Koti Blogi Sivu 188

Kesäkuussa tieliikennekuolemia yksi vähemmän kuin 2024

Kuva: Clas von Bell.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui 241 henkilövahinko-onnettomuutta kesäkuussa 2025. Niissä kuoli 10 ja loukkaantui 304 henkilöä. Kuolleita oli yksi vähemmän ja loukkaantuneita 53 vähemmän kuin vuoden 2024 kesäkuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

Keskeisiä poimintoja

  • Kesäkuussa 2025 kuolleista 7 oli liikkeellä henkilöautolla, 1 pakettiautolla ja 2 moottoripyörällä.
  • Kesäkuussa ei kuollut yhtään suojaamatonta tienkäyttäjää.
  • Surmansa sai 8 miestä ja 2 naista.

Tieliikenneonnettomuudet tammi-kesäkuussa

Tammi-kesäkuussa 2025 tapahtui ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 1 060 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 76 ja loukkaantui 1 294 henkilöä.

Kuolleita oli neljä enemmän ja loukkaantuneita 167 vähemmän kuin vuoden 2024 vastaavana aikana. Surmansa saaneista 46 oli liikkeellä henkilöautolla, kolme pakettiautolla, yhdeksän moottoripyörällä ja yksi kuorma-autolla.

Jalankulkijoita kuoli seitsemän ja kevyellä sähköajoneuvolla liikkuneita yksi. Tavallisella polkupyörällä liikkuneita kuoli kuusi. Lisäksi kuoli kolme muuta tienkäyttäjää.

Lue myös

Mopoilija törmäsi jalankulkijaan ja pakeni paikalta!

Kortiton rattijuoppo törmäsi kahteen puuhun

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Esittelyssä autourheilulaji: Ralli

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Ralli on Suomen seuratuin autourheilumuoto. Ralli on saavuttanut tukevan jalansijan suomalaisten sydämissä jo kuusikymmentäluvulta lähtien, jolloin luotiin käsite ”lentävät suomalaiset”. Tämä perinne on jatkunut katkeamattomana aina näihin päiviin asti.

Suomalaisia huippukuljettajia on riittänyt lajin MM-tasolla katkeamattomana ketjuna, ja näiden huippujen edesottamuksia seurataan kotimaassa tiiviisti niin televisiosta, internetistä ja muista tiedotusvälineistä

Rallia voi Suomessa harrastaa usealla eri tasolla ja useassa luokassa. Eritasoisia kilpailuja ajetaan, niin talvella kuin kesälläkin eri puolilla maata. Koska kilpailuissa on luokkia useille erilaisille autoille, on rallin harrastaminen mahdollista hyvinkin useilla erilaisilla tasoilla ja kustannuksilla, riippuen harrastajan päämääristä.

Edellytyksenä rallikilpailuun osallistumiselle I-ohjaajalle on voimassaoleva ajokortti, kilpailijalisenssi sekä rallin perustutkinto. II-ohjaajalta ei vaadita ajokorttia, mutta kilpailijalisenssi sekä rallin perustutkinto.

Rallikilpailuissa auton tulee olla luokiteltuna joko kansallisesti tai kansainvälisesti johonkin tiettyyn ryhmään, sekä luokkaan. Lisäksi auton tulee olla tieliikenteeseen katsastettu. Tämän jälkeen sillä voi osallistua rallikilpailuun, jossa on luokka kyseiselle autolle.

Sarjat: Rallia voi harrastaa Suomessa usealla eri tasolla. Kotimainen huipputuote on Ralli SM. Suomenmestaruudesta ajetaan niin neli- kuin kaksivetoisten luokissa. Lisäksi SM-Rallien yhteydessä ajetaan Suomi-Cupin mestaruuksista kahdessa eri luokassa. Näin ollen lähes kaikkien luokkien autoilla on mahdollista ajaa ennakkotutustuttavissa ralleissa sarjapisteistä.

Myös juniorilisenssin omaaville kuljettajille on oma arvosarjansa, jossa kilpaillaan Rallin Suomen Juniorimestarin tittelistä. Sarjassa kilpaillaan viidessä eri luokassa, joista palkitaan vuosittain yksi mestari. Näiden kilpailujen yhteydessä kilpaillaan myös nuorten, alle 18-vuotiaiden, sekä naisten Cup-mestaruudesta. Lisäksi RSJM-osakilpailuissa kilpaillaan Rally Trophy mestaruudesta, alle 1400-kuutioisilla sekä V1600-autoilla.

Harrastajamääriltään suosituimpia rallisarjoja Suomessa ovat kansallisen luokituksen omaavilla F-Ryhmän autoilla ajettava F-Rallisarja sekä vanhemmille Historic-autoille tarkoitettu Historic Rally Trophy, jossa ajetaan omista mestaruuksista eri ikäkausien autoilla. Kyseiset sarjat ovat myös katsojien keskuudessa erittäin suosittuja.

Lisäksi järjestetään arvosarjoihin kuulumattomia rallikilpailuita, joiden toteuttamisessa kilpailunjärjestäjällä on mahdollisuudet soveltaa omaa käsialaansa.

Sorateiden Grand Prix: Lajin suurin tapahtuma kotimaassamme on vuotuinen MM-rallimme, joka kerää vuosittain huikeat määrät rallifaneja seuraamaan maailmantähtien edesottamuksia Keski-Suomen sorateillä. Suomen MM-ralli on maineeltaan yksi MM-sarjan kulmakivistä, ja on ansainnut näin ollen vakituisen paikkansa MM-kalenterissa.

Ralliharrastajien oma Sportity-kanava, josta löytyy kattavasti yleistietoa ralliharrastukseen liittyvistä asioista löytyy sovelluksesta tunnuksella ”AKKRALLI”.

Ralli SM -sarjan kotisivulle tästä »

Suomen MM-rallin kotisivulle tästä »

Kilpailukalenteri 2025.

Tekstin lähde: AKK

Lue muita autourheilun lajiesittelyjä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

 

Mopoilija törmäsi jalankulkijaan ja pakeni paikalta!

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Tänään noin klo 13.45 aikaan Leppävirralla Kotikallionpolun viereisellä kuntopolulla oli ajanut kaksi punaista moposkootteria kovalla vauhdilla ja toinen näistä oli takaapäin törmännyt kävelemässä olleeseen mieheen.

Osuma tuli miestä olkapäähän ja hän kaatui ojaan. Myös mieheen törmännyt mopoilijapoika kaatui tilanteessa mutta pakeni paikalta nopeasti kaverinsa kanssa.

Kävelijään osuneella mopokuljettajalla oli ruskeat hiukset ja toisella pojista tummansininen Vesileppiksen T-paita päällä. Kummallakaan mopoilijapojista ei ollut kypäriä päässään.

Lisähavainnot/-tiedot mopoilijoista voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisilaitoksen vihjesähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232.

Lue myös

Kortiton rattijuoppo törmäsi kahteen puuhun

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

Bussinkuljettajaa yritettiin puukottaa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kortiton rattijuoppo törmäsi kahteen puuhun

Kuva: CvB.

Oulun poliisin partio sai noin kello 10 hätäkeskukselta tehtävän Kempeleeseen. Ilmoituksen mukaan henkilöautolla on törmätty puuhun. Onnettomuus tapahtui Kiertoradan ja Zatelliitintien risteyksessä.

Paikalla partio totesi, että auto oli törmännyt kahteen koivuun, joista toinen oli katkennut kokonaan ja toinen oli nojallaan. Auton keula ja kylki olivat vaurioituneet ja auton turvatyynyt lauenneet.

Autoa kuljettaneella nuorella miehellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta ja hänelle tehdyn huumausainepikatestin mukaan on syytä epäillä miehen ajaneen amfetamiinin ja kannabiksen vaikutuksen alaisena.

Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Ensihoito tarkasti kuljettajan törmäyspaikalla ja kuljetti hänet jatkotutkimuksiin sairaalaan.

Lue myös

Henkilöauton kuljettaja kuoli nokkakolarissa Mynämäellä

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

Bussinkuljettajaa yritettiin puukottaa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Henkilöauton kuljettaja kuoli nokkakolarissa Mynämäellä

Kuva: CvB.

Mynämäellä Valtatiellä 8 henkilöauto ja raskas yhdistelmäajoneuvo ajoivat nokkakolarin tänä aamuna. Kolari sattui suoralla tiellä.

Onnettomuudessa menehtyi paikan päällä turkulainen 39-vuotias nainen. Nainen oli ajanut henkilöautolla Porin suuntaan, ja toistaiseksi tuntemattomasta syystä törmännyt vastaan tulleen yhdistelmäajoneuvon keulaan.

Yhdistelmäajoneuvossa oli lastina jäteöljyä, mutta toistaiseksi sitä ei ole joutunut ympäristöön.

Onnettomuuteen johtaneita syitä selvitellään kuolemansyyn tutkinnassa. Tähän liittyvät asiat ovat salassapidon piirissä, josta syystä asiasta ei voida tiedottaa enempää.

Lue myös

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

Bussinkuljettajaa yritettiin puukottaa!

Henkilöauton kuljettaja menehtyi ulosajossa Kouvolassa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Päivän automainos: Mazda 626 uusi eurojapanilainen autotietoiselle ihmiselle

Kuva: CvB.

Vuonna 1979 markkinoitiin Mazda 626 -mallia tällaisella mainoksella.

Mainoksessa siteerattiin Tekniikan Maailman testiä:

”160 miljoonan dollarin Mazda”

”Kun käytetään 160 miljoonaa dollaria ja runsaat kolme vuotta pelkästään auton suunnitteluun, ei lopputulos voi olla enää mitä tahansa. Uuden Mazda 626:n suunnitteluun on todella paneuduttu, eikä vähäisimpänä syynä varmaankaan ollut Toyoa Kogyon, Mazdoja valmistavan tehtaan, talousjohdon vaatimus saada auto, jonka markkina-alueena olisi koko maailma. Tuotekehitysosaston johtaja S. Karasuda sanookin: ”Tämä auto on muotoiltu miellyttämään eurooppalaista silmää, jolloin sen menestys on taattu kaikkialla maailmassa.’ Ja kyllähän se miellyttää.”

Mainoksen alaosassa on kuusi pientä kuvaa. Alla kuvien tekstit.

Istuimet

Ajajan istuinta voi nostaa ja laskea, selkänoja niskatukineen säätyy portaattomasti ja kolmiportaisesti säädettävä ristiselän tuki on tervetullut uutuus.

Kojelauta

Suuret, selvälukuiset nopeus- ja kierroslukumittarit sekä pehmeänmuotoinen keskikonsoli ovat selviä merkkejä ns. euromuotoilusta. (vrt. BMW ja Opel)

Auto edestä

1,6 litran teho 55,2 kW eli 75 Hv. 4-vaiht.

2,0 litran teho 66,2 kW eli 90 Hv. 4- tai 5-vaiht.

Huippunopeus 165 km/t ja 170 km/t. Kiihtyvyys 0-100: 13,5 s ja 11,3 s.

Takaistuin

Lisätilaa esim. 180 cm pitkille suksille saa, kun laskee selkänojan. Vielä mahtuu yksi tai kaksi matkustajaakin, riippuen siitä, kumpi puoli on laskettu.

Keula

Edistyksellinen alusta ja lähes ihanteellinen (50,4:49,6) painojakauma merkitsevät hyviä ajo-ominaisuuksia, minkä huomaa varsinkin kaarteissa.

Takapää

Mazda 626 on ulkoapäin lievästi kiilanmuotoinen, mikä lisää suuntavakavuutta. Ilmanvastuskerroin on poikkeuksellisen alhainen (0,41). Muotoilu myös vähentää ajoviiman melua ja polttoaineen kulutusta.

1,6-litrainen malli maksoi 49 700 markkaa(n. 33 400 €)

2-litrainen malli maksoi 53 800 markkaa (n. 36 200 €)

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 20/1979.

Katso tästä muita Päivän automainoksia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä asia unohtuu liian monelta bussimatkustajalta!

Kuva: Katariina Kamppuri, Liikenneturva.

Liikenneturvan keväällä 2025 tehty kysely* selvitti suomalaisten suhtautumista linja-auton turvavyöhön sekä sen käyttöä. Jos linja-autossa on turvavyöt, vastaajista 60 prosenttia kertoo käyttävänsä turvavyötä aina tai yleensä. Turvavyön käyttö linja-autossa on pakollista, jos sellainen on istumapaikalle asennettu.

”Prosentti saisi olla isompikin”, harmittelee Liikenneturvan koulutusohjaaja Mari Matikainen.

”Joka kuudes vastanneista kertoo, että ei käytä koskaan tai sitten vain harvoin turvavyötä linja-autossa, vaikka se paikalta löytyisikin. Tähän asenteeseen toivon muutosta, sillä turvavyö suojaa linja-autossa aivan samalla tavalla kuin henkilöautoissa”, Matikainen painottaa.

Moni ei edelleenkään tiedä linja-auton turvavyön käyttöpakosta

Turvavyön käyttämättömyyttä perusteltiin monin tavoin. Niistä vastaajista, jotka eivät aina käytä turvavyötä linja-autossa, lähes puolet (47 %) perustelivat vyöttömyyttä tottumattomuudella. Muita suosittuja syitä olivat unohdus, matkan lyhyys sekä se, etteivät muutkaan käytä. Lähes joka kymmenes ei tiennyt, että linja-autossa on käytettävä turvavyötä, jos sellainen on paikalle asennettu.

”Meriselityksiä”, Matikainen kuittaa.

”Tottumattomuuden ratkaisee nopeasti se, että tekee vyön käytöstä tavan. Yllättävää on, että edelleenkään ei tiedetä sitä, että linja-autossakin on turvavyön käyttöpakko, jos turvavyö paikalta löytyy. Linja-autossa on myös kerrottava turvavyön käytöstä. Usein sen tekee kuljettaja, mutta turvavyöstä voidaan muistuttaa myös esimerkiksi kuvin”, Matikainen selventää.

Kuljettajan ajotaitoon luottaminen on myös yksi mainittu syy turvavyön käyttämättömyyteen.

”Lähtökohtaisesti joukkoliikenteessä on turvallista kulkea, mutta äkkipysähdys voi silti tulla eteen. Jos turvavyö ei ole kiinni, ilman turvavyötä istuva voi sinkoutua pois penkiltä ja jopa toisten matkustajien päälle. Vain oikein kiinnitetty turvavyö pelastaa”, Matikainen korostaa.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä kyselyllä toukokuussa 2025. Kyselyn toteutti Verian ja siihen vastasi yhteensä 1212 henkilöä. Vastaajia, jotka eivät aina käytä linja-autossa turvavyötä, oli 641.

Lue muita juttuja turvavyöstä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän museoauto: Suomen vanhin Austin Mini

Kuva: CvB.

Kuvien Austin Mini on viralliselta nimeltään Austin Seven Deluxe 850. Se on vuosimallia 1959. Mini-nimi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.

Auto on Suomen vanhin Austin Mini. Auto on täysin alkuperäisessä kunnossa oleva ensimmäisen tuotantovuoden Mini. Auton valmistenumero on 5282.

Kuva: CvB.

Minejä valmistettiin kaikkiaan noin 5,3 miljoonaa.

Kuvien auto myytiin alun perin Ruotsiin, josta se hankittiin Suomeen kesällä 2006.

Vuonne 1959 valmistettiin noin 20 000 Miniä, joista jäljellä on maailmanlaajuisesti noin 230 autoa.

Kuva: CvB.

Suomeen tuotiin vuonna 1959 kaikkiaan 12 Miniä.

Auto kuvattiin Classic Motorshow -tapahtumassa 2019.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti.

Katso tästä muita Päivän museoautoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: CvB.
Kuva: CvB.

 

Esittelyssä autourheilulaji: Pienoisautoilu

Pienoisautoilu 2016 palkintojenjako. Kuva: Moottoriurheilu-tv.

Yksi laji – monta vaihtoehtoa. Pienoisautoilussa ajetaan nopeuskilpailuja suljetulla radalla autoilla, jotka ovat niin pieniä, että kuljettajan pitää ohjata autoa kauko-ohjauksella. Kaikki ovat määrätyssä suhteessa pienennöksiä oikeista tai ”kuvitelluista” autoista.

Pienoisautoilu jaetaan kahteen osaan: ura-autoihin ja radio-ohjattaviin eli RC (Radio Controlled)-autoihin.

Ura-autoja ajetaan nimensä mukaisesti uritetulla radalla. Autossa oleva ohjuri kulkee urassa ja ura hoitaa ohjauksen, jos vauhti on sopiva. Kuljettajalla on käsisäädin, jolla uran molemmin puolin kulkeviin virtakiskoihin menevää jännitettä muutetaan. Ohjuriin on kiinnitetty laahaimet joilla sähkö siirtyy radan virtakiskoista laahaimien kautta auton sähkömoottorille. Ajaminen tapahtuu niin sanotusti kaasua, eli auton sähkömoottorin jännitteen määrää säätelemällä.

Ura-autoradat ovat puurakenteisia ja isoja. Radat ovat yli 30 metriä pitkiä ja 6-8 uraisia. Radan virtalähteenä on iso 12V akku tai hakkurivirtalähde. Radoilla on useimmiten valokenno ohjattu kierroslaskentatietokone. Tuhannesosien tarkkuutta tarvitaan, sillä kierrosajat ovat tyypillisesti 1,5 – 6 sekunnin luokkaa.

Ura-autot on rakennettu yleisimmin mittakaavaan 1/24, eli autot ovat noin 10-15cm pitkiä. Autot jakaantuvat kahteen eri kategoriaan, skaala- ja siipiautoihin, molemmissa ajetaan useassa eri luokassa. Skaala-autoissa esikuvan mallia seurataan korin muodon ja värityksen osalta, mutta rungot poikkeavat esikuvista ja ovat luokkakohtaisia. Siipiautoissa on sivuilla läpinäkyvät siivet ja takana spoileri. Siivet ovat kaksi kertaa auton koria korkeammat.

Radio-ohjattavien autojen eli RC-autojen yleisimmät kokoluokat Suomessa ovat 1:12, 1:10, 1:8 ja 1:5. RC on lyhennys englanninkielisistä ”radio control” -sanoista. RC-autoja saa sekä taka- että nelivetoisina sekä sähkö- että polttomoottorilla monissa eri mittakaavoissa. Useimmat RC-autot kootaan itse rakennussarjasta, mutta osa myytävistä RC-autoista on koottu osittain valmiiksi. RC-autoissa säätöjen määrä on lähes yhtä suuri kuin 1:1 autoissakin.

RC-autoradat jakaantuvat tyypiltään sisäratoihin ja ulkoratoihin. Sisäratojen pinta on kokolattiamattoa (mattorata) ja ulkoratojen joko asfalttia (asfalttirata-autot) tai maa-ainesta (maastoautot). Ratapaikka muodostuu itse radasta, ajajakorokkeesta, varikosta ja oheistiloista, kuten katsomo, sosiaalitilat, pysäköintipaikat jne.

Suomen maine kansainvälisten kilpailujen järjestäjänä on huippuluokkaa. Myös menestys itse kisoissa kansainvälisellä tasolla on ollut erinomaista.

Lajin luonne tuo säännöllisesti uusia luokkia tarjolle ja harrastustoiminta on, ja tulee olemaan pienoisautoilun tärkein elementti.

Harrastuksen voi aloittaa jo hyvin nuorella iällä, joten pienoisautoilu on erinomainen tapa ottaa perheen pienimmätkin mukaan lajin pariin!

Kilpailukalenteri 2025.

Tekstin lähde: AKK

Lue muita autourheilun lajiesittelyjä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kuva: CvB.

Joensuussa on ilmoitettu poliisille useita tapauksia heinäkuussa, jossa sähköpotkulaudalla ajava mieshenkilö läpsii ohi ajaessaan naisia ja tyttöjä pakaroille.

Tapahtumista on ilmoitettu 9-18.7.2025 väliseltä ajalta Rantakylästä, Siihtalasta ja Käpykankaalta.

Tuntomerkkeinä noin 30- vuotias mieshenkilö, jolla tumma tukka ja mahdollisesti tumma parta. Vaatetus vaihtelee.

Mahdollisia havaintoja edellä mainittuun asiaan liittyen pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi, vihjepuhelimeen p. 029 541 5232 tai poliisipäivystykseen p. 029 541 5320