Autotuojat ja -teollisuus on laatinut oheisen ladattaviin hybridiautoihin liittyvän taustamuistion. Siinä kerrataan paitsi ladattavien hybridien kulutus- ja päästötietojen ilmoittamiseen liittyviä faktoja, niiden kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, avataan myös käsillä olevaa muutosta ladattavien hybridien päästölaskentaan.
Viime mainittu nostaa ladattavien hybridien ilmoitettua kulutuslukemaa ja CO2-päästöarvoa vuosien 2025-2028 aikana. Tämä vaikuttaa myös ladattavien hybridien autoverotasoon, ellei autoverotaulukossa neutraloida mittauslaskennan muutoksen vaikutuksia, kuten vuonna 2018 tehtiin siirryttäessä NEDC-päästömittauksesta WLTP-mittaukseen.
Lisäksi Autotuojat ja Autoalan Keskusliitto kartoittivat yhteisessä kyselyssä lataushybridien vikaantumista ja korjauskustannuksia. Kyselyyn vastasivat kaikkien automerkkien edustajat, joita Suomessa myydään tai maahantuodaan valmistajan valtuutuksella (ts. maahantuojat ja jälleenmyyjät).
Kenelle ladattava hybridiauto sopii?
Ladattava hybridiauto sopii joustavasti monenlaiseen käyttöön. Uusien autojen sähköinen toimintamatka on parhaimmillaan yli 100 kilometriä, jolloin arkiajot on helppo hoitaa sähköllä. Keskivertosuomalainen liikkuu autolla päivittäin noin 32 kilometriä. Pidempiä ajomatkoja varten polttomoottori tekee matkanteosta vaivatonta – uudemmalla lataushybridillä myös silloin merkittävän osan matkasta pääsee sähköllä, jolloin polttoaineenkulutus ja päästöt laskevat.
Ladattavan hybridiauton ostajan kannattaa huolehtia siitä, että autoa pääsee lataamaan ainakin kotona tai työpaikalla, jotta keskimääräisen polttoaineenkulutuksen saa pidettyä alhaisena. Myös polttomoottoria kannattaa käyttää toisinaan sen verran, että se lämpenee toimintalämpötilaan.
Miten ladattavaa hybridiä kannattaa koeajaa?
Vertailukelpoisimman tuloksen keskivertokuluttajan näkökulmasta saa, kun autolla ajaa keskimääräisen päivämatkan mukaisia testiajoja niin, että auton ajovoima-akku on täynnä liikkeelle lähdettäessä ja autoa ladataan tarvittaessa myös päivän mittaan soveltuvissa pysäköintikohteissa.
Myös testiolosuhteet on hyvä ilmoittaa, sillä esimerkiksi erityisen lämmin tai kylmä ulkolämpötila vaikuttaa kulutukseen. Vertailuksi autolle voi halutessaan ottaa myös pidemmän matkan kulutuksen, mutta pelkästään tämän ilmoittaminen ei anna
realistista kuvaa auton tavanomaista käyttöä ajatellen.
Kuinka paljon ladattavia hybridejä ladataan Suomessa?
Sähkö- ja hybridiautojen lataustottumuksista tehtiin talvella 2019–2020 laaja kotimainen kyselytutkimus. Kyselyyn vastasi noin 2 500 suomalaista ladattavalla autolla ajavaa kuluttajaa.
Tutkimuksen mukaan ladattavien hybridiautojen sähköllä ajon osuus on keskimäärin hieman yli puolet (ka. 53 %). Sähköllä ajon osuus on siis suomalaisten pistokehybridiautoilijoiden keskuudessa eurooppalaista keskiarvoa korkeampi.
Päivittäin autoaan lataavien osuus oli tutkimuksessa yli 70 prosenttia. Tutkimuksen jälkeen keskimääräisen uuden auton sähkökäyttöinen toimintamatka on lähes kaksinkertaistunut, joten sähköllä ajon osuus on todennäköisesti kasvanut selvästi.
Kuinka ladattavan hybridin kulutus ilmoitetaan?
Autolle ilmoitettu WLTP-kulutus on laboratoriossa mitattu polttoaineenkulutus. Toisinaan mediassa on käytettyä termiä ”luvattu kulutus”. Ilmaisu on harhaanjohtava. Mittaustavat perustuvat tarkasti EU-lainsäädännössä (direktiivissä) määriteltyyn testisykliin. Mittauksen suorittavat EU-viranomaisen hyväksymät riippumattomat mittauslaitokset. Kyseessä on siis tietyin tarkasti etukäteen määriteltyihin parametreihin (lämpötila, vastukset, maksiminopeudet, ajomatka, jne.) perustuva testi.
Markkinoinnissa kulutus- ja päästölukemana ilmoitetaan tämän testin tulos. Kulutuksen ilmoittaminen pohjautuu lakiin. Näin kaikki toimijat ilmoittavat sen vertailukelpoisesti. Laboratoriomittauksella ei kuitenkaan voida määritellä kaikkiin ajo-olosuhteisiin ja ajo- ja lataustapoihin soveltuvaa kulutusarvoa, vaan auton kulutus vaihtelee luonnollisesti sen
mukaan, miten ja millaisissa olosuhteissa sitä käytetään. Jo pelkästään Euroopan eri osissa ajo-olosuhteet ovat hyvin erilaisia.
Ladattavilla hybrideillä lataus- ja käyttötavoilla on olennainen vaikutus kulutukseen – parhaimmillaan polttoainetta ei kulu käytännössä lainkaan. Toisaalta mikäli autoa käyttää ”väärin” eli lataamatta, kulutus on vastaava kuin polttomoottoriautolla.
Miten lämpötila vaikuttaa ladattavaan hybridin kulutukseen?
Matalampi ulkolämpötila lisää auton ajovastuksia ja energiaa kuluu myös sisätilojen lämmittämiseen. Kulutusta voi talviolosuhteissa pienentää huomattavasti auton esilämmityksellä – kovalla pakkasella auton lämmitys voi viedä neljänneksen sähköenergiasta. Ladattavan hybridin kantama sähköllä on talvisin jonkin verran matalampi, ja myös polttomoottorilla ajettu osuus kasvaa. Talviajan korkeampi kulutus kuitenkin tasoittuu koko vuoden keskiarvoa katsottaessa.
Miten auton vuosimalli vaikuttaa sähköllä ajon osuuteen?
Noin 10 vuotta sitten uusien ladattavien hybridiautojen keskimääräinen sähköinen toimintamatka vaihteli tyypillisesti 30 ja 50 kilometrin välillä. Nykyisten uusien mallien toimintamatka sähköllä on jopa 130 kilometriä. Keskimäärin se on noin 80 km. Yhteistä uudemmille ja vanhemmille pistokehybrideille on, että keskikulutukseen ja -päästöön vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon ja usein akkuja ladataan.
Uudempien autojen suurempi akkukapasiteetti vähentää akun lataus-purkusyklejä samalla kilometrimäärällä, jolloin akkujen kestoikä on vielä aiempaa pidempi.
Miten uusi päästömittaustapa (Euro 6e-bis) vaikuttaa ladattavien hybridiautojen kulutukseen?
Tuleva mittaustavan muutos vaikuttaa laskennallisesti sähkö- ja polttomoottoriajon osuuteen tyyppihyväksynnässä käytettävässä WLTP-mittauksessa. Sähköajon suhteellista osuutta lasketaan siten, että auton WLTP-kulutus ja CO2-päästöt nousevat. Käytännössä kulutus ja päästöt säilyvät samanlaisella autoyksilöllä vastaavana kuin aiemmin. Markkinoilla voi olla vuosina 2025–2026 teknisesti ja tosielämän kulutukseltaan identtisiä uusia autoja, joiden päästöt on mitattu eri tavalla.
Karkean arvion mukaan vuonna 2025 voimaan tuleva Euro 6e-bis noin 2–3-kertaistaa nykyiset ilmoitettavat päästöt ja 2027 voimaan tuleva Euro 6e-bis-FCM noin 4–5-kertaistaa ne. Lopulliset autoyksilökohtaiset muutokset varmistuvat vasta automallin mittaustavan päivityksen yhteydessä.
Miten päästömittaustavan muutos vaikuttaa hintoihin?
Mittaustavan muutos nostaa uusien autojen autoveroa ja vuosittaista ajoneuvoveroa. Pienipäästöisillä henkilöautoilla vaikutus auton ostohintaan on tyypillisesti joitakin satoja euroja, katumaastureilla noin 1 000–2 000 euroa. Suurempimoottorisilla ja kalliimmilla autoilla hintavaikutus voi olla selvästi tätä korkeampi.
Asia olisi helpointa korjata neutraloimalla lainsäädännössä käytettävä autoverotaulukko siten, että keskimääräinen WLTP:n mukaisten CO2-päästöjen nousu kompensoitaisiin taulukossa. Vastaava ratkaisu toteutettiin vuonna 2018, kun päästömittauksessa siirryttiin NEDC-mittauksesta WLTP-mittaukseen.
Toisena vaihtoehtona olisi tässä yhteydessä toteutettava suurempi autoverouudistus, jossa autoveroa laskettaisiin kaikilla päästötasoilla merkittävästi tai sen poisto alle 140 g/km päästäviltä autoilta. Tämä suurempi autoverouudistus voitaisiin tehdä veroneutraalisti korottamalla vuosittaista ajoneuvoveroa muutamilla kymmenillä euroilla.
Lataushybridien huoltoa koskeva kyselytutkimus
Autotuojat ja –teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto tekivät huhti-toukokuussa 2025 kyselyn jäsenyrityksilleen lataushybridien huollosta. Kyselyyn vastanneet yritykset edustavat kaikkia Suomessa myytäviä lataushybridimerkkejä.
Onko ladattavissa hybridiautoissa paljon vikoja?
Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia koki, että lataushybridiautoissa ei esiinny vikaantumista niin yleisesti, kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää. Puolet Autotuojien ja AKL:n kyselyyn vastanneista yrityksestä kertoi, että lataushybrideissä on saman verran vikoja kuin polttomoottoriautoissa ja 54 prosenttia arvioi, että vikoja on
saman verran kuin täyssähköautoissa.
Kyselyn perusteella täyssähköautojen ja lataushybridiautojen vikaherkkyyden koetaan olevan samalla tasolla. Polttomoottoriautojen vastattiin olevan vähiten vikaantuvia.
Ovatko ladattavat hybridiautot kalliita korjata?
Ladattavissa hybridiautoissa on kaksi voimalinjaa, mutta molempia käytetään vähemmän. Autotuojien ja AKL:n kyselyyn vastanneista yrityksistä 78 prosenttia arvioi, että lataushybridien korjauskustannukset ovat samalla tasolla tai halvempia kuin täyssähköautojen korjaukset.
Polttomoottoriautojen korjauskustannukset arvioitiin edullisemmiksi, puolet vastaajista arvioi lataushybridiautojen korjauskustannusten olevan hieman suurempia kuin polttomoottoriautojen.
Lue muita juttuja Autotuojat ja -teollisuudelta.
Lue muita juttuja Autoalan keskusliitolta.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
