Liikenneturvan tuore kysely kertoo, että viimeisen vuoden aikana rattiin on ollut nukahtamaisillaan joka kymmenes. Suurin osa suomalaisista pitää tärkeänä kysyä kuljettajalta, onko tämä ajokunnossa.
Liikenneturva selvitti keväällä suomalaisten kokemuksia ajokunnosta*. Kuljettajista lähes kolmasosa kertoi ajaneensa viimeisen vuoden aikana silloinkin, kun ajokunto ei ole ollut kohdallaan.
Kymmenesosa on ajanut niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin. Menemään on paineltu myös huonovointisuudesta tai tunnekuohusta huolimatta.
– Kuljettajan tilaan liittyvä taustariski vaikuttaa taustalla jopa 70 prosentissa kuolonkolareista**. Kuljettajan kunnon merkitys ajamisen turvallisuuteen näyttää kuitenkin olevan tiedossa. Yhdeksän kymmenestä kokee, ettei esimerkiksi väsymystä oteta liikenneriskinä riittävän vakavasti. Yhtä moni pitää tärkeänä sitä, että läheinen tai matkustaja puuttuu, jos tämä huomaa, ettei kuljettajan ajokunto ole kohdallaan, taustoittaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.
Lähes kolmasosa kuljettajista on ajanut heikentyneessä ajokunnossa viimeisen vuoden aikana.
Heikentynyt ajokunto vaikuttaa salakavalasti
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ne kuljettajat, jotka kertoivat ajaneensa heikentyneessä ajokunnossa, perustelevat ajamista ensisijaisesti vaihtoehdottomuudella.
Kuusi kymmenestä kokee, että joskus on pakko ajaa autolla, vaikka olisi kuinka väsynyt tai sairas. Neljäsosa mieltää ajamisen parhaaksi tavaksi liikkua pakolliset matkat, jos tuntee olonsa sairaaksi. Moni myös kokee, ettei heikentynyt ajokunto haittaa ajamista.
– Vaikka läheltä piti -kokemuksia esimerkiksi rattiin nukahtamisen kanssa on ollut, silti yhden pysähdyksen taktiikoihin ja pitkiin ajorupeamiin suhtaudutaan ihannoivasti. Omien ajotaitojen arvioidaan kompensoivan heikentynyt ajokunto sen sijaan, että ajoa siirretään tai se keskeytetään, summaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen.
Moni ajokuntoa nakertava asia vaikuttaa kuitenkin salakavalasti. Esimerkiksi väsymys heikentää myös kuljettajan kykyä arvioida omaa tilaansa.
– Kun väsymys iskee, kuljettajan tarkkaavaisuus herpaantuu, silmänräpäysten kesto pitenee ja tästä liu’utaan helposti muutaman sekunnin mikrouneen. Kuljettajat pyrkivät usein kompensoimaan väsymystä keinoilla, jotka mahdollistaisivat edelleen ajamisen. Väsymystä voi torjua kuitenkin vain nukkumalla, pelkkä tahdonvoima ei riitä väsymyksen selättämiseen”, Taskinen selventää.
Lähest jokainen toivoo, että esimerkiksi väsymyksen takia turvattomaksi muuttuneeseen ajamiseen puututtaisiin.
Myös tunnekuohu voi rapauttaa ajokunnon
Valtaosa suomalaisista puuttuisi, jos läheinen tai tuttava aikoisi ajamaan niin päihtyneenä, että rattijuopumusraja ylittyy. Puuttumiskynnys on korkeampi, jos läheinen on maistissa, ottanut ajamiseen vaikuttavaa lääkettä tai huomattavan väsynyt. Kuljettajan huonovointisuus tai voimakas negatiivinen tunnetila eivät herätä niin voimakasta tarvetta puuttua.
– Suomalaiset tuomitsevat päihtyneenä ajamisen, ja hyvä niin. Ajokunnosta laajemmin tarvitsee kuitenkin puhua vielä lisää. Esimerkiksi riidan jälkeen mieli kuohuu, eikä kuljettajan tarkkaavaisuus välttämättä ole silloin liikenteessä. Suuttuneena neutraalitkin tapahtumat saatetaan myös tulkita uhkina, jolloin riita voi vaikuttaa suoraan käyttäytymiseemme liikenteessä, kuvailee Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen.
Kesäksi ajokuntoon – viisi vinkkiä turvallisempaan matkantekoon
- Ota ajokunnon tunnustelu tavaksi ja aja vain ajokuntoisena. Matkustajana huolehdi myös kuljettajan voinnista.
- Vältä väsymys ajossa nukkumalla matkaa edeltävänä yönä vähintään 6 tuntia. Ota tarvittaessa torkut ennen matkaa. Huomioi, että esimerkiksi allergialääkkeet voivat väsyttää.
- Tauota riittävästi ja huomioi breikit myös matkasuunnitelmassa. Suomi on täynnä hienoja paikkoja, joissa pysähtyä.
- Vältä ajamista sairaana. Kipeänä levätään. Myös tunnekuohut vaikuttavat ajokuntoon – älä pura stressiä tai pahaa mieltä liikenteessä.
- Kun ajat, et ota. Muista, että alkoholi voi vaikuttaa vielä seuraavanakin päivänä.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ajokunnosta kyselytutkimuksella keväällä 2021. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1092 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
**Kuljettajan tilaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana 69 prosentissa onnettomuuksista. (OTIn raportti 2019, s. 3)
Katso tästä muita Liikenneturvan juttuja.
Mitä ajokunnolla tarkoitetaan ja miten se eroaa ajoterveydestä
Ajokunto on kehon ja mielen hetkellinen tila, johon vaikuttaa esimerkiksi väsymys, päihteet, korkea kuume, tilapäinen lääkitys tai jopa voimakas tunnereaktio. Ajoterveyteen sen sijaan vaikuttavat sairaudet sekä niiden hoitamattomuus. Käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Esimerkiksi kuljettajan väsymys voi olla seurausta pitkästä valvomisesta. Toisinaan taustalla voi olla jokin sairaus kuten uniapnea. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.
Kuljettajan ajokuntovaatimuksia määritellään myös tieliikennelaissa (17 §): Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
