Kesäkelien myötä liikenteessä on aiempaa monipuolisempi kattaus tienkäyttäjiä, ja ruuhkat sekä kiire nostavat helposti autoilijoiden tunteet pintaan.
Suomalaisille tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan 47 prosenttia on joutunut liikenneraivon kohteeksi.
35 prosenttia sanoo niin käyneen useammin kuin kerran. Naisista liikenneraivoa on kohdannut 40 ja miehistä 52 prosenttia.
– On yllättävää, että liikenneraivoon törmänneiden osuus on näinkin suuri. Ehkä meissä suomalaisissa asuu tien päällä pieni kiivaus, sanoo Autoklinikan aluepäällikkö Markus Helkamäki.
Pienillä paikkakunnilla maltinmenetyksiä ilmenee vähemmän kuin suurissa kunnissa ja kaupungeissa. Alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla kanssa-autoilijan tulistumista on todistanut alle kolmasosa, mutta pääkaupunkiseudulla vastaava osuus on 52 prosenttia.
– Etenkin suurissa kaupungeissa ruuhka-ajat kiristävät autoilijoiden hermoja. Pienemmillä paikkakunnilla ei ole ruuhkia, joissa tunnelma tiivistyy ja syke nousee, Helkamäki arvioi.
Kulttuuri näkyy reagointitavoissa
Useimmin suomalaiset ilmaisevat kiukkunsa käyttämällä äänimerkkiä – vastaajista 26 prosenttia kertoo tööttäävänsä malttinsa menettäessään.
– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa töötti on huomiomerkki, jolla voidaan kertoa, että ”minä tulen” tai ”varohan minua”. Se voi toimia myös kiitoksena. Suomessa tööttääminen taas mielletään toisen käyttämänä ”raivoksi”, ja kyselyn perusteella sillä myös itse ilmaistaan kiivastusta. Pitää kuitenkin muistaa, että torven soittaminen aiheuttaa usein huomion herpaantumisen, jolloin riski virheliikkeille ja vahingoille kasvaa, näkee Helkamäki.
11 prosenttia sanoo näyttävänsä käsimerkkejä kiivastuessaan. Käsimerkkien käyttäminen vaikuttaisi olevan ikään sidottu toimintatapa: alle 44-vuotiaista jopa 18 prosenttia turvautuu käsimerkkeihin, mutta yli 65-vuotiaista vain 5 prosenttia. Vain 1 prosentti tunnustaa kostavansa ohittamalla tai kiilaamalla.
Asenne on turvallisuustekijä
Suomalaisista 16 prosenttia ei omien sanojensa mukaan menetä koskaan malttiaan liikenteessä. 45 prosenttia puolestaan kertoo, että liikenteessä hermostuessaan he eivät tee mitään vaan nielevät kiukkunsa.
– Hienoa, että kuitenkin näin moni pidättäytyy purkamasta kiukkuaan. Vaikka moni meistä on törmännyt liikenneraivoon, tulosten mukaan vaikuttaisi siltä, että vastuu häiriköinnistä on harvojen harteilla. Se on positiivinen tulos, Helkamäki analysoi ja jatkaa:
– Asenne on iso turvallisuustekijä liikenteessä. Itsekin paljon ajavana huomaan usein, että kiire ja ruuhka aiheuttavat stressiä ratin takana. Hermoilu ja turha riskinotto eivät kuitenkaan nopeuta matkantekoa varsinkaan kaupunkiajossa. Parasta, mitä voi tehdä, on vain ottaa hyvä ajoasento ja keskittyä ennakoivaan ajotapaan.
Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 064 mannersuomalaista, ja otos kerättiin tammi- ja helmikuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.
