Koti Blogi Sivu 2641

Hiihtolomaliikenne alkaa, tässä viisi vinkkiä turvallisempaan matkantekoon

Hiihtolomaliikenne käynnistyy perjantaina 17.2. iltapäivällä, kun eteläsuomalaiset aloittavat lomansa. Perjantai on menoliikenteen vilkkain päivä.

Hiihtolomaliikenne alkaa, tässä viisi vinkkiä turvallisempaan matkantekoon

Hiihtolomaliikenne käynnistyy perjantaina 17.2. iltapäivällä, kun eteläsuomalaiset aloittavat lomansa. Perjantai on menoliikenteen vilkkain päivä.

Moottoripyöräpoliisi on tämän vuoden Stadin skoude

Hiihtolomaliikenne käynnistyy perjantaina 17.2. iltapäivällä, kun eteläsuomalaiset aloittavat lomansa. Perjantai on menoliikenteen vilkkain päivä.

Yksi kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti tasoristeysonnettomuudessa

Keskiviikkoiltana kello 19.50 aikoihin Parikkalasta Savonlinnaan kulkeva kiskobussi törmäsi Punkahajrun Sahatien puomittomassa tasoristeyksessä henkilöauton vasempaan kylkeen.

Video: Varoittava esimerkki, kova tuuli voi olla todella hengenvaarallinen

Suomessa on harvoin todella hengenvaarallisia tuulia – onneksi.

Valtteri Bottas arvostaa juuriaan

Valtteri Bottas on mukana järjestämässä liikuntatapahtumaa kotikunnassaan Nastolassa.

Lexus esittelee Genevessä GT3-kilpurinsa

Nyt Lexus esittelee täysin uuden LS 500h -täyshybridinsä Geneven autonäyttelyssä.
Myös vuoden 2017 RC F GT3 -kilpa-auto esitellään ensi kertaa Euroopassa.

75-vuotias mies kuoli rajussa ulosajossa Alajärvellä

Aamulla vähän kello kahdeksan jälkeen Pohjanmaan hätäkeskukseen ilmoitettiin ulosajosta Alajärvellä Kyyjärventiellä.

Uusi tieliikennelaki: Tulevaisuudessa saa pysäköidä väärään suuntaan!

Kuva: CvB.
.15.2.2017 11.15

Uusi tieliikennelaki tuonee paljon muutoksia. Yksi näkyvä muutos on keltaisen viivan vaihtuminen valkoiseksi. Myös pysäköinti ”väärään” suuntaan tulee sallituksi.

Tieliikennelain kokonaisuudistus on edennyt lausuntovaiheeseen. Lakiluonnokseen on koottu tieliikenteessä toimimista ja käyttäytymistä koskevat säännökset.

Uudistuksella sääntelyä sujuvoitettaisiin korjaamalla vanhan lainsäädännön tulkinnanvaraisuuksia ja puutteita sekä varauduttaisiin tieliikenteen nopeaan tekniseen kehitykseen ja automaatioon, todetaan Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Esitysluonnokseen sisältyvät muun muassa liikennesäännöt sekä säännöt liikenteenohjauksesta, ajoneuvon käyttämisestä ja lain rikkomisesta.

Voimassa oleva laki on vuodelta 1981 ja sitä täydentävät lukuisat asetukset eri vuosilta. Lakia on muutettu useita kymmeniä kertoja.

Nyt lausuntokierrokselle lähetettävässä luonnoksessa normisto on koottu tiiviimmin yhteen ja yksittäisten säännösten määrää on vähennetty.

Rikesakko liikennevirhemaksuksi

Tieliikennelain uudistuksella toimeenpantaisiin valtioneuvoston joulukuinen periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Periaatepäätöksessä hallitus sitoutui myös muuttamaan liikenteen rangaistusjärjestelmää.

Lakiehdotuksessa luovuttaisiin lievemmissä rikkeissä rikesakkoihin ja sakkomenettelyyn perustuvasta järjestelmästä ja säädettäisiin uusi hallinnollisesti kevyempi laaja-alainen liikennevirhemaksu järjestelmineen.

Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu. Maksu vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20 – 400 euron välillä. Automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta voitaisiin määrätä ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu.

Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava, jolleivät he osoittaisi todennäköiseksi, etteivät olleet toimineet kuljettajina rikkomuksen tekohetkellä.

Uuden järjestelmän myötä automaattinen liikennesääntöjen valvonta olisi helpompaa ulottaa ylinopeuksien lisäksi myös esimerkiksi suojatiesäännön noudattamiseen ja punaisia päin ajamiseen.

Liikennedata käyttöön, keltaisesta viivasta valkoinen

Liikenteen automaation edellytyksiä parannettaisiin luonnoksen mukaan muun muassa sillä, että tienkäyttäjänä pidettäisiin jatkossa myös ajoneuvoa muualta kuin auton sisältä ohjaavaa henkilöä. Esimerkiksi auton pysäköinti on jo nyt uusimmissa autoissa mahdollista auton ulkopuolelta käsin.

Liikennemerkkien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjauslaitteiden paikkatiedot olisi jatkossa toimitettava kattavammin Liikenneviraston ylläpitämään tietojärjestelmään, josta tietoa on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin.

Keltainen sulkuviiva merkittäisiin jatkossa eurooppalaiseen tapaan kustannuksia säästävällä valkoisella värillä, jolla on myös parempi erottuvuus esimerkiksi konenäköä silmällä pitäen.

Heikompien ehdoilla

Lakiluonnoksen kantavana tavoitteena on suojella erityisesti haavoittuvammassa asemassa olevia liikenteessä. Säädösehdotuksissa onkin pyritty ottamaan huomioon erityisesti jalankulku ja polkupyöräily.

Polkupyöräilysäännöksiä selkeytettäisiin. Uudella liikennemerkillä voitaisiin sallia kaksisuuntainen pyöräily yksisuuntaisella kadulla. Lakiin otettaisiin myös uusi käsite pyöräkatu, jolla autoilijan tulisi antaa esteetön kulku pyörille ja sovittaa nopeutensa pyörien liikenteen mukaiseksi.

Pyörätien jatkeen voisi tulevaisuudessa merkitä vain, jos risteävällä tielle olisi asetettu ajoneuvoliikenteelle väistämisvelvollisuus.

Suojateiden näkyvyyttä parannettaisiin siten, että ne tulisi jatkossa merkitä aina sekä liikennemerkillä että tiemerkinnällä.

Tavoitteena on myös, että tienkäyttäjät ottaisivat enemmän vastuuta omasta liikenneturvallisuudestaan. Esimerkiksi polkupyöräkypärän ja heijastimen käyttöä suosittavat säännökset poistettaisiin laista ja niiden käyttöön kannustettaisiin tehokkaammilla keinoilla.

Auton saisi pysäköidä väärään suuntaan


Useita ajoneuvojen käyttöön liittyviä sääntöjä muutettaisiin. Esimerkiksi ajoneuvon pysäköinti kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä sallittaisiin. Ajoneuvo saisi poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen, jos risteävällä ajoradalla on kaksi tai useampia kaistoja.

Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisista 80–100 km/h:n nopeusrajoituksista luovuttaisiin.

Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa. Uudet nopeat traktorit rinnastettaisiin kuorma-autoihin.

Taksinkuljettajalle, katsastajalle ja traktorin kuljettajalle tulisi turvavyön käyttövelvollisuus.

Talvirengasmääräyksiä laajennettaisiin paremmin vastaamaan Suomen vaihtuvia keliolosuhteita. Talvirenkaita olisi käytettävä jo marraskuulta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Ehdotettuja uusia ajoneuvojen kuljettamiseen liittyviä liikennemerkkejä olisivat esimerkiksi tien vähimmäisnopeus, väistämisvelvollisuus pyörätien ylityspaikassa, sähköautojen latauspaikka ja nastarenkaiden käyttökielto tieosuudella.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 13.4.2017. Lausuntoja voi antaa julkishallinnon www.lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa.

Tekniikan Maailma: "Surkeiden talviautojen aika on ohi"

Kuva: Pekka Nieminen / Otavamedia.
15.2.2017 09.15


Kaikki autot ovat nykyään melko hyviä talviautoja, todetaan Tekniikan Maailman tiedotteessa. Tiedotteen mukaan kaksi autoa kuitenkin erottui joukosta TM:n talviautovertailussa.

Tekniikan Maailman tämänvuotisessa talvivertailussa sekä Audi Q2 1,4 TFSI että Volvo S90 D3 saivat arvosanan 9,1 ja viisi lumikidettä. Kolmossijalle nousi MercedesBenz E 220 d A arvosanalla 8,8.

Kaikkiaan vertailuun pääsi mukaan 16 autoa, joista pääosa oli viime vuoden uutuuksia. Tänä vuonna mukaan hyväksyttiin ainoastaan kaksivetoisia autoja.

Lisäksi otettiin mukaan myös kolme tärkeää, viime vuonna sivuun jäänyttä : Honda HR-V, Jaguar XE ja hallitseva Vuoden Auto Opel Astra. 

Uutuuksista pois joutuivat jäämään BMW:n uusi 5-sarja sekä Škoda Kodiaq, joita ei vielä vertailua tehtäessä ollut saatavana kaksivetoisina versioina.

Mukaan pyrittiin saamaan suosituimmat moottori-, vaihteisto- ja varusteversiot. Vertailuryhmässä oli 10 bensiinikäyttöistä autoa, 3 bensiinihybridiä ja 3 dieselkäyttöistä autoa.

Etuvetoisia oli 13, takavetoisia 3, ja automaattivaihteisto oli 10 autossa. Autojen hintahaarukka asettui noin 20 000:n ja 60 000 euron välille.

Kylmäkulutus ja kylmäpäästöt jälleen testiohjelmassa

Vertailun eri osa-alueet noudattelivat perinteistä talvivertailun kaavaa. Paremmuusjärjestyksen löytäminen yhdeksän eri arvostelualueen ja 28 eri ominaisuuden välillä vaati tuhansia mittauksia ja noin 32 000 ajokilometriä.

Suurimmat painoarvot saivat Lämmityslaite (20 %) ja Hallittavuus (15 %). Muut alueet ovat Talviajo maantiellä, Jarrut, Etenemiskyky, Kylmäkulutus, Kylmäpäästöt, Valot ja näkeminen (kaikki 10 %) ja Sähkölämmittimet (5 %). 

Myös Talvivarusteet ja Käytettävyys arvioitiin, mutta ne eivät vaikuttaneet loppuarvosanaan.

Viime vuonna kylmäkulutusta ja -päästöjä ei mitattu, koska Suomessa ei ole nelivetoautoille soveltuvaa päästö- ja kulutusmittauksiin soveltuvaa laboratoriota, mutta nyt nuo osa-alueet olivat jälleen mukana. Päästöissäkin on edelleen isoja eroja, mutta virallisten rajojen ylityksiä ei nähty.

Kylmäkulutus arvosteltiin hyötysuhteen perusteella, sillä näin erikokoisia autoja ja moottoreita on mahdollista parhaiten verrata keskenään. Kylmänä paraskin vertailuauto kykeni käyttämään vain alle 9 prosenttia polttoaineen energiasta auton liikuttamiseen.

Vertailun käytännön kokeita tehtiin sekä Etelä-Suomessa että Ivalon alueen testiradoilla ja maanteillä.

Uutena kokeena automaattinen hätäjarrutus

Useimmat uudet autot on varustettu kameran ja/tai tutkan avulla toimivalla automaattisella hätäjarrutusjärjestelmällä. Päätimme testata niiden toimivuutta talvisissa olosuhteissa. Tätä varten TM rakensi seisovaa autoa simuloivan pehmustetun esteen.

Useimmissa autoissa hätäjarrutusjärjestelmät toimivat odotetusti, mutta pieniä yllätyksiäkin tuli. Esimerkiksi VW-konsernin autoissa (Audi, Seat, VW) järjestelmä ei tuntunut toimivan lainkaan, kunnes selvisi, että se on ohjelmoitu toimimaan ainoastaan navigaattorin karttaan sisältyvällä tiealueella, ei testiradoilla.

Hätäjarrutustoimintoa ei vielä arvosteltu, mutta TM aikoo ottaa kokeen pysyvään testiohjelmaan.

Surkeiden talviautojen aika on ohi

Nykyään ei löydy enää kovin huonoja talviautoja vaan edullisellakin autolla pärjää kohtalaisesti. Ääriolosuhteissa erot kuitenkin korostuvat, ja autonvalmistajien paneutuminen – tai sen puute – talvitestaukseen paljastuu.

Jos esimerkiksi auton ohjaus on tunnoton, liukas tie ja pehmeärunkoiset talvirenkaat yleensä vain korostavat ominaisuutta. Sama pätee esimerkiksi ajonvakautuksen toimintaan, jarrutuntoon tai kosketusnäyttöjen toimintaan.

Huomionarvoista on myös takavetoisten autojen hyvä menestys. Edistyneen elektroniikan avulla ne ovat etenemiskyvyltään useinkin jo samalla tasolla kuin etuvetoiset.

TM Talviautot 2017 ovat Audi Q2 ja Volvo S90

Kun pisteet laskettiin yhteen, paljastui, että TM Talviauto 2017 -arvonimi jaetaan tällä kertaa kahdelle autolle. Ykköstilalle nousivat Audi Q2 Business 1,4 TFSI Stronic ja Volvo S90 D3 Business A erinomaisella yleisarvosanalla 9,1.

Kummallekaan merkille menestys TM talvivertailussa ei ole harvinaista, sillä Audi vei voiton viime vuonna ja Volvo on voittanut TM Talviauto -palkinnon jo kolmasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Kolmanneksi tuli paras takavetoinen Mercedes-Benz E 220 d A Premium Business AMG-line arvosanalla 8,8, jota seurasivat Volkswagen Tiguan Comfortline 1,4 TSI ACT DSG ja Seat Ateca 1,4 TSI ACT DSG Style arvosanoin 8,7 ja 8,6.

Tekniikan Maailman Talvivertailuun 2017 osallistuneet autot:

Alfa Romeo Giulia 2,2 Diesel A Super

Audi Q2 Business 1,4 TFSI Stronic

Citroën C3 Puretech 110 Shine

Ford Ecosport 1,0 Ecoboost Titanium

Honda HR-V 1,5 Executive

Hyundai Ioniq Hybrid DCT Style

Jaguar XE E-Performance Pure Plus A

Kia Niro 1,6 GDI Hybrid EX Premium Pack

Mercedes-Benz E 220 d A Premium Business AMG-line

Opel Astra Sports Tourer 1,4 T Innovation

Peugeot 3008 Puretech 130 Allure

Renault Mégane Sport Tourer Energy TCe 130 Bose

Seat Ateca 1,4 TSI ACT DSG Style

Toyota C-HR Hybrid Active

Volkswagen Tiguan Comfortline 1,4 TSI ACT DSG

Volvo S90 D3 Business A

Edellisten vuosien TM Talviautot:

2016 Audi A4 2,0 TDI Quattro S tronic

2015: Jaettu voitto: Mercedes-Benz C 220 BlueTec T A ja Volkswagen Passat 2,0 TDI DSG

2014: BMW 318d GT A

2013: Volvo V40 D2

2012: Mercedes-Benz B 180 BE

2011: Volvo S60 D3

2010: Jaettu voitto: Mazda3 1,6, Škoda Yeti 1,2 TSI ja Toyota Prius

2009: Škoda Superb 1,8 TSI

2008: Volvo V70 2,0D

2007: Cadillac BLS 2,0T A

2006: Hyundai Sonata 2,4 GLS

2005: Volkswagen Golf 1,