Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on huolissaan Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja edellyttää, että se huomioidaan teollisuuspolitiikassa ja seuraavassa hallitusohjelmassa. Logistiset haasteet voivat johtaa siihen, että Suomi sivuutetaan investointipäätöksiä tehdessä.

Hallitus lähetti maaliskuussa eduskunnalle selonteon teollisuuspolitiikasta. Selonteko pohjautuu teollisuuspoliittiseen strategiaan, jonka valmisteluun myös SKAL osallistui.

Vallitsevassa globaalissa tilanteessa teollisuuspolitiikassa on olennaista kiinnittää enemmän huomiota logistisen kilpailukyvyn vaikutuksiin esimerkiksi yritysten sijoittumisessa Suomeen.

– Kuljetuskustannukset korostuvat kansainvälisessä kilpailussa ja yritysten sijoittumisessa yhä vahvemmin, mistä syystä Suomen kilpailukykyä täytyy puolustaa, SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas muistuttaa.

Logistiikan tehokkuus ratkaisevaa

Kaiken yritystoiminnan ja jokaisen toimialan perusedellytys on toimiva ja tehokas logistiikka. Pitkien etäisyyksien Suomessa se korostuu muuta Eurooppaa enemmän.

Välikangas korostaa, että tarvitaan esimerkiksi hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri, jonka rahoitukseen ymmärretään panostaa riittävästi. Se on kaikkien suomalaisten etu, Välikangas sanoo.

– Tässä globaalissa myllerryksessä yritykset tekevät uusia sijoituspäätöksiä monista lähtökohdista. Tämä korostaa logistiikan merkitystä. Itärajamme on kiinni, mikä heikentää logistista sijaintiamme. Myös valtioiden välinen tukikilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen: toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla avainasemassa Suomeen tulevissa investoinneissa, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala painottaa.

– Pidämme tärkeänä, että teollisuuspolitiikan, yritysten sijoittumisen ja logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen vaikuttaa nyt hallituskauden lopussa tehtäviin päätöksiin. Sen tulee olla lähtökohtana myös Suomen seuraavassa hallitusohjelmassa, Kujala sanoo.

SKALin kahdeksan ehdotusta logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

SKAL ehdottaa ohjelmassaan ratkaisuja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden edistämiseen sekä teollisuuspolitiikan vahvistamiseen.

1. Logistisen kilpailukykymme perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä. Tarvitaan hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri. Infrarahoitukseen on panostettava riittävästi. Julkinen rahoitus on jatkossakin liikenneverkon rahoituksen keskeinen lähde.
2. Kustannustekijöihin ja energian hintaan kiinnitettävä huomiota. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan suurimmat kustannustekijät ovat palkat, polttoaineet ja ajoneuvon hankinta, huolto ja muu ylläpito.
3. Panostuksia EU-ennakkovaikuttamiseen. Yleisesti liikennettä ja tieliikennettä koskevista päätöksistä jopa 80 % tulee EU-tasolta. Suomen EU-ennakkovaikuttamiseen on panostettava.
4. Erilaiset logistiikkajärjestelmät. Ne kytkeytyvät teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään niin fyysisesti kuin digitaalisesti: esimerkiksi kuljetusten tarvitsemat tiedot syntyvät teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmissä ja tämän prosessin tulee olla mahdollisimman automaattinen.
5. Valtioiden välinen tukikilpailu. Kilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen – toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla ratkaisemassa investointeja Suomeen.
6. Huomio logistiseen sijaintiin. Itärajamme on kiinni ja olemme entistä enemmän logistisella takamatkalla. On tarkasteltava, miten sen negatiiviset vaikutukset logistiikkaan voidaan kompensoida.
7. Globaalit muutokset. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus korostavat logistiikan merkitystä.
8. Osaavan työvoiman turvaaminen. Työvoiman saatavuus tulee olemaan myös logistiikan haaste. Erityisesti maantieliikenteen kuljettajapula vaivaa koko Eurooppaa.

Lue muita juttuja SKALista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //