsMK) ratkoivat mestaruuden. Molemmat olivat ajaneet tähän asti pelkkiä luokkavoittoja ja jakoivat kärkipaikkaa 55 pisteellä. Todellista taistelua ei lopulta saatu, kun Tuominen joutui Laitilassa taipumaan luokassaan kolmanneksi.

Hallia pääsi näin tuulettamaan täydellä 60,5 SM-pisteen potilla jo kolmatta perättäistä nelivetojen Suomen mestaruuttaan, joka tuli näytöstyyliin. Mitsubishi laukkasi nimittäin kauden jokaisessa osakilpailussa koko kilpailun nopeimpaan aikaan. Tuominen kesti 55 pisteellään kuitenkin hopealle ennen Aarni Mertasta (KajUA), joka keräsi kauden aikana 49,5 pistettä.

Kilpailukokemukseen perustuvassa junioreiden SM-sarjassa mestaruutta kauden päätteksi juhli Ari-Pekka Koivisto (YUA). Koivisto voitti sarjan viime vuonnakin, joten mestaruus on BMW M3 -kuskille toinen perättäinen. Yhden kilpailun tällä kaudella väliin jättänyt Koivisto voitti loput viisi kisaa ja pistepottiin merkattiin näin maksimit, eli 60,5. Junnuhopeaa 58,5 pisteellä otti Juho Väisänen (PuMK/UA) ja pronssia 51 pisteellä Aki Ala-Varvi (JaMoKe/UA).

Senioreiden mestariksi ajoi Veini Kämppi (MhMK), joka oli Laitilassa myös nopein sarjassaan. Mestaruus irtosi viiden pisteen erolla Jukka Lifländeriin (ImUA). Veijo Viitanen (RaaUA) kuittasi viimeisen mitalisijan ennen Tarmo Ollilaa (NokUAUA).

Naisissa ja nuorissa mestaruudet olivat ratkenneet jo ennen kauden päätöskisaa. Raahen UA:n Meiju Viitanen kävi vielä kuin kirsikaksi kakun päälle voittamassa Laitilan osakilpailussa luokkansa, eikä mestarista jäänyt näin mitään epäselvyyksiä. Hopeaa ottaa Kaisa Sistonen (NokUA) ja pronssia Marjo-Riitta Mansikkamäki (HämUA).

Nuorten mestari Ville Vatanen (K-KUA) ei ollut enää Laitilassa mukana. Poissaololla loistivat myös hopeamitalisti Miska Tuomisto (KeurUA) ja pronssimitalisti Aaron Holopainen (TTR). Luokkavoiton viimeisessä kisassa nappasi Veikka Koskinen (EurUA).

Suomi Cupin puolella BMW Rallisarjan mestariksi ajoi Ville Mäntynen (AUK J-äijät) ja joukkuekisassa mestaruutta juhlii Raakateippi, jossa ajoivat Lemmetti, Hallia ja Pensas.

SM Oili Jalonen Sprint, Laitila

Yleiskilpailun tulokset

2WD
1. Ville Reuter (lk5) 2:20,56
2. Mika Lemmetti (2) +1,19
3. Veini Kämppi (16) +2,06
4. Ari-Pekka Koivisto (9) +2,34
5. Veijo Viitanen (16) +2,34

4WD
1. Tuukka Hallia (lk7) 2:06,79
2. Aleksi Röyhkiö (7) +4,11
3. Jooa Iivari (13) +4,43
4. Samuli Pokela (7) +8,31
5. Niko Riikonen (17) +9,79

Luokkavoittajat

Yleinen
LK1: Jere Pensas
LK2: Mika Lemmetti
LK3: Juha Lusa
LK4: Jarno Virta
LK5: Ville Reuter
LK6: Aarni Mertanen
LK7: Tuukka Hallia

Juniorit
LK8: Santeri Rantatalo
LK9: Ari-Pekka Koivisto
LK10: Riku Rantasalo
LK11: Petri Väyrynen
LK12: Aki Ala-Varvi
LK13: Jooa Iivari

Seniorit
LK15: Mika Rantasalo
LK16: Veini Kämppi

Naiset
LK18: Meiju Viitanen

Nuoret
LK21: Veikka Koskinen

BMW-Rallisarja
LK22: Ville Mäntynen

Rallisprint SM -pisteet: 6/6 osakilpailua

2WD Yleinen
1. Mika Lemmetti 60,5p
2. Juha Lusa 60,5p
3. Ville Reuter 53,5p
4. Jere Pensas 47,5p
5. Ville Keljo 47p

4WD Yleinen
1. Tuukka Hallia 60,5p
2. Rasmus Tuominen 55p
3. Aarni Mertanen 49,5p
4. Aleksi Röyhkiö 49,5p
5. Samuli Pokela 41p

Juniorit
1. Ari-Pekka Koivisto 60,5p
2. Juho Väisänen 58,5p
3. Aki Ala-Varvi 51p
4. Petri Väyrynen 44p
5. Sami Takala 43p

Seniorit
1. Veini Kämppi 57,5p
2. Jukka Lifländer 52,5p
3. Veijo Viitanen 43,5p
4. Tarmo Ollila 42p
5. Markku Lindblom 39,5p

Naiset
1. Meiju Viitanen 42p
2. Eeva-Kaisa Sistonen 28p
3. Marjo-Riitta Mansikkamäki 27,5p
4. Kati Vinni 12p
5. Liisa Sutinen 7p

Nuoret
1. Ville Vatanen 44p
2. Miska Tuomisto 32p
3. Aaron Holopainen 30p
4. Rasmus Pentti 19p
5. Veikka Koskinen 10,5p

Suomi Cup -pisteet: 6/6 osakilpailua

BMW-Rallisarja
3. Ville Mäntynen 53,5p
1. Petri Harjula 47p
2. Sami Laurila 43p
4. Anssi Luoma-Aho 30p
5. Kai Nurmi 15,5p

Joukkueet
1. Raakateippi 198,5p
2. Ämmälänkylän Rallyrings 162,5p
3. Koivisto & Viitanen Racing Team 158p
4. RPM Team Kajaani 148p
5. PTP Motorsport 112,5p

Lue muita juttuja rallisprintistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Torniossa kolme liikenneonnettomuutta melkein samaan aikaan

Kuva: CvB.

Lauantaina noin puoli kahden aikaan iltapäivällä tuli poliisille ilmoitus kolmesta eri liikenneonnettomuudesta Torniossa. Perämerentiellä oli henkilöauto ajautunut moottoritien kaistojen välissä oleviin kaiteisiin. Kuljettajalle ei tullut onnettomuudessa vammoja.

Seuraavassa onnettomuudessa henkilöauto oli lähtenyt ohituskaistalla ohittamaan hitaampaa ajoneuvoa ja ohittajan ajoneuvo lähti sivusuunnassa liukumaan osuen moottoritiellä sillan kaiteeseen. Kuljettaja valitteli kylkeään ja ensihoito kävi hänet tarkastamassa, mutta vakavampia vammoja ei ollut.

Hieman näiden onnettomuuksien jälkeen samalla moottoritiellä ohittava auto lähtikin luisuun ja törmäsi edellä menevän auton perään. Tässäkin onnettomuudessa kuitenkin selvittiin ilman henkilövahinkoja.

Onnettomuuksien todennäköinen syy on ollut yhtäkkiä muuttunut sää. Tien pinta on ollut jäässä, mutta sää muuttui vesisateeksi, mikä teki tien pinnasta todella liukkaan.

Lue myös

Kaksi kolaria Vaasassa — poliisi pyytää vihjeitä

Kuljettajan heikentynyt terveydentila muodostaa suuren riskin turvallisuudelle

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Päivän urheiluauto: Morganin valmistus käsityönä kesti 7 vuotta

Kuva: CvB.

Tämän auton tilaaminen vaati hieman kärsivällisyyttä — toimitusaika oli peräti 7 vuotta.

Kyse on Morgan Plus 8 -mallista, joka on tilattu tehtaalta yksilöllisesti määriteltynä. Auto on tehty käsityönä ja se on vuosimallia 1997, vaikka sen ulkonäkö noudattaa vuoden 1936 ulkonäköä.

Kuva: CvB.

Näitä autoja on valmistettu vuosina 1968 – 2003 kaikkiaan 6 023 kappaletta. Auton väri on British Racing Green.

Auto painaa 1050 kiloa ja sitä vauhdittaa 3,94-litrainen V8-moottori. Tehoa moottorissa on 240 hevosvoimaa ja huippunopeus on 240 km/h.

Kuva: CvB.

Auto oli esillä 5.9.2015 Helsingin Rautatientorilla Sports Car Club of Helsinki (SccH) -yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti.

Katso tästä muita urheiluautoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nissan lanseeraa edullisen Vehicle to Grid -teknologian vuonna 2026

Kuva: Nissan.

Nissan ilmoitti lanseeraavansa edullisen kaksisuuntaisen latauksen osassa sähköautomallistoa vuodesta 2026 alkaen. Tämä on keskeinen askel kohti yhtiön visiota luoda ympäristöystävällinen energiajärjestelmä.

Hanke edistää Nissanin liiketoimintasuunnitelmassa, The Arcissa, tehtyä sitoumusta tarjota innovaatiota, jotka mahdollistavat siirtymän sähköajoneuvoihin ja avaavat yhtiölle uusia tulovirtoja. Se tukee myös yhtiön pitkän aikavälin visiota, Ambition 2030, luoda puhtaampi, turvallisempi ja osallistavampi maailma.

V2G-teknologia mahdollistaa sähköajoneuvojen omistajien käyttää autonsa akkuun varastoitua sähköä kotinsa virtalähteenä tai myydä se takaisin verkkoon. Teknologia lanseerataan aluksi Isossa-Britanniassa, jota seuraavat muut Euroopan markkinat.

Hankkeen mahdollistaa Nissanin laaja kokemus V2G-teknologiasta, sillä yhtiö on toteuttanut noin 40 pilottihanketta maailmanlaajuisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Nottinghamin yliopistossa, Iso-Britanniassa tehdyn projektin jälkeen Nissanista on tullut ensimmäinen autonvalmistaja, joka on saanut G99 Grid -koodisertifioinnin AC-pohjaiselle ratkaisulle. Tämä sertifionti vaaditaan sähkön syöttämiseksi Ison-Britannian kansalliseen verkkoon.

Nissanin tavoitteena on ottaa V2G-teknologia käyttöön Euroopan markkinoilla ja sen ulkopuolella Nissan Energy -nimellä. Nissan Energy tarjoaa kuluttajille joko AC- tai DC-pohjaisia V2G-ratkaisuja paikallisen infrastruktuurin ja sääntelyvaatimusten mukaisesti.

Vehicle to Grid -teknologian hyödyt

Nissanin kaksisuuntaisen V2G-teknologian avulla asiakkaat voivat puolittaa sähköajoneuvon vuosittaiset käyttökustannukset. Sama teknologia voi myös vähentää latauksen nettopäästöjä 30% vuodessa per sähköajoneuvo keskimääräisessä brittiläisessä kotitaloudessa.**

V2G-teknologialla varustetut sähköajoneuvot voivat olla ratkaisevassa roolissa uusiutuvien energialähteiden integroinnissa, varastoimalla tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettua sähköä ja syöttämällä sen takaisin verkkoon tarvittaessa, vähentäen näin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Nissanin järjestelmä, joka tulee tarjolle Isossa Britanniassa, eroaa muista V2G-ratkaisuista mahdollistamalla kaksisuuntaisuuden sekä AC- että DC-virroille integroidun, ajoneuvon sisäisen laturin ansiosta. Tämä vähentää merkittävästi kotilaturin kustannuksia ja tekee teknologiasta saavutettavampaa useammille ihmisille.

Nissanin tavoitteena on tarjota kaksisuuntainen laturi hintaan, joka on verrattavissa nykyisin saatavilla olevaan yksisuuntaiseen laturiin. Kustannusten alentamisen lisäksi Nissanin V2G-järjestelmä antaa asiakkaille täydellisen hallinnan ja joustavuuden energiansa suhteen erillisen sovelluksen kautta.

Lanseeraus on osa Nissanin strategiaa luoda täysin integroitu energiajärjestelmä – kestävästi valmistetut sähköajoneuvot tarjoavat päästötöntä liikkumista, ladattuna puhtaalla energialla ja sen lisäksi ne kykenevät syöttämään sähköä takaisin kotiin sekä verkkoon.

Vahvat kumppanuudet tukevat menestyksekästä kokeilua Isossa-Britanniassa

V2G-kokeilu Isossa-Britanniassa on osittain rahoitettu Ison-Britannian hallituksen Advanced Propulsion Centre (APC) -keskuksen toimesta, joka on perustettu tukemaan ja nopeuttamaan autoteollisuuden siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Kokeilun aikana Nissan työskenteli useiden kumppaneiden kanssa, mukaan lukien Dreev ja Enovates. Dreev vastasi datan keräämisestä, asiakasprofiilien luomisesta ja lataus- ja purkusuunnitelman asettamisesta analysoimalla tietoja laturista.

Enovates, belgialainen teknologiayritys, kehitti sähköajoneuvojen latauslaitteen (EVSE), mukaan lukien sen asennus ja testisertifiointi. Laturi toimii järjestelmän keskuksena, lähettäen ja vastaanottaen tietoja energian kysynnästä ja tarjonnasta Dreevin pilvestä, ja ohjaten auton lataamaan tai purkamaan sähköä asetetulla määrällä kotiin tai verkkoon.

Nottinghamin yliopisto oli myös keskeisessä roolissa kokeilussa, tarjoten toimintapohjan kampuksellaan sijaitsevissa Creative Energy Homes -kodeissa ja tukien akateemista tutkimusta. Nissan jatkaa yhteistyötä näiden ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta tarvittavat verkon sertifioinnit saadaan myös muilla markkinoilla. Yhteistyö jatkaa myös saumattoman käyttäjäkokemuksen kehittämistä ja laajentaakseen teknologian saatavuutta useammille asiakkaille.

** Älykkään ja ei-älykkään latauksen kustannussäästö perustuu tyypillisen brittiläisen asiakkaan sähköajoneuvon energialaskuun eDF Dreevin simulaation mukaan.

Katso tästä muita V2G-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kaksi kolaria Vaasassa — poliisi pyytää vihjeitä

Kuva: CvB.

Vaasassa on lyhyen ajan sisällä tapahtunut kaksi kolaria, joihin poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja.

Ensimmäinen kolari tapahtui Meijerinkadun ja Sepänkyläntien risteyksessä lauantaina 5.10. noin kello 23.00. Pyöräilijä oli ylittämässä suojatietä, kun autoilija oli törmännyt häneen. Autoilija ei ollut jäänyt tarkistamaan tilannetta vaan oli jatkanut matkaa. Auto oli vanhempaa vuosimallia oleva harmaa farmari.

Toisessa tapauksessa kaksi lasta olivat pyöräilemässä kouluun Ratakadulla maanantaina 7.10. noin klo 07.45, kun suojatietä ylitti aikuinen mies sähköskuutilla. Mies törmäsi vauhdilla toiseen lapsista, jonka seurauksena sekä lapsi, että mies lensivät nurmikolle.

Lapselle tuli lieviä vammoja ja pyörä vaurioitui eturenkaasta ja- haarukasta. Mies oli pysähtynyt ja tarkistanut lapsen kunnon, mutta jatkanut matkaa antamatta yhteystietojaan. Mies oli puhunut englantia.

Poliisi pyytää vihjeitä sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi .

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Sähköautojen latausasemien yhteyteen latausta nopeuttavaa sähkön varastointia

Ensimmäiset Cactos Two -järjestelmät otettiin käyttöön Joroisten Jari-Pekka-huoltoaseman Faast-pikalatauspisteellä syyskuussa. Kuva: Mikko Kankainen

Suomen sähköautokanta kasvaa kasvamistaan. Sähköautokanta oli kesäkuun 2024 lopussa 251 552 kappaletta, mikä edustaa peräti 8,8 prosenttia koko henkilöautokannasta Suomessa.

Määrä alkaa vähitellen näkyä lisääntyvinä ruuhkapiikkeinä sähköautojen latausasemilla.

Tavanomaisella sähköauton latausasemalla usean auton yhtäaikainen lataaminen on hitaampaa kuin yhden auton. Latausasemat ruuhkautuvat etenkin juhlapyhinä ja muina ajoliikenteen osalta vilkkaina aikoina. Esimerkiksi viime jouluna uutisoitiin sähköautoasemien latausruuhkista.

Energian varastointiin keskittynyt suomalaisyritys Cactos lupaa purkaa latausasemilla tikittävät ruuhkapommit mahdollistamalla suuremman lataustehon kuin mitä sähköliittymät yksinään pystyvät tarjoamaan.

“Toistaiseksi latausasemia on ilmestynyt katukuvaan hyvin suhteessa sähköautoihin, mutta infraa ei ole vielä riittävästi, mikä näkyy latausasemien ajoittaisena ruuhkautumisena. Me autamme tehostamalla latausasemia”, Cactos Oy:n toimitusjohtaja Oskari Jaakkola sanoo.

Perinteinen latausasema vs. Cactos Two:lla varusteltu latausasema. Kuva: Cactos.

Yhtiön vastikään lanseeraama Cactos Two -niminen sähkövarastojärjestelmä mahdollistaa usean auton lataamisen samanaikaisesti täydellä latausteholla.

Järjestelmä purkaa varastoitua energiaa laturien tarpeisiin silloin kun sähköliittymän mahdollistama teho on jo käytetty. Lisäksi se mahdollistaa nykyisten latausasemien laajentamisen ilman suuria investointeja sekä auttaa säästämään tehomaksuissa.

Ensimmäinen asema auki Joroisissa

Ensimmäiset Cactos Two -järjestelmät otettiin käyttöön Joroisten Jari-Pekka-huoltoaseman Faast-pikalatauspisteellä syyskuussa.

Marraskuun aikana järjestelmä otetaan käyttöön Faastin ja Menevän pikalatausasemilla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä, DB Schenkerin Viinikkalan terminaalissa sekä Hartolan Jari-Pekka-huoltoasemalla.

Faast Point Oy:n toimitusjohtaja Daniel Pasternack sanoo Faastin avaavan vuoden 2024 aikana kolmesta viiteen asemaan eri puolilla Suomea, ja toistakymmentä asemaa lisää vuoden 2025 aikana. Vuosina 2025-2026 tavoitteena on laajentaa ketjua noin 20-30 lisäasemalla.

Pasternackin mukaan Cactos Two -järjestelmällä on tärkeä rooli asiakastyytyväisyyden ja latauspalvelujen kehittämisen kannalta koko Suomessa.

“Cactos on ollut Faastin mukana alusta asti ja uuden ratkaisun ansiosta pystymme tarjoamaan korkeampaa tehoa, lyhyempiä latausaikoja ja parantamaan palvelumme toimintavarmuutta myös vilkkaimpina aikoina”, Pasternack sanoo.

https://www.cactos.fi/

Lue tästä muita Cactos-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Päivän kuva: Tyylikäs polkuauto

Kuva: CvB.

Oheinen polkuauto on kuvattu Viron Moottoriurheilumuseossa. Auton taustasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta ainakin se on rakennettu tyylikkääksi polkuautoksi.

Autossa on reilun kokoinen tuulilasi ja avautuvat ovet. Lisäksi ohjaamossa on kojelauta jossa nopeusmittari ja kello.

Kuva: CvB.

Auton molemmissa päissä on kunnon puskuri ja edessä tyylikäs maski. Takana on takavalot.

Pyörien kohdalla on komeat lokasuojat.

Katso tästä muita Päivän kuvia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: CvB.