Huonokuntoiset renkaat aiheuttavat vuosittain liikenteessä keskimäärin 28 turhaa ja mahdollisesti vältettävissä olevaa kuolemaa.
Vuodesta 1997 jatkuneen Rengasratsia-turvallisuuskampanjan aikana suomalaisautojen rengaskunto on parantunut, mutta rengasoppia kaivataan edelleen, todetaan Rengasratsian tiedotteessa.
Vuonna 2019 Suomen tieliikenteessä kuoli 211 henkeä. Huonokuntoiset renkaat ovat vuosittain olleet merkittävänä riskitekijänä 28 kuolonkolariin.
– Hyvilläkään renkailla ei koko lukua nollata. Kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota rengasturvallisuuteen voitaisiin tilastosta saada pois ainakin osa täysin turhista kuolemista, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.
Tämän viikon alussa Autonrengasliitto, Liikenneturva ja Poliisi aloittavat jälleen vuodesta 1997 joka syksy toteutetun Rengasratsian. Koronaviruksen vuoksi tämän vuoden rengasturvallisuuskampanja toteutetaan tiedotustyöllä. Aikaisemmin tien päällä tehdyt renkaiden tarkastukset ja neuvonnat odottavat parempia aikoja. Muun partioinnin ohessa poliisi valvoo renkaiden kuntoa tehostetusti Rengasratsia-viikon aikana.
– Tarve oikealle ja helposti ymmärrettävälle rengastiedolle ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, on entistä tärkeämpää, että liikenneonnettomuudet eivät kuormita muutenkin kiireistä terveydenhuoltoa ainakaan huolimattomuuden takia, Nuora sanoo.
Alle 4 mm urat vaativat erityistä varovaisuutta
Renkaat ovat suurin henkilö̈- ja pakettiautojen ajo-ominaisuuksiin liittyvä̈ riskitekijä. Rengasturvallisuuden kannalta tärkeintä onkin huolehtia siitä, että omat renkaat ovat keliin sopivat ja turvalliset.
Tieliikennelain mukaan renkaiden pääurien on oltava vähintään 1,6 mm syvät. Tutkimusten mukaan sadekelillä 1,6 mm urasyvyys ei kuitenkaan riitä.
– Jarrutusmatkat pitenevät ja vesiliirron riski kasvaa. Renkaan urien kriittinen raja sadekelillä on 4 mm, jota matalammilla urilla ajettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, Nuora muistuttaa.
Rengasratsian aikana suomalaisten renkaiden kunto on parantunut selvästi. Kaksi vuotta sitten kolme neljästä autosta ajoi renkailla, joiden urat olivat 4 mm paremmalla puolella. Kun seuranta aloitettiin 1997, yhtä hyväkuntoisilla renkailla ajoi vain hieman yli puolet.
– Keväällä laitettiin alle kuluneitakin renkaita, kun ei tiedetty, paljonko kesällä päästäisiin ajamaan. Nyt olisikin erityinen syy tarkastaa renkaiden kunto, jos niitä ei kesällä ole uusittu.
Omat renkaat on tunnettava
Läpi Rengasratsian historian suomalaisten käsitys omien renkaidensa kunnosta on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Keskimäärin kuusi kymmenestä kuljettajasta tietää, minkälaisessa kunnossa auton alla olevat ´kiekot´ ovat.
– Erityisesti uudehkoilla renkailla ajavat tuntevat renkaansa huomattavasti kesiarvoakin paremmin, sillä renkaan kunnosta on mielessä selvä kuva rengaskauppojen jäljiltä. Se on hyvä, kun vain muistaa, etteivät hyvätkään renkaat auta, jos vauhtia on liikaa, Nuora sanoo.
Lähes yhtä tärkeää urasyvyyden ohessa olisikin se, että kuljettaja tuntisi renkaidensa kunnon.
– Huolestuttavaa on se, että huonoilla renkailla ajavista vain 26 prosenttia tuntee renkaidensa kunnon. Jos ei tiedä ajavansa huonokuntoisilla renkailla, niiden puutteita ei myöskään osaa paikata riittävän rauhallisella ajotavalla.
Oikeat rengaspaineet säästävät rengasta, rahaa ja ympäristöä
Viimeisimmän kesärengastutkimuksen mukaan suomalaiset ajavat pääsääntöisesti oikeilla rengaspaineilla. Oikeat rengaspaineet vakauttavat ajoa ja lisäävät turvallisuutta. Samalla oikeilla rengaspaineilla ajaminen säätää polttoainetta, mikä puolestaan säästää ympäristöä ja kuljettajan kukkaroa.
– Vajailla rengaspaineilla autoa on vaikea hallita erityisesti ääritilanteissa ja myös ohjauksen puoltaminen lisääntyy. Lisäksi väärät rengaspaineet kuluttavat rengasta tavallista nopeammin ja altistavat rengasrikoille, Nuora sanoo.
Auton hallinnan kannalta on tärkeää, että samalla akselilla paineet ovat samat, eikä heittoa saisi olla kovin paljon akseleiden välilläkään. Vuoden 2018 kesärengastutkimuksessa kuitenkin 7,9 prosentilla autoista samalla akselilla olevien renkaiden välinen paine-ero oli yli 0,5 baria.
Merkittävä ero on sukua tutkimuksen toiselle havainnolle: kolmasosa autoilijoista oli tarkastanut rengaspaineet viimeksi kesärengaskauden alkaessa.
– Yhä useampi auto on varustettu rengaspaineen seurantajärjestelmällä. Paineet olisi kuitenkin hyvä tarkastaa silloin tällöin itsekin ja myös auton TPMS-järjestelmä on tunnettava. Esimerkiksi suuremmalla kuormalla rengaspaineet on osattava säätää itse auton normaalia suositusta korkeammiksi.
Rengasratsia
Rengasratsia on Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin yhteinen rengasturvallisuuskampanja. Se on pidetty joka syksy vuodesta 1997 lähtien.
Tapahtumaviikolla on seurattu usealla eri paikkakunnalla henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kuntoa ja jaettu samalla autoilijoille tietoa renkaiden vaikutuksesta ajoturvallisuuteen.
Tänä vuonna kuntotutkimukset on päätetty Covid-19-pandemian vuoksi jättää väliin. Rengastutkimukset korvataan tiedotuksella.
Renkaat ovat yleisin henkilö- ja pakettiautojen riskitekijä tieliikenneonnettomuuksissa. Rengasratsian järjestäjät toivovatkin, että autoilija muistaa:
- turvasuosituksen kesärenkaiden urasyvyydeksi sadekelillä olevan vähintään 4 mm
- varustaa autonsa ajokeliin sopivilla renkailla
- tarkistaa autonsa rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa
- etteivät hyvätkään renkaat auta, jos kuljettaja ottaa riskejä
- palauttaa vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen ja pitää näin huolta yhteisesta ympäristöstämme
