Vaalien alla Suomessa käydään vilkasta keskustelua pysäköinnin maksullisuudesta. Vastakkain ovat mielikuva ilmaisesta pysäköinnistä ”jokaisenoikeutena” ja todellisuus, jossa autojen määrä ylittää parkkipaikkojen määrän.
Maksullinen pysäköinti vähentää ruuhkia, päästöjä ja parkkipaikan etsimiseen liittyvää stressiä, Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry muistuttaa. Pysäköinnin maksullisuus voi myös olla osaratkaisu hyvinvointialueiden talouskriisiin.
Suomessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua pysäköinnin maksullisuudesta. Monen autoilijan mielestä ilmainen pysäköinti on ”jokaisenoikeus”, vaikka todellisuudessa kaupungeissa autoja on jo enemmän kuin parkkipaikkoja.
”Pysäköinnistä keskusteltaessa kannattaisi pohtia, mitä tapahtuisi, jos parkkitila olisi kaikkialla ilmaista. Tutkimusten mukaan silloin ainakin ruuhkat ja ympäristöhaitat lisääntyisivät”, Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta huomauttaa.
Maksullisuus varmistaa, että parkkipaikkoja jää potilaille
Tulevat aluevaltuutetut tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat hyvinvointialueilla liikenteen sujuvuuteen. He voivat vaikuttaa esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten pysäköintiratkaisuihin. Yksityiset pysäköinninvalvojat valvojat jo nykyään monia tällaisia julkisiksi miellettyjä alueita.
Metsäranta muistuttaa, että maksullinen pysäköinti voisi tuoda lisätuloja talousvaikeuksissa kamppaileville hyvinvointialueille. Sen avulla myös voidaan varmistaa, että parkkipaikat ovat niitä tarvitsevien potilaiden käytössä.
“Parhaimmillaan maksullisen pysäköinnin avulla hyvinvointialue voi ansaita usean hoitajan vuosipalkan. Lisäksi kun esimerkiksi sairaala-alueella pysäköinti on maksullista, potilaat eivät jää todennäköisemmin ilman parkkipaikkaa. Valvomattomilla alueilla parkkipaikat voivat olla ulkopuolisten autojen käytössä pitkiäkin aikoja.”
Metsärannan mukaan maksullinen pysäköinti lisää myös parkkialueen turvallisuutta ja käytettävyyttä.
“Valvotulla alueella ilkivaltaa esiintyy vähemmän, ja pysäköinnistä saatavat tuotot on mahdollista käyttää myös pysäköintialueen kunnossapitoon.”
Ilmaisen parkkipaikan metsästys syö aikaa, polttoainetta ja hermoja
Kansainvälisten tutkimusten mukaan merkittävä osa keskusta-alueiden liikenteestä voi koostua pysäköintipaikkaa etsivistä autoilijoista.
”Jos kaikki pysäköinti olisi ilmaista, parkkipaikoista käytäisiin jatkuvaa kilpailua. Ilmainen hyödyke kun ylikulutetaan aina. Seurauksena olisi enemmän päästöjä, huonompi ilmanlaatu ja stressaantuneempia autoilijoita”, Metsäranta selittää.
Tutkimuksissa tätä ilmiötä kutsutaan ”cruising for parking” -ongelmaksi. Autoilijat kiertävät kortteleita etsiessään ilmaista pysäköintipaikkaa, mikä lisää liikenneruuhkia ja polttoaineenkulutusta.
Maksullisilla alueilla sen sijaan parkkipaikka on helpompaa löytää ja paikat ovat tehokkaammassa käytössä.
“Maksullisella alueella parkkipaikkoja riittää useammalle, kun paikat ovat käytössä vain lyhyen ajan, eivätkä samat autot tuki paikkoja päivästä tai viikosta toiseen.”
Parkkipaikka ei ole ilmainen – miksi sen pitäisi olla maksuton?
Tulevilla aluevaltuutetuilla on nyt tuhannen taalan paikka suunnitella vastuullaan olevien alueiden pysäköintiratkaisut huolella. Kun alueilla otetaan käyttöön maksulliset pysäköintipaikat alusta alkaen, voidaan niille rakentaa juuri oikea määrä parkkipaikkoja.
Metsäranta korostaa, että Suomessa tulisi uudistaa pysäköintiajattelua ja ottaa oppia maailman edistyksellisimmistä kaupungeista, joissa maksullinen pysäköinti on itsestään selvä ratkaisu.
”Suomen suurimmissa kaupungeissa on jo tultu tilanteeseen, jossa pysäköintiä ei voida enää ajatella ’ilmaisena’ palveluna. Parkkipaikat ovat rajallinen resurssi, joiden ylläpito tuottaa aina kustannuksia pysäköintitilan omistajalle.”
