Tämän kysymyksen esittää Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio. Aiheellinen kysymys.
Varsinkin nyt, kun talouselämää kuristaa samaan aikaan monet negatiiviset vaikutukset, kuten koronavirus ja sen arvaamattomuus, johon liittyy työpaikkojen epävarmuus. Monen on ollut pakko siirtää auton hankkimista ja seurata tilanteen kehitystä.
Ostopäätöksen tekemisen vaikeutumiseen liittyy myös hankittavan auton käyttövoima.
Vielä 10 vuotta sitten auton vaihtajan aivoissa pyöri vain ratkaisu bensiini- tai dieselkäyttöisen välillä. Valinta perustui hyvin pitkälti auton käyttöön, tuleeko menopeli paikalliskäyttöön vaiko pitkien reissujen ajoon.
Polttoaineen hinta oli ratkaiseva.
Samat perusteet toimivat edelleenkin, mutta kuvaan on astunut edellä mainittujen perusteiden lisäksi sähkö ja kaasu plus ”sekakäytön” mahdollistava hybridi.
Kaikkien auton vaihtoon liittyy nyt ja jatkossa yhä enemmän ilmaston hiilijalanjäljen rajoittaminen. Eli autokäyttäjän on tehtävä ratkaisu eri voimanlähteiden sekä erilaisten moottorivaihtoehtojen välillä.
Ongelmaa lisää vielä monien erilaisten mahdollisuuksien lisäksi se, että nyt saatavissa olevista vaihtoehdoista tihkuu kaiken aikaa uusia tietoja, joiden painotus riippuu siitä, mistä lähteestä ne ovat peräisin.
Ymmärrettävää on sekin, että nyt jo monien ilmastosyistä karsastama dieselvaihtoehto on reippaasti nousussa. Ja syykin on aavistettavissa.
Tuonti Suomeen tapahtuu suurelta osin maista, joissa dieselit ovat olleet arvostettuja ja joista on nyt päästävä eroon viemällä niitä esim. meidän maahamme, jossa pitkät etäisyydet suosivat kustannussyistä dieseleitä.
Huomattavaa on sekin, että maamme autokaupan rakenne on viimeisten 2-3 vuoden aikana merkittävästi muuttunut.
Merkkiedustuksiin perustunut piirimyyjäverkko on perinteisesti pitänyt huolen vaihdossa tulleiden autojen edelleen myynnistä. Järkevästi hoidettuna se on ollut myös kannattavaa. Tämän rinnalla ovat perinteisesti tehneet pienimuotoisempaa kauppaa pienehköt käytettyjä myyneet yritykset.
Mikä on tilanne nyt? Muutama vuosi sitten autojen kokonaismyyntiä ajatellen alkoi tapahtua merkittävä muutos. Syntyi pelkästään käytettyjen kauppaan keskittyneitä yrityksiä.
Näin uuden auton ostoa haaveileva on voinut muuttaa käytetyn autonsa rahaksi ja tehdä merkkivalinnan ilman, että se liittyy uuden auton hankintaan.
Autokaupassa kortit ovat nyt yhä selvemmin ostajan käsissä.
Tero Kallion esittämä huoli autokaupan rakenteen muuttumisesta yhdistettynä ilman saasteongelmien ratkaisuun on täysin ymmärrettävä.
”Autoala varoittaa kaupan romahduksesta” (HS 5.5.20)
Ensirekisteröintien romahduksella on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan kauaskantoiset vaikutukset autokantaan. Autokannan vanheneminen hidastaa päästöjen vähenemistä.
Romutusikää lähenevien päästölukemat ovat keskimäärin 170 grammaa kilometriltä, uusien kohdalla luku on keskimäärin 107 grammaa, eli perusteet uusien mallien hankintaan kasvavat.
Nykykehitystä ajatellen myös autoalan työllistämisvaikutuksen vähenemisellä tulee olemaan negatiiviset seuraukset.
Mr. Monitor
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
