Suomen teillä liikkuu erilaisia perävaunuja jopa 1,1 miljoonaa, joista monet kaivetaan varastoista ja pihan perältä esiin kesäksi. LähiTapiolan korvauspalveluiden asiantuntijat listasivat yleisimpiä peräkärryjen kanssa sattuvia vahinkoja. Vaaran paikkoja ovat esimerkiksi peräkärryn kytkeminen autoon, kärryn kuormaus ja pysäköinti.

Pienet kolhut ja kolaroinnit ovat hyvin yleisiä autoilla sattuvia vahinkoja, mutta niitä tulee paljon myös peräkärryillä. Vahinkoja sattuu erityisesti pysäköitäessä tai kun peräkärryä kytketään tai irrotetaan vetoautosta.

– Peräkärryn kanssa kapeissa paikoissa pysäköitäessä ja peruuttaessa sattuu paljon vahinkoja. Näiden taustalla on usein huono näkyvyys ja kokemattomuus kärryn kanssa ajamisesta. Toinen yleinen vahinkotyyppi ovat aisan töytäisyt takaluukkuun tai puskuriin kärryn kytkemis- ja irrotusvaiheessa, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutusten korvauspäällikkö Mikko Tulla.

Tullan mukaan jonkin verran sattuu myös vahinkoja, joissa kärryn kulma ottaa kiinni vetoautoon aiheuttaen vaurioita. LähiTapiolan korvauspalveluissa nähdään säännöllisesti myös vahinkotilanteita, joissa peräkärryn renkaiden ympäriltä ovat unohtuneet kiilat ja parkissa ollut peräkärry on kulkeutunut tuulen tai kaltevan pinnan vuoksi omillaan ja törmännyt johonkin.

– Vakavimpia vaaratilanteita perävaunun kanssa ovat ajonopeudessa sattuvat vahingot. Onnettomuuksia tapahtuu esimerkiksi kaistaa vaihtaessa, koska kärryn vuoksi näkyvyys taakse on huono. Toisaalta muut autoilijat törmäävät toisinaan vedossa olevien peräkärryjen perään pimeässä, koska niiden valot ovat jääneet kytkemättä tai niissä on vikaa. Pahimmillaan peräkärryjä irtoaa esimerkiksi töyssyissä, koska lukitusmekanismia ei ole varmistettu, Tulla kertoo.

Merkittävä osa peräkärryistä on kevyitä, luokittelumassaltaan alle 750 kilogramman painoisia kärryjä, joita voi vetää henkilö- tai pakettiautolla eikä niissä tarvitse olla jarruja.

Perkaärryn kunto kuljettajan vastuulla

– Teillä liikkuvien kevyempien peräkärryjen kirjo ja kunto on hyvin laaja, mikä näkyy vahingoissa. Silloin tällöin tulee vastaan onnettomuuksia, joissa kevytperävaunuista rengas ja koko pyörännapa on irronnut esimerkiksi laakerin rikkouduttua. Valojen toiminta on myös toisinaan niin ja näin, ja pahimmillaan vilkut toimivat ristiin. Koska kevyissä peräkärryissä ei ole määräaikaiskatsastusvelvoitetta, on kunnosta huolehtiminen kuljettajan vastuulla, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutusten asiantuntija Matti Arvo.

Vuoden 2020 tieliikennelain muutoksen myötä kevytperävaunua saa vetää henkilö- tai pakettiautolla 100 kilometrin tuntinopeutta. Aiempi nopeusrajoitus kevytperäkärryillä oli 80 km/h.

– Maksiminopeus ei ole sama kuin suositusnopeus eli nopeus kannattaa suhteuttaa ajo-olosuhteisiin, vetävään ajoneuvoon ja perävaunun kuormaukseen. Osalle peräkärryistä 100 kilometrin tuntinopeus on liian suuri, eikä niitä ole edes siihen suunniteltu. Peräkärryn kytkentälaitteiden kuntoon ja kuluneisuuteen kannattaa kiinnittää erityshuomiota, koska nopeuksien kasvaessa kytkentälaitteisiin kohdistuvat voimat kasvavat, Arvo kertoo.

Kaikissa tieliikenteessä käytettävissä peräkärryissä ja perävaunuissa tulee olla vähintään lakisääteinen liikennevakuutus. Pelkkä auton vakuutus ei siis riitä. LähiTapiola korvaa vuosittain satoja liikenne- ja kaskovahinkoja perävaunujen vakuutuksista. Vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta korvataan esimerkiksi kolarointivahinkoja, ilkivaltaa ja varkauksia. Varkauden varalle peräkärry tulee olla aina lukittuna.

Tarkista nämä perävaunusta

• Peräkärryn lukitus peräkoukkuun. Tarkasta säännöllisesti peräkärryn kytkinlaitteiston kunto ja että kärry kiinnittyy tukevasti vetävään autoon.
• Renkaiden kunto ja ilmanpaineet. Renkaiden kulutuspinnan tarkistus ja pyöränpulttien kireyden tarkistus on hyvä tehdä kauden alussa tai viimeistään nyt. Vaikka peräkärryllä ajaisi vähän ajaisi vähän, menettävät renkaat ikääntymisen myötä parhaita ominaisuuksiaan. Renkaat suositellaan vaihtamaan noin kuuden vuoden välein. Myös peräkärryn tukipyörän kunto ja pysyminen ylhäällä ajon aikana on syytä tarkistaa.
• Valojen ja vilkkujen toimivuus. Häiriöt peräkärryn valoissa ja vilkkujen toiminnassa ovat monien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien taustalla. Vetoauton ajovalot on hyvä kytkeä manuaalisesti perävaunun käytön ajaksi, jotta ei aja pelkillä huomiovaloilla jolloin myöskin peräkärryn takaosa on pimeänä.
• Kuormaukseen kannattaa käyttää aikaa. Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole se ja sama, miten peräkärry on kuormattu. Kuormauksessa kannattaa tavoitella oikeaa aisapainoa, muistaa sallitut painorajat ja peittää kuorma. Jos kuorman paino kohdistuu liiaksi kärryn takaosaan, vetoaisa pyrkii nostamaan auton perää, jolloin ajaminen muuttuu vaaralliseksi. Tavarat tulee sitoa tukevasti kuormaliinoilla, vaikka perävaunussa olisi kuomu.
• Tee kuorma muille näkyväksi. Jos peräkärryssä olevat tavarat ylittävät kärryn laidan edestä tai takaa, merkitse ne selkeästi ja käytä pimeässä lisävaloja.
• Ajon aikana lisämalttia. Kiire ja perävaunu ovat huono yhdistelmä. Painava kärry perässä muuttaa huomattavasti vetoauton ajo-ominaisuuksia. Kuorman kanssa hallitseminen vaikeutuu mutkissa ja käännöksissä, ja lisämassa tarkoittaa myös pidempää jarrutusmatkaa kovassa vauhdissa. Muista säätää myös auton sivupeilit, jotta näkyvyys taakse ja kärryn läheisyyteen on hyvä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //